Kitarat: soittaminen ›

termos. nytpäs pyydän teiltäkahta asiaa. neuvokaa ja antakaa mielipidettänne!
 
vähä pägap tietoa:
 
Ollaan mein bändin rumpalin (itse soitan kitaraa ja laulan) kanssa soitettu yhdessä kolme vuotta ja basistit menny ja tullu mut pääsääntöisesti oltu triona. ja meikäläinen vastaa aika pitkälti biiseistä. ja nyt meille tuli jonkun aikaa sitte toinen kitaristi ja mä siirsin skeban sivuun. mut nyt tuli kauhee tarve taas ruveta kepittää ja rupesin taas soittaa ja musa tyyli vaihtu aika rutkasti siinä vaihdossa. Kaikki muutokset tehtiin kuitenkin yhetis tuumin.
 
ok.
 
Hommat ei oo oikeen skulannu ton 2skeban kanssa tai tuntuu et edetään lähes takapakkia.
viimeviikolla se ei päässy treeneihin ja pidettiin sitten triona treenit ja saatiin ihan sikana aikaseks ja homma toimi ja treenit oli hauskimmat ikinä. mut nyt viime treeneihin jäbä tuli ja taas samaa huttua. ei skulaa. täyttä pashnaa ja kaikki lähti kämpältä kaamees vidutukses..
 
Siis miten edetä?
Saman tyyppisiä ongelmia ollu kellään?
 
Ja tylsä juttu on se tullaan kaikki 4 tosi hyvinmuuten toimeen ja kukaan ei ikäänkuin ole se THE BOSS.

Mikä siinä toisen kitaristin kanssa sitten mättää?
Menee puuroksi? Taimi kusee? Sil on komeempi letti ku sulla?
Eli selvennäs vähän tarkemmin ongelmaa niin voidaan ehkä osata vastaillakin.
 
Niin, skulasiko homma kun sinä et ollut soittamassa? Onko kyse siitä, ettei tämä toinen kitaristi osaa/kykene soittamaan toisen kitaristin kanssa vai onko vika sinussa vai missä?
 
Treenaamisella tuostakin varmaankin yli päästään (surprise?). Vaikkakin kyllähän tuollainen motivaatiota saattaa syödä.

elikkäs:
 
Pääasiassa ongelma on just saundin puuroutuminen, volyymin taso yms.
 
ja et miten noi vaffarit kannattaa sijoittaa?
 
Joku voisi vähän kertoa noita perus juttuja kun on kaksi skebaa ja että miten se homma siiten saadaan toimimaan ni vois ehkä helpottaa.
 
Perus faktoja kiitos!

Niin, vois myös vinkkiä heittää, kun pa:n läpi soitetaan, että miten kannattaa kitarat säätää, podeista menee läpi.

Itse ei ole kauhean paljon tullut toisen kitaristin kanssa soitettua, viime aikoina kylläkin vähän enemmän eräästä projektista johtuen. Kuitenkin eihän nuo nyt mitään ihmeellisen hankalia juttuja ole.
 
Kannattaa ensinnäkin ottaa huomioon, että se unelmasoundi jonka sä olet ittelles hakenut yksin soittaessa ei olekaan välttämättä niin hyvä kun on muu bändi ja toinen kitaristi mukana. Teidän pitää toisen kitaristin kanssa pelata yhteen ja etsiä sellaiset soundit kummallekin, että ne selvästi erottuvat toisistaan, ja sitten vielä erottuvat muun bändin mökästä. Kannattaa jättää sille basistille tilaa siellä alapäässä, mutta tietenkin kohtuuden rajoissa. Kyllä se selviää vaan kokeilemalla.
 
Sitten vahvarien sijoittelu. Jos treenikämppä vaan tilaltaan sallii, ni sijoitelkaa vahvarit rumpujen kummallekin puolelle, ihan niinkuin keikkatilanteessa olisitte. Jos toinen kitaristeista hoitaa kaikki liidit, on mun mielestä paras vaihtoehto pistää basistin ja liidikitaristin vahvistimet toiselle puolelle rumpuja ja komppikitaristin vahvistin sitten taas toiselle puolelle. Ja jos vedetään jollain pikkucomboilla tai muilla niin ne vahvarithan sijoitetaan sitten sen verran korkeelle, että mökä tulee suunnilleen suoraan korvan tasolle, eikä minnekään nilkkoihin.
 
Ja viimeinen juttu on sitten se sovittaminen. Toinen kitaristeista voi ehkä vetää ne jutut vähän erilailla, että saadaan sitä erottelua soundiin. Kannattaa näitäkin juttuja katella.
 
Kokeilemalla se löytyy.

Oletteko miettineet omaa roolianne kappaleessa? Tarkoitan roolilla sitä, että molemmilla on oma rasti kappaleessa jota soitetaan. Laitetaan tähän pieni esimerkki. Kappaleessa on dempattu kahdeksasosa komppi. Toinen kitaristi soittaa koko ajan vain ja ainoastaan tätä. Toinen soittaa siihen päälle mitä soittaakin, muttei dempattua kahdeksasosaa, vaikka koko tahdin pituisia sointuja.
 
Johtavana ajatuksena on se, että kummankin kannattaa miettiä miten soittaa siten, että toiselle jää tilaa soittaa jotakin muuta biisin fiilistä tukevaa juttua. Kuitenkin on tärkeää soittaa oma juttunsa selkeästi ja "omia" se itselle ja antaa toiselle oma rastinsa hoidettavaksi. Puhukaa ja sopikaa ja kokeilkaa.
 
Tässä on hiukan vaikeaa antaa mitään järkevää neuvoa, kun en tiedä millaista musiikkia soitatte.
 
Tulipas sekavaa tekstiä. Toivottavasti joku ymmärtää mitä tarkoitan.

elikkäs:
 
Pääasiassa ongelma on just saundin puuroutuminen, volyymin taso yms.
 
ja et miten noi vaffarit kannattaa sijoittaa?
 
Joku voisi vähän kertoa noita perus juttuja kun on kaksi skebaa ja että miten se homma siiten saadaan toimimaan ni vois ehkä helpottaa.
 
Perus faktoja kiitos!
 
riippuu reenitilojen koosta miten kannattaa sijoittaa vahvistimet, erikoista että niiden asettelu on ongelma... Me reeniksellä pidetään vahvareita niin että kun on kaks kitaraa myös, niin mun vahvistin on sen toisen kitaristin takana ja sen vahvari on mun takana, kuullaan näin parhaiten toistemme soitto ja ollaan huomattu se varsin hyväksi, koska silloin ainakin itelläni komppaus ja soolot onnistuu paremmin kun voi myötäillä sen toisen kitaran kanssa helpommin, mulle ei oo niin välttämätöntä kuulla omaa soittooni, ja kyllä se hiljaa sieltä läpi kuuluu, mutta se toinen kitara selvemmin joka helpottaa jostain syystä mun hommaa... Rummut on keskellä kaikkeutta ja sit basisti on mun takana, eli ollaan semmoisessa varsin perinteisessä kuviossa muuten paitsi että solisti on reunassa eikä keskellä :)
 
Ihan mielenkiinnosta kyselisin että miten musatyyli on muuttunut ja mitä ylipäätä soitatte? Ootteko keikkaillu nyt kun on kaks kitaraa?
 
Kannattaa ihan sen yhteisen volyymin taso etsiä ihan ensimmäisenä niin että molempien soitto kuuluu hyvin eikä jätä muita instrumentteja varjoonsa... Me soitetaan tosi kovaa reeniksellä mikä ei ois välttämättömyys, mutta se on kivaa kun rumpalinkin pitää tehdä oikein töitä että kuuluu, se sanoo että saa sillon tiukemman tatsin kun joutuu paukuttaan oikein kunnolla... En oikein hoksannut noista kirjoituksista mikä se varsinainen ongelma oli, eikö soitto vaan rimmaa yhteen vai mikä siinä on? Ehkä ette osaa soittaa vielä niin hyvin kahdella kitaralla jos kerran kolme vuotta on ollut vain yksi, sehän vaatii ihan oman totuttelunsa... Kärsivällisyyttä! tahdolla pääsee läpi harmaan kiven vaikka selkä edellä...
 
Edit. Ja tuli mieleen että kannattaa tarkistaa soundit, jos ne on kovin semmoset synkät ni kahdella kitaralla ne puuroutuu helposti ja alkaa kuulostaa löysältä... Lisätkää diskanttia ihan kokeeks, en tiedä onko ongelma alkuunkaan siitä kiinni mutta meillä toimi yhdessä vaiheessa, kuulu paljon selvemmin läpi ne äänet...

ok. kiitoksia kommenteista. nyt alkaa kuullostaa paremmalta soitot ja tsin tsin.
 
Nyt soitetaan sellasta, entiedä miks sitä kutsuu, mut vaikutteita soitossa löytyy Nirvanalta, Placebolta, Muselta, Foo Fightersilta, Incubukselta jne jne. noita sekasin aika pitkälti.
 
MUT HEI!
älkää lopettako kommentointia. mielelään jotain spessu vinkkejä otan vastaan ja jos noi yllä mainitut bändit sopii teijän tai jonkun kaverin bändin kuvaukseen niin olisin veri häpi jos saisin sellasista härpäkkeistä kuulla.

Tässähän näitä on tullutkin mukavasti. Lähinnä keskittyisin juuri siihen sijoitteluun ja seuraaviin seikkoihin. Missä ovat vahvistimet, ja missä olette itse suhteessa niihin? Sitten on se yleisvolyymin määrä. Voit olla varma, että jos kumpikin luukuttaa koko ajan täysillä ja yrittää nokittaa äänen voimakkuudella toista, saundi menee melko lailla puuroksi.
Kannattaa pyrkiä mahdollisimman pieneen volyymiin kaikilla soittimilla. Kyllä, myös rumpalin tulisi osata tarvittaessa soittaa hiljempaa. Hieman pienempi äänenvoimakkuus toimii yleistä harhaluuloa vastoin myös putkivahvistimilla. Vahvarin ei siis tarvitse olla täysillä, jotta saundi "aukeisi".
Yksi olennainen seikka on myös se, miten säädätte eq:nne. Joskus toimivat täysin identtiset saundit, ja joskus taas täysin erilaiset. Voitte esim. koittaa toiselle kitaristille vähemmän middleä, ja toiselle taas hieman enemmän jne. Middle kun on kitaran perustaajuusalue, jolla se saadaan kunnolla erottumaan.
Tämä siis vain ehdotuksena. Kannattaa kokeilla varsinkin silloin, jos toinen kitaristi on selkeästi lead-roolissa tai soittaa muuten nyansseja, joiden kuuluisi erottua hyvin.
Ja viimeisimpänä, mutta erittäin tärkeänä seikkana, jonka varsin monet tuntuvat sivuuttavan usein kokonaan. Säröä ei aina tarvitse olla niin paljon kuin vehkeistä lähtee. Kahdella kitaristilla veivaavat rankemmatkin hevibändit toimivat usein hyvin pienemmällä säröllä, jos tatsi ja saundit ovat kunnossa. Varsinkin jos bändissä on kaksi kitaristia, niin tulisi särön määrään kiinnittää huomiota.

Styrkkarit on sijoitettu rumpujen molemmille puolille ja viistoon siten, että rumpali saa siitä ääntä ja soittajat myös. toi middle juttu kuullosti aika hyvältä täytyypä kokeilla.!kiits kiits