Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Rakensinpa Sansamp GT-2 kloonin (www.tonepad.com). Sain kuitenkin selville originaalin käyttävän otsikossa mainittuja TLC2262/TLC2272 operaatiovahvistimia. Tuntuu olevan jokseenkin harvassa? Ainakaan lähipuotien sivuilta ei löytynyt. Jos jollain sattuu lojumaan varastossa/tietää mistä saisi pk.seudulta, niin tietoa kehiin. En viitsisi parin piirin vuoksi lähteä tilailemaan.

Kuinkas muuten pelittää? Kuulostaako siltä miltä pitäs vai miks oot vaihtamassa piiriä? Teit siis TL072-piireillä?
 
Kyselen tässä kun ois itellä samanlainen tekeillä (tällä hetkellä siinä vaiheessa että komponentit olen saanut hankittua).

Kuinkas muuten pelittää? Kuulostaako siltä miltä pitäs vai miks oot vaihtamassa piiriä? Teit siis TL072-piireillä?
 
Kyselen tässä kun ois itellä samanlainen tekeillä (tällä hetkellä siinä vaiheessa että komponentit olen saanut hankittua).
 
Minulla on myös tuollainen tehtynä, TL072:lla. Kuulostaa kerrassaan mainiolta, ainakaan kun ei ole vertailupohjaa. Kannattaa muuten laittaa IC2:n ja IC3:n (Tonepadin numeroinnin mukaan) IC-kannat, jotta voi kokeilla eri piirejä. Itse kokeilin IC2:n tilalle kaikkea mitä laatikosta löytyi (ainakin LF412, LM358 ja MC14558), enkä huomannut kovin radikaaleja eroja soundissa. Tuo (ilmeisesti?) alkuperäinen TLC2262 saattaa kyllä kuulosta paremmalta, koska se on rail-to-rail -opari, toisin kuin mikään yllämainituista. Lisäksi se oli muistaakseni matalakohinaisempi kuin TL072. Minulla on ainakin ollut hieman ongelmia kohinan kanssa; suuremmilla säröillä kohinaa tuli niin paljon, että jouduin rakentamaan GT2:n perään kohinasalvan tai muuten se olisi ollut suorastaan käyttökelvoton.
 
Tällä foorumilla on ollut jotain juttua tuosta TL072/TLC2262 -jutusta:
 
http://www.diystompboxes.com/sboxforum/

Joo, kohtasin saman kohinaongelman ja pistin sen piirien piikkiin. Mites tuollainen noisegaten rakentaminen onnistuu, ei liene vaikea temppu?

Mites tuollainen noisegaten rakentaminen onnistuu, ei liene vaikea temppu?
 
Tällaisen minä tein:
 
http://kotisivu.mtv3.fi/mtme/noisegate.html
 
Signaali kulkee R1/R2 -vastusjaon kautta. Samalla opari U1 nuuhkii sitä. Jos sisään ei tule mitään (tai taso on pieni) transistori Q1 pysyy kiinni ja ledit saavat virtaa R11:n kautta. D3 on ainoastaan visuaalinen indikaattori gaten toiminnasta, D4 tekee työt. D4 on asennettu kuulakärkikynän varresta sahattuun putkenpätkään nenäkkäin LDR:n R2 kanssa. Kun D4 palaa, LDR:n vastutarvo laskee 100-1000 ohmin huiteille (minulla oli n. 300ohm). Tällöin (kohina)signaali vaimenee tehokkaasti.
Heti kun jotain sinkulaa tulee sisään, Q1 saa kantavirtaa C6:n ja R9:n kautta ja ryöstää virran ledeiltä. C7 määrää kuinka nopeasti salpa menee päälle signaalin loputtua. R4:llä säädetään herkkyys. Tuohon disable-inputtiin kun tuo n.>2V ohjaussignaalin, salpa menee pois päältä. Itse asensin salvan kotikutoisen "multiefektin" viimeiseksi. Järjestin niin, että kun polkaisen (niinikään kotikutoisesta) lattiapedaalista puhtaan soundin päälle, salpa menee pois päältä (puhtailla salpa toimi liian tehokkaasti). Myös GT2:n "tweed"-malli on liian "puhdas" tuolle salvalle. Käytin GT2:n kytkiminä 3x4 -kiertokytkimiä, joiden käyttämättömillä koskettimilla järjestin niin, että salpa menee pois päältä, kun valitsee "tweed"-mallin.
 
Tuo salpa on kokolailla omasta päästä repäisty; en tiedä miten kaupalliset tarkalleen toimivat enkä jaksanut penkoa skemoja, mutta kyllä tuo minun mielestäni toimii ihan kelvollisesti.

TLC272 sarjanumeron piirejä saa luultavasti kaikista Helsingin elektroniikkaliikkeistä. Se on todennäköisesti sama kuin TLC2272 tai uudempi versio TLC2262:sta, ainakin se on CMOS operaatiovahvistin, niinkuin nuo TLC2262/TLC2272 ovat, ja sarjanumero on samanlainen.

TLC272 piiri on vanhempi malli, joka varmaan kävisi myös, mutta ennemmin hankin tuon rail-to-rail mallin.

Mutta onko tuolle rail-to-railille mitään tarvetta tuossa? Eiköhän se käyttöjännite ole niin suuri, ettei se signaali koskaan edes mene railiin asti.

Mutta onko tuolle rail-to-railille mitään tarvetta tuossa? Eiköhän se käyttöjännite ole niin suuri, ettei se signaali koskaan edes mene railiin asti.
 
On sille käyttöä tässä. Paitsi että tässä nimenomaan tarkoituksella yliajetaan oparia, niin alkuperäisessä on juuri tuollainen piiri. Jos pysyteltäisiin selkeästi lineaarisella puolella, ei teoriassa pitäisi olla mitään merkitystä (soundiin) käytetyn oparin tyypillä. Mutta silloin kun vahingossa tai tahallaan rikotaan speksejä, saattaa eri operaatiovahvistimilla olla paljonkin poikkeavia käyttäytymismalleja. Esim. juurikin TL072 on tunnettu siitä, että jos sen inputtia ajetaan yli rajan, output saattaa äkillisesti heilahtaa toiseen laitaan kuin missä oli. Näin siis alkuperäistä soundia ei saa muuten kuin alkuperäisellä piirillä. Tai tämä on ainakin se varmin tapa.

On sille käyttöä tässä. Paitsi että tässä nimenomaan tarkoituksella yliajetaan oparia, niin alkuperäisessä on juuri tuollainen piiri.
 
No sitten voi se vaikutus olla jo havaittavissa.
 
Kuinkahan paljon tuossa TL07X:ssä jäi pois siitä railista? Olikohan se 0,7 volttia?

No sitten voi se vaikutus olla jo havaittavissa.
 
Kuinkahan paljon tuossa TL07X:ssä jäi pois siitä railista? Olikohan se 0,7 volttia?
 
En tiedä, olisiko jopa vielä enemmän. En kuitenkaan usko, että ero syntyy tuosta, että ei pääse railiin asti. Pikemminkin kahden erityyppisen oparin dynaaminen käyttäytyminen speksin vastaisessa yliajotilanteessa saattaa olla täysin erilaista, ja tästä syntyvät soundierot ratkaisevat. Tuo railiin pääseminen vaikuttaa lähinnä äänenvoimakkuuteen, mutta vaikutus on varmasti häviävän pieni.

En tiedä, olisiko jopa vielä enemmän. En kuitenkaan usko, että ero syntyy tuosta, että ei pääse railiin asti. Pikemminkin kahden erityyppisen oparin dynaaminen käyttäytyminen speksin vastaisessa yliajotilanteessa saattaa olla täysin erilaista, ja tästä syntyvät soundierot ratkaisevat. Tuo railiin pääseminen vaikuttaa lähinnä äänenvoimakkuuteen, mutta vaikutus on varmasti häviävän pieni.
 
Niin. Eihän tuo vaikutus varmasti paljoa ole, jos käyttöjännite on vaikkapa se 9 volttia. Sitä pitää vain kokeilla noita eri piirejä. Eipä sitä oikein muullakaan tapaa saa selville.

Nyt ois rakentaminen siinä vaiheessa, että pitäs kytkimet liitellä oikein! Ongelmia tuli näiden kytkimien kytkemisessä.
Kerropa vähän lisää: onko sulla tuo Tonepadin piirilevy? Minkälaisia kytkimiä käytät; kiertokytkimiä vai jotain muita?

Kyllä! Kysymyksessä on juuri Tonepadin piirilevy! Siis se missä on juuri niitä S1A(1,2,3,0) S1B(1,2,3,0)...yms. En vain tiedä mistä kohdista, millekin kytkimelle pitäis piuhat viedä! Kytkimenä on kiertokytkimet! Sellaiset pyöreät, missä on 4 "napaa" keskellä ja 12 "napaa" laidoilla! Kytkimen toiminnan kyllä ymärrän... Toivottavasti osasin valaista asiaa edes hiukan...

Kyllä! Kysymyksessä on juuri Tonepadin piirilevy! Siis se missä on juuri niitä S1A(1,2,3,0) S1B(1,2,3,0)...yms. En vain tiedä mistä kohdista, millekin kytkimelle pitäis piuhat viedä! Kytkimenä on kiertokytkimet! Sellaiset pyöreät, missä on 4 "napaa" keskellä ja 12 "napaa" laidoilla! Kytkimen toiminnan kyllä ymärrän... Toivottavasti osasin valaista asiaa edes hiukan...
 
Selkis. Vähän vaikea tämä on selittää, mutta yritetään. Ensinnäkin, kytkimiä on kolme (S1, S2 & S3) ja niiden tulee olla "stereoita", eli niissä on kaksi rinnakkaista riippumatonta kolminapaista kytkintä (noissa kiertokytkimissähän on siis neljä, mutta niistä jää vain puolet käyttämättä). Yhden kytkimen eri osiot on nimetty A:lla ja B:llä. Kaikki S1Ax -tekstit tarkoittavat siis kytkimen nro 1 toista osiota, S1Bx taas sitä toista osiota. Tämän jo kenties tiesitkin, mutta sanoinpahan kuitenkin.
 
Kiertokytkimesi neljä keskinapaa on varmaankin nimetty A-D (älä sotke kytkimen osioita kuvaaviin A:han j B:hen) ja 12 ulkonapaa numeroitu 1-12. Näin ainakin minulla oli. A-napa kytkeytyi (kytkimen asennosta riippuen) ulkonapoihin 1-3, B-napa ulkonapoihin 4-6 jne. Tämän voit (ja kannattaakin) tarkistaa yleismittarilla, niin menee varmasti oikein.
 
Tonepadin skemassa 0:lla merkitty kytkinkontakti (esim. S1A0) tulee kytkeä kiertokytkimen keskinapaan (esim. A:han). Muilla numeroilla merkityt (esim. S1A1, S1A2 ja S1A3) kytketään järjestyksessä ulkonapoihin, tietysti siten, että jos kytkit S1A0:n keskinapaan A, kytket S1A1:n, S1A2:n ja S1A3:n ulkonapoihin 1,2 ja 3.
 
Tässä vielä "taulukoituna"
 
Tonepad: kiertokytkin:
 
S1A0 --> keskinapa A
S1A1 --> ulkonapa 1
S1A2 --> ulkonapa 2
S1A3 --> ulkonapa 3
S1B0 --> keskinapa B
S1B1 --> ulkonapa 4
S1B2 --> ulkonapa 5
S1B3 --> ulkonapa 6
 
Sitten jatkat samaan tapaan kahdelle muulle kiertokytkimelle. Kysy jos jäi epäselväksi.

No nyt selvisi!!! ISO KIITOS

Löytyi Partcon luettelosta tuo TLC272... Kannattaisko sitä käyttää ennemmin kuin TL072:ta vai onko ihan sama?

Löytyi Partcon luettelosta tuo TLC272... Kannattaisko sitä käyttää ennemmin kuin TL072:ta vai onko ihan sama?
 
Osta molemmat ja kokeile. Kannattaa laittaa (Tonepadin numeroinnin mukaan) sekä IC2 että IC3:a varten dippikanta, johon voi kokeilla eri opareita. TLC272 kohisee himpun verran enemmän kuin TL072. Toisaalta 272 on kokonaan CMOS-opari, toisin kuin 072, jossa on vain JFET-inputti. Tästä saattaa aiheutua soundieroja. Kummassakin tulon ja lähdön lineaariset alueet eivät ylety (molempiin) käyttöjännitteisiin, toisin kuin alkuperäisessä(?) TLC2262:ssa.
 
IC3:lla ei pitäisi sinäänsä olla kauheasti merkitystä soundiin, koska se toimii periaatteessa lineaarisella alueella. Kuitenkin jos IC2:n (säröaste) tuottama signaali ylittää IC3:n tulon lineaarisen alueen, saattaa IC3:ssakin tapahtua jotain ei-toivottua säröytymistä. Tämän takia IC3:n paikalla olisi parasta olla joku opari, jossa tulon lineaarinen alue ylettyy molempiin käyttöjännitteisiin. Esim. juurikin TLC2262 on tällainen (on paljon muitakin), sen sijaan TLC272 ja TL072 eivät ole.

No mikä ois joka tuolta Partcon luettelosta ( http://www.partco.fi/HINNASTO2002.pdf ) löytys? Kun minen noista ymmärrä...