Kitarat: kitarakamat ›

Tuolla akustisten puolella on käynnissä keskustelu akustisten skittojen kuolleista nuoteista ja ajattelin aloittaa sellaisen täälläkin, itselläni on muistaakseni 2001 ostettu Meksikolainen Fenkun Strato ja alusta asti siinä on häirinnyt vapaan e-kielen terävämpi sointi. Olen luullut vain kuvittelevani asian mutta mielipiteeni sai juuri vahvistusta tuolta akustisten keskustelusta. En ole löytänyt ratkaisua tuohon pulmaan, onko muilla vastaavia "susinuotteja" otelaudalla jotka selvästi häiritsisi ja oletteko saanut korjattua tai edes lievennettyä vaivaa?
 
Jussi

Jos vapaan kielen soinnissa on häikkää, niin yleensä vika on satulassa. Onko kieliura kenties liian väljä? Voit todeta painamalla rämpyttäessäsi samaan aikaan kevyesti sormella virittimen ja satulan välistä. Jos kieli värisee huomattavasti niin satulaura on liian väljä ja aiheuttaa ääneen särinöitä.

yhessä kitarassa on about c:n ja cis:än välillä jos venyttää semmoinen kohta joka alka resoinoimaan todella oudosti, sen oikein tuntee kun se kitara kärsii. Sama toistuu oktaavia ylempää eli se on tuo tietty taajuus joka saa sen aikaan, ei varsinaisesti siis susi nuotti / kuollut kohta mutta näitäkin on nähty.

Nauha hionta / säädöt kohdilleen saattaa auttaa.

Säädöt persillään ja nauhat kulunut loppuun niin varmasti ei soi kunnolla ja ei silloin puhuta mistään mystisistä "kuolleista nuoteista" vaan siitä mistä se johtuu.
 
"Niin, niin, mutku se soi muualta ihan hyvin" , kun bendaat tietyltä nauhalta paljon niin tottakai se kuluu nopeammin ja kieli ottaa helpommin kiinni seuraavan nauhaan.
 
No tajusitte varmaan että minusta tuo "kuollut nuotti" teoria on bullshittiä, syynä tietämättömyys.
 
Anteeksi jyrkkä ilmaisuni olen väsynyt... jatkakaa. öitä.

Jos vapaan kielen soinnissa on häikkää, niin yleensä vika on satulassa...
 
Tai tallassa. Nuo tune-o-matic-tyyppiset tallat ovat monesti tuottaneet harmaita hiuksia.
 
Toinen vikalähde on liian korkealla olevat single coil-mikit.

No tajusitte varmaan että minusta tuo "kuollut nuotti" teoria on bullshittiä, syynä tietämättömyys.
 
Ei kuollut nuotti (tai dead spot) mikään myytti ole. Kyllä niihin joskus törmää ihan uusissa tai juuri täydellisen huollon käyneissä soittimissa. Joku joskus selitti, että sillä olisi tekemistä puun resonoinnin kanssa. Joillain taajuuksilla puu ei yksinkertaisesti resonoi ja samalla ääni kuoleentuu nopeasti. Sama homma päinvastoin sweet spotien kanssa. Monessa kitarassa on joitain ääniä, mitä painamalla sustain on varmaan ikuinen (yleistys, ei kannata jäädä siihen). Tuosta teoriasta en siis sen enempiä tiedä, mutta kyllä se tyhmästä ihan järkevältä kuulostaa.

minusta tuo "kuollut nuotti" teoria on bullshittiä, syynä tietämättömyys
 
No niimpä kyllä. Ikävä sanoa, kun en tykkäisi riidellä, mutta itse olet tietämätön. Syitä noihin kuolleisiin paikkoihin on aikas peeveisti. Haluaisin ymmärtää niistä itsekin enemmän.
 
Sattuipa vastaani mm. tämmöinen Jay Turser kitara. SG-malliseksi tehty Bigsby-vibralla varustettu. (JT ei mun tietääkseni ko. mallia enää tee ja JT:t tehdään Kiinassa.)
 
Tämäkin kappale oli aivan helevetin hyvä noin mekaanisesti muuten, paitsi että satula oli tietysti jäänyt korkeaksi ja talla oli kaarevampi kuin otelaudan mukaan olisi pitänyt olla, joten meikäläinen sitten säätää...
 
Kun sitä siinä testailin ilman vahvistinta, niin jostain otelaudan puolenvälin alapuolelta vaan löytyi aika monta kohtaa, missä ääni sammui ihan ennen aikojaan. Minkäs sille mahtaa. Pahus vaan, kun en huomannut painaa mieleeni, että missä ne kuolleet nuotit olivat, mutta sitten kun oli samainen kitara vahvistimessa kiinni ja meteliä tarpeeksi niin eipä tuo nyt kuitenkaan häirinnyt.
 
Suunnilleen samon kävi oman (jo yli 20v palvelleen) sähkikseni kanssa, että kun oltiin äänittämässä ja olin kitaran kanssa eri huoneessa kuin vahvistin, niin huomasin, että sinä yksi ääni sammuu ennen aikojaan. Mutta hassua kyllä, kun vaihdoin mikkikytkintä ero asentoon, niin eipä enää sammunutkaan. Ilman vahvistusta kun sitä kokeilee, niin se sammuva nuotii kyllä himmenee nopeammin kuin muut, mutta ei ollenkaan niin dramaattisesti, kuin sillä juuri tietyllä mikkikytkime asennolla.
 
Kummallista kyllä, tota ei oo koskaan aikaisemmin huomannut soittaessaan. Arvaan vaan, että kitara resoinoi ääneen sen verran, että sekin sammuva kohta soi livenä ihan mukavasti.
 
EDITTTIÄ: Ketjun aloittajalle.. Aika tyypilliseti vapaana soiva kieli kuulostaa erilaiselta kuin otelaudalta soitettu (ainakin akustisesti) mutta mulle tuli myös mieleeni, että jos ero on häiritsevä niin kandeis tarkistaa satula. Sopiva räminä siinä urassa saatta saada kielen soimaan lujempaa, mutta ehkä kuitenkin lyhyemmän aikaa, kuin muualta.
 
Sama homma päinvastoin sweet spotien kanssa
 
Hehe Se akkaripuolen threadihan olkoi juuri tällasesta sweet spotista :)

yhessä kitarassa on about c:n ja cis:än välillä jos venyttää semmoinen kohta joka alka resoinoimaan todella oudosti
 
Onko strato? Omaa kokemusta stratojen kanssa että vibratallan jouset alkaa resonoimaan noilla taajuuksilla ... ite laitoin hiuslenksuja takapleksin alle ja sillä siitä päästiin eroon. Kannattaa ainakin kokeilla.
 
Yleensä noista deadspoteista, Groove Tubesilla on se Fat Finger, ja googlaamalla löytyi esim. tämä:
 
"Here's what Roger sadowsky says about dead spots:
 
A website visitor asks: Many basses have that dreaded "dead spot" around the fifth to seventh fret on the G-string. Can this be lessened in any way?
 
Roger Sadowsky answers: Dead spots are a fact of life, especially on 34 scale bolt on instruments. In order to reduce dead spots as much as possible we have increased the thickness of our headstocks and increased the overall stiffness of our necks. An all graphite neck will move the dead spot to where you wont look for it but a graphite neck really changes the tone of the bass. The best aftermarket device for dealing with dead spots is the Groove Tubes Fat Finger, which is a small metal clamp that attaches to the headstock and increases mass at that end of the neck. It really works! "
 
Niitä saa sekä kitara- että bassomallia. Ja tarkemmin ajateleen kaikkien kannatta ostaa Tyler koska niissä on aika massivinen lapa. Heh.

Niitä saa sekä kitara- että bassomallia. Ja tarkemmin ajateleen kaikkien kannatta ostaa Tyler koska niissä on aika massivinen lapa. Heh.
 
Joku täällä oli kokeillut moista. Olisiko ollut Laxu? Lopputulos ei vissiin ollut täysin haluttu. Taisi käydä niin, että dead spot vain siirtyi eri paikkaan.

Dead spotti on helppo kokeilla.
 
Se siirtyy kaulalla kun virtätte kitaran eri vireeseen. Eli jos normi vireessä on on a-kielen 5 väli josta se deadspot on niin kun virttää kitaran pykälää alemmas niin deadspot siirtyy sen puli sävelaskeltä jolloin se on se 4 väli....
 
Deadspotteja voi onnistua poistamaan lisäämällä massaa lapaan, eli erkkaa lapaan niin lähtee paremmin.
 
Deadspotit on yleisiä mutta niitä ei niin kuule jos vain runttaa menemään. Bassoissa ne tuottaa paljon harmaita hiuksia.

Tuo dead-spot ei rajoitu pelkästään yksittäisiin säveliin joiden sustain kuolee ennen aikojaan.
 
Melkein yleisempää on se että sävelestä kuolee tietyt taajuudet ennen aikojaan. Tätä ei usein huomaa jos ei muita taajuuksia leikkata pois.
 
Osin tämän takia jotkin dead-spotit paljastuvat vasta vahvistimen läpi. Eli kun korostetaan tiettyjä taajuuksia niin huomataankin että juuri ne taajuudet eivät soi tietyssä kohdassa juuri ollenkaan.
 
Jo kitaran soittelu tonet nollissa saattaa sekin paljastaa pahoja kuolleita kohtia. Näihin ainakin on tullut törmättyä.

Dead spotti on helppo kokeilla.
 
Se siirtyy kaulalla kun virtätte kitaran eri vireeseen. Eli jos normi vireessä on on a-kielen 5 väli josta se deadspot on niin kun virttää kitaran pykälää alemmas niin deadspot siirtyy sen puli sävelaskeltä jolloin se on se 4 väli....
 
Siis varmaankin se nousee otelaudalla puoli sävelaskelta ylös, jolloin se pysyy samalla taajuudella?
 
Deadspotit on yleisiä mutta niitä ei niin kuule jos vain runttaa menemään. Bassoissa ne tuottaa paljon harmaita hiuksia.
 
Itselläni on b:ssä tuollainen, ja se häiritsee lähinnä virittämistä. Soinnin voimakkuus kun tippuu äkkiä alle virittimen tunnistaman rajan. Soitossa en huomaa mitään.

Ja tarkemmin ajateleen kaikkien kannatta ostaa Tyler koska niissä on aika massivinen lapa. Heh.
 
Tai sitten Carvin kun niissä on kaulassa kaks grafiittitankoa. Jäykkyyden myötä noiden pitäis eliminoida dead spottejakin. Näin muistan jossain väitetyn.

Tai sitten Carvin kun niissä on kaulassa kaks grafiittitankoa. Jäykkyyden myötä noiden pitäis eliminoida dead spottejakin. Näin muistan jossain väitetyn.
 
Niinno, jos jäykkyyttä kasvatetaan ja massa pysyy jotakuinkin samana, resonanssitaajuus nousee. En sit tiedä miten noi dead spotin taajuudet ja resonanssitaajuudet suhtautuu toisiinsa. Kyl ne dead spotit teoriassakin siis siirtyy toiselle taajuusalueelle, mutta lieneekö enempi mainoskikka tuo väite.
 
Onko strato? Omaa kokemusta stratojen kanssa että vibratallan jouset alkaa resonoimaan noilla taajuuksilla ... ite laitoin hiuslenksuja takapleksin alle ja sillä siitä päästiin eroon. Kannattaa ainakin kokeilla.
 
Jousten resonoinnin taajuus riippuu aika paljon tallan säädöistä. Talla kiinni kannessa ja jouset piukalla on resonanssitaajuus eri kuin löysillä jousilla. Ja jousten ääntelehtimisestähän ei nimenomaan haluta eroon, kun se on osa "sitä juttua" stratolla. ;)

Onko strato? Omaa kokemusta stratojen kanssa että vibratallan jouset alkaa resonoimaan noilla taajuuksilla ... ite laitoin hiuslenksuja takapleksin alle ja sillä siitä päästiin eroon. Kannattaa ainakin kokeilla.
Tästä on mullakin kokemusta. Kun D- ja A-kielillä näppäili stratocasterista H-sävelen, yhtyivät vibran jouset kuoroon varsin kuuluvasti. Oikeastaan tykkäsin efektistä, sillä kuulosti siltä että stratossani H-reverbi omasta takaa. Tuo ominaisuus ilmeni kun kitara oli uusi, mutta ajan kanssa se hävisi itsestään. Ilmeisesti puun kuivuminen, kaulan reliefin pienoinen muuttuminen jne. poistivat ominaisuuden. Mutta kyllähän ne vibran jouset aina sellaista tiettyä sointia ja tilan tuntua Straton soundiin tuo. Se on mun mielestä olennainen osa Straton luonnetta.

Dead spotti on helppo kokeilla.
 
Se siirtyy kaulalla kun virtätte kitaran eri vireeseen. Eli jos normi vireessä on on a-kielen 5 väli josta se deadspot on niin kun virttää kitaran pykälää alemmas niin deadspot siirtyy sen puli sävelaskeltä jolloin se on se 4 väli....
 
Deadspotteja voi onnistua poistamaan lisäämällä massaa lapaan, eli erkkaa lapaan niin lähtee paremmin.
 
Deadspotit on yleisiä mutta niitä ei niin kuule jos vain runttaa menemään. Bassoissa ne tuottaa paljon harmaita hiuksia.
 
Juu huomattu on.. Studiolla on yksi Fenkun presaribasso jossa on parikohtaa josta se ei soi juuri ollenkaan , sustaini on olematon.Ärsyttävä ominaisuus. Tosin siihen ei ole vaihdettu kieliäkään noin 15 vuoteen joka voi olla osatekijä soimattomuudessa?

Meinasin jo antaa tämän ketjun kuihtua unholaan ettei tietämättömyyteni paljastuisi kaikelle kansalle:)
 
Mutta kuinka suuressa osassa soittimia tämmöistä ilmiötä noin about esiintyy?
 
Kun en ole havainnut kyseistä ilmiötä omissa vehkeissäni koskaan ja siitä omat johtopäätökseni luonnollisesti tein.

Meinasin jo antaa tämän ketjun kuihtua unholaan ettei tietämättömyyteni paljastuisi kaikelle kansalle:)
 
Mutta kuinka suuressa osassa soittimia tämmöistä ilmiötä noin about esiintyy?
 
Kun en ole havainnut kyseistä ilmiötä omissa vehkeissäni koskaan ja siitä omat johtopäätökseni luonnollisesti tein.
 
Sanoisin noin 70% sarja tuotanto soittimissa customeissa harvemmin.... Pahanlaatuisena noin 5-10%

Joku täällä oli kokeillut moista. Olisiko ollut Laxu? Lopputulos ei vissiin ollut täysin haluttu. Taisi käydä niin, että dead spot vain siirtyi eri paikkaan.
 
Näin juuri. Kuollut kohta siirtyi muistaakseni pari nauhaa ylöspäin. Pahempana ongelmana kitarasta tuli myöskin kaulapainoinen ja onhan se Fat Finger helkkarin ruma mötikkä. En siis suosittele.
 
Toinen vastaava tuote on Fathead, mutta sen sivuja en enää pikaisella googlettamisella löytänyt. Kyseessä oli lavan taakse, virittimien alle tuleva metallilevy. Ilmeisesti ainakin joissain Washburnin bassoissa käytetty tuota. Luulisi olevan paljon fiksumman näköinen ja käsistään kätevä heppu varmasti väsäilee tuollaisen itsekin. Samat ongelmat tuossa ilmeisesti on kuin Fat Fingerissakin, mitä nyt ei töki silmään.
 
Kuolleet kohdat ovat bassoissa paljon pahempi ongelma kuin kitaroissa. Kuolleita kohtia on myös monenlaisia: ääni kuolee hetkessä (esim. sekunti tai pari) tai sitten sustain on vain selvästi viereisiä nauhoja huonompi. Bassoissa kuolleita kohtia tuntuu olevan enemmän jossain kaulan puolivälissä, kun taas kitaroissa niitä löytyy enemmän 12. nauhan tienoilta.
 
Kuolleita kohtia ei pidä sekoittaa liian korkeiden tai matalien nauhojen aiheuttamaan äänen kuoleutumiseen. Huonosti kiinni oleva nauha sen sijaan voi kyllä aiheuttaa kuolleen kohdan. Pääasiassa kyseessä on kuitenkin ilmeisesti kaulan resonanssi, joka sattuu olemaan samalla taajuudella kuin jonkun tietty sävel. Itse kitaroita kokeillessani soitankin aina joka ikisen nauhan jokaiselta kieleltä ja kuuntelen sustainia.
 
Valitettavasti mitään 100% toimivaa ratkaisua tuohon ei ole. Voi kokeilla esim. paksumpia kieliä tai sitten lavan massan kasvattamista tai vähentämistä, mutta lopulta joutuu lähinnä soittamaan kuolleiden kohtien ympäri (eli ei vedetä niitä piiiiiisimpiä nuotteja kuolleen kohdan nauhavälistä).