Rock, pop, alternative ›

Tiedän älyttömästi todella paljon parempia bändejä, mutta radiosta tulevaan muuhun kamaan verrattuna nuo ovat vitun hyviä. Eli ihan sama vaikka eivät ilman tissejä ja nuorta ikäänsä olisi tuonne saakka päässeet, mieluummin minä noiden musiikkia kuuntelen kuin niitä muita, mitä radiosta tulee.

Pitihän se tämä(kin) cd lopulta hankkia. Autossa sitten soimaan ja säikähdin jo laittaneeni rahat sontaan. Ei onneksi sentään. Aika mainion pitkäsoiton ovat kuin ovatkin saaneet aikaiseksi. Bändin vähäinen kokemus huomioiden todella tiukkailmeinen ja ronski levy. Vaikka komppi ei joka hetki aivan parhaalla mahdollisella tavalla rullaakaan (vrt. Toto ;-), niin häpeilemättä sata lasissa mennään koko ajan. Tai melkein, minusta ehkä toimivimmat biisit ovat ne pari-kolme rauhallisempaa kappaletta. On myös suoranainen ihme, etteivät ison levy-yhtiön tuottajasedätkään ole pystyneet tappamaan sitä elämää ja aitoa intoa tyttöjen musisoinnista.
 
Mahtava pelinavaus!

Heitän korteni kekoon kuunneltuani "Somewhere High"-kiekon muutamaankin otteeseen. Seuraavassa muutamia huomioita.
 
Tuotantopuoli soundeineen on aika avutonta, rummuista paukkuu vain virveli, kitara pörrää miltei kaikki 12 biisiä samalla hevisäröllä ja botnea ei ole bassossa tarpeeksi. Meinaa toi kitara/rumpu-osasto alkaa puuduttamaan pahasti levyä kuunnellessa.
 
Biisit eivät ole kovin kaksisia, "Take Care Sister" ja sitten se aloitusraita ovat näpsäkkää Power popausta, niihin linjoihin meikästä kannattaisi panostaa ku sujuu sen verran kivasti. Muut biisit ovat melko kasvottomia, ei pelkkä hyvä meininki ja draivi pelasta. Niin, ja kauhee vauhti päällä kokoajan.
 
Vähän kiireellä tehty, tuntuis vähän siltä. Ku enemmän aikaa ois pistänyt nauhoitukseen ja biisien tekoon niin ois voinut tullakin hyvä rieska, tuntuis siltä että Warnerilla oli kiire hyödyntää hypeä. Kakkospitkä on varmaan jo kova.

Tuotantopuoli soundeineen on aika avutonta, rummuista paukkuu vain virveli, kitara pörrää miltei kaikki 12 biisiä samalla hevisäröllä ja botnea ei ole bassossa tarpeeksi. Meinaa toi kitara/rumpu-osasto alkaa puuduttamaan pahasti levyä kuunnellessa.
 
No, miten sen nyt ottaa... Soundit eivät tosiaan ole mitään hifiä, mutta mä koen sen positiivisena seikkana, erottuu massasta raakuudellaan. Aivan liikaa on markkinoilla "radioystävälliseksi tuotettuja" tekeleitä. Tässä soiton live-fiilis on selvästi haluttu säilyttää. Rumban arviossa toimittaja epäili esim. rumpuraitojen reipasta editointia - minusta ei kyllä siltä kuulosta.

You won't get it rokkaa ainakin kuin hirvi. Pitäisi nyt sitten tuo levy hankkia jotta pääsisi kokonaisvaltaisesti tutustumaan.

Meikästä nuita rumpuja on kyllä kompuroitu ja filtteröity todella rajusti, esim. peltejä ei tule juuri ollenkaan, bassariakin vähän niin ja näin, mutta virveliä niin että korvat vuotavat verta.
 
Rumpusoundeja on varmasti muokattu joo, eikä balanssi ole parhaasta päästä. Meinasin, kun nykyään rumpuraitoja korjaillaan vissiin yleisesti siten, että ihan tietokoneen hiirellä siirretään epätarkat iskut "oikeille paikoille". Sen verran eläväisesti Riina Kivelä levyllä mätkii, ettei raitoja ainakaan kovin hyvin ole sitten viilattu. Siitä kiitos.

Tykkäsin tuosta sinkkubiisistä You Won't Get it, mutta muut biisit eivät oikein iskeneet. Myöskään Provinssinkeikka ei oikein vakuuttanut kyllä.

Paskempaa kuultu, mutta myös paljon paljon parempaakin. En osta levyä, enkä sitä varmaan kauheasti kuuntelisi, vaikka saisin ilmaiseksi. Keikalle voisi kyllä mennä tarkistamaan keikkakunnon, tai sit ihan vaan kattelemaan=)

Levy oli kyllä pettymys. Melko väkisillä sai pusertaa että jaksoi koko rieskaleen kerralla kuunnella putkeen vaikka ei pitkä levy olekaan. Vanhat demobiisit antoivat odottaa ehkä liikaa, ja jotenkin tuo soundimaailma on tosiaan hieman outoa. Ikäänkuin lähdetty tekemään hyvää soundia, mutta jätetty hieman puolitiehen että saadaan sitä "rosoa ja garagea" mukaan.
 
Biisimateriaalin monotonisuus on myös huonompi homma. Livenä ei haittaa kyllä yhtään että meno on kokoajan päällä, mutta levyllä käy aika nopeasti puuduttavaksi. Toivottavasti bändi viljelee jatkossa tätä hieman monipuolisempaakin materiaalia, vrt. Hang On Sister.
 
Potentiaalia kyllä löytyy, toivottavasti myös malttia ja kypsyttelyä.

Radiossa tuli duunis joku sellai kipale mis rallateltii joteski Heijaaa heijooo o o ooo, kuulosti ihan hyvältä.
Stooges keikalla kyl tuli lähettyy kaljahanan ääreen lämppärin aikana. :)

Radiossa tuli duunis joku sellai kipale mis rallateltii joteski Heijaaa heijooo o o ooo, kuulosti ihan hyvältä.
 
se on se You Won't Get it, "taustatiimin" tekemä kappale.

taitaa olla sen sinkkubiisin riffi pöllitty maidenin wicker manista?
 
Just se! Kuulin You Won't Get It'n taannoin radiosta ja mietin pääni puhki että mistä se riffi on oikein tuttu. Itse kappalehan oli sellaista "ihan kivaa" ja helposti alas menevää melodista punkkirokkenrollia, johon toisaalta kyllästyykin aika äkkiä. Kaavan mukaan mennään, olihan siinä yhdessä välissä sitten vielä se pakollinen "huudatus-kohta". Ainakaan tuo maistiainen ei saa minua kokonaisen levyn ääreen, mutta kuunteleehan tätä.

Biisimateriaalin monotonisuus on myös huonompi homma. Livenä ei haittaa kyllä yhtään että meno on kokoajan päällä, mutta levyllä käy aika nopeasti puuduttavaksi. Toivottavasti bändi viljelee jatkossa tätä hieman monipuolisempaakin materiaalia.
 
Onhan levyllä peräti kolme selvästi leppoisampaa kappaletta, se on neljännes koko satsista ;-)
 
Jokunen liikaa on silti vauhtipaloja minunkin makuun. Ne balladit ovatkin kohokohtia.

Nimi on tosi huono! Se sitoo bändin ikuisesti Leningrad cowboyseihin.

Toivottavasti bändi viljelee jatkossa tätä hieman monipuolisempaakin materiaalia, vrt. Hang On Sister.
 
Ettei ihan The Madonnasiksi mene, korjattakoon että "Take Care, Sister" on Stallareiden levyllä oleva kappale :)

Ettei ihan The Madonnasiksi mene, korjattakoon että "Take Care, Sister" on Stallareiden levyllä oleva kappale :)
 
Oho kattos vaan. Noh jätkille promoa!

Nimi on tosi huono! Se sitoo bändin ikuisesti Leningrad cowboyseihin.
 
Erittäin totta. Samaa olen miettinyt.

Huom. SC:n uudistuneet nettisivut avattu! Osoite sama kuin ennenkin, käykääpä kurkkimassa :-)

Nyt tällainen katkeruuden kirpeä kirjoitus, mutta paljon saavat anteeksi sillä, että ovat nuoria tyttöjä. Ja kyllä, humaluuden voimin väkeviä mielipiteitä!