 baron
03.10.2007 06:58:48 | |
|---|
Älä anna periksi noin helposti, Janus puhu paskaa.
No ei noissa soinnuissa (Gmaj7 ja Dbmaj7) ole kyllä yhteisiä säveliä.
Enkä ole vielä mun kirjoista löytänyt mitään hienoa nimeä tollaiselle sointumuunnokselle. Luulisi kyllä löytyvän kun kaikki sävelet ovat puolen sävelaskelen päässä toisistaan:-) Se on kyllä ihan sama, mitä musiikkia soittaa, kunhan sen tekee hyvin (Jean Sibelius) |
 Bitti-Hiisi
03.10.2007 11:16:20 | |
|---|
No ei noissa soinnuissa (Gmaj7 ja Dbmaj7) ole kyllä yhteisiä säveliä.
Enkä ole vielä mun kirjoista löytänyt mitään hienoa nimeä tollaiselle sointumuunnokselle. Luulisi kyllä löytyvän kun kaikki sävelet ovat puolen sävelaskelen päässä toisistaan:-)
Ei tolle kaiketi muuta nimeä ole kuin tonikisaatio (engl. tonicization), eli tilanne jossa hetkellisesti poiketaan sävellajista johonkin toiseen. Välidominantin jälkeen voi siis tulla vielä "välitoonika", kuten Dbmaj7 tossa esimerkissä. Jos uusi sävellaji jää voimaan pidemmäksi aikaa, puhutaan yleensä modulaatiosta (engl. modulation). By your command! |
baron
03.10.2007 11:19:16 | |
|---|
Ei tolle kaiketi muuta nimeä ole kuin tonikisaatio (engl. tonicization), eli tilanne jossa hetkellisesti poiketaan sävellajista johonkin toiseen. Välidominantin jälkeen voi siis tulla vielä "välitoonika", kuten Dbmaj7 tossa esimerkissä. Jos uusi sävellaji jää voimaan pidemmäksi aikaa, puhutaan yleensä modulaatiosta (engl. modulation).
Kiitti, kun annoit nimen niin Tabellin kirjasta (Jazz-musiikin harmonia) löytyi tekstiä aiheesta. Se on kyllä ihan sama, mitä musiikkia soittaa, kunhan sen tekee hyvin (Jean Sibelius) |
 Martso
03.10.2007 11:32:24 | |
|---|
No ei noissa soinnuissa (Gmaj7 ja Dbmaj7) ole kyllä yhteisiä säveliä.
Janus puhu myös asteikoista. Olen pettynyt sinuun B. :)) Kaikki käy, eihän siinä mitään! |
baron
03.10.2007 11:56:42 | |
|---|
Janus puhu myös asteikoista. Olen pettynyt sinuun B. :))
Ai niin tosiaan, kromaattisessa asteikossa on kummankin soinnun sävelet! Se on kyllä ihan sama, mitä musiikkia soittaa, kunhan sen tekee hyvin (Jean Sibelius) |
 Dr Dominant
03.10.2007 15:50:56 | |
|---|
Ai niin tosiaan, kromaattisessa asteikossa on kummankin soinnun sävelet!
Jos ihan tarkkoja ollaan, niin Dbmaj7(ION) vs. Gmaj7(LYD) = 1 yhteinen sävel C, tai jos molemmat lyydisiä, silloin yhteinen sävel Db/C#, jos Dbmaj7(LYD) ja Gmaj7(ION) silloin 2 yhteistä säveltä G ja Db/C#.
;) Piti alkaa saivarrella sitten, vapaapäivän kirous! "Dr. Dominant, I presume?" |
 piiska2
03.10.2007 18:46:04 | |
|---|
Paitsi että tossa on normaalin bVI-asteen Cmaj7-soinnun sijaan käytetty sijaisvälidominanttia C7:aa... :))))))
Totta virkat. Katsoin huolimattomasti.
Eräs Akatemian maikka muuten valitti kerran Rondossa, että jos melodian soinnuttamisessa käyttää kvinttikiertoa, niin kaikki alkaa kuullostamaan Jukka Kuoppamäeltä ;) Writing about music is like singing architecture - Elvin Jones |
Dr Dominant
03.10.2007 20:46:08 | |
|---|
jos melodian soinnuttamisessa käyttää kvinttikiertoa, niin kaikki alkaa kuullostamaan Jukka Kuoppamäeltä ;)
juu, mollin kvinttiympyrä pyörähtää suurimmassa osassa kuoppamäen teoksista joita itse olen keikoilla soitellut... "Dr. Dominant, I presume?" |
Kun tässä muutama sivu takaperin kyselin nuita moodeja parhaiten ilmentäviä kadensseja, enkä siihen vastausta saanut niin kaivoin sit haun avulla sellaisen :) pistän sen vaikka tänne kaiken kansan ihailtavaksi: Eli John Titor kirjoittaja.
Joonista olisivat ehkä: Cmaj7 G7 tai Cmaj7 Fmaj7 (Dm7)
Olennaista on se, että F ja H tulevat esiin jottei saundi sekoitu lyydiseen tai miksolyydiseen.
Doorinen: Dm7 G7 (jazz) tai Dm7 Em7 (Santana) tai Dm7 Cmaj7 tai Dm7 Am7 (Affirmation)
Olennaista H:n esiintulo, jottei sekoitu aioliseen.
Fryyginen: Em7 Fmaj7 tai Em7 Dm7
Olennaista F jottei sekoitu aioliseen tai dooriseen
Lyydinen: Fmaj7 G7 tai F6 Gadd9 (tää on aika jees) tai F/G G tai F G/F
Olennaista H, jottei sekoitu jooniseen.
Miksolyydinen: G7 (blues on malliesimerkki modaalisesta miksolyydisestä rakenteesta, jokainen sointu on itsenäinen miksolyydinen sointu) tai G7 Fmaj7 tai G7 Dm7 tai G F/G (Gambale ilmeisesti tarjoaa toisin päin, mutta se onkin vähän erikoinen jätkä:D)
Olennaista F, jottei sekoitu jooniseen.
Aiolinen: Am7 Fmaj7 tai Am7 Dm7 (tämä on hankala, koska korva helposti tulkitsee Dm7:n dominantiksi, koska II-V-kadenssi on yleisempi kuin VI-II, mieluummin F pohjalle, jolloin tulos on tuo ensimmäinen versio) tai ehkä jopa Am7 Em7 saattaa toimia, mutta silloin skaalaväri täytyy merkitä pikaisesti soololinjassa, tai jää epäselväksi onko doorista vai aiolista meininkiä missä tahdissa.
Olennaista siis F, ettei sekoitu dooriseen.
Lokrinen on myös hankala, koska Hm7b5 rupeaa helposti kuulostamaan G7:n vajaamuodolta (eli siis G7 ilman G:tä): Hm7b5 Am7 tai Hm7b5 Em7 toimivat jotenkin, mutta pohdin hetken ja totesin että jokin seuraavan tyyppinen fuusiokadenssi olisi varmaan järkevin vaihtoehto, ei jää paljon epäselväksi väristä: Am7sus/H (molli sen takia merkitty, että soinnun alkuperäinen funktio ilmentyy, kvarttipino toimii) Em7sus/H.
Olennaista on F ja C, ja se ettei painota G:tä fraaseissa eikä kadenssissa, muuten sointu alkaa kuulostaa G7:lta.
Tämä siis pienenä introna kysymykselleni :) Mitä tarkoittavat soinnut: Am7sus/H sekä Em7sus/H? Ei mulla muuta. "The only danger is falling too much in love with guitar playing. The music
is the most important thing, and the guitar is only the instrument." -Jerry Garcia |
baron
04.10.2007 08:43:21 | |
|---|
Tämä siis pienenä introna kysymykselleni :) Mitä tarkoittavat soinnut: Am7sus/H sekä Em7sus/H? Ei mulla muuta.
Am7sus/H = H - D - E - G - A
Em7sus/H = H - D - E - A
1. Sus tarkoittaa että terssi korvattu kvartilla
2. Slash/kauttasointu (/) ilmoittaa slashin oikealla puolella pohjasävelen, joka voi olla sointuun kuuluva sävel, jolloin kyseessä on soinnun käännös tai sointuun kuulumaton sävel.
Am7sus/H H on sointuun kuulumaton pohjasävel. Itse olisin merkinnyt Am9sus4/H jolloin se H olisi sointuun kuuluva sävel. Se on kyllä ihan sama, mitä musiikkia soittaa, kunhan sen tekee hyvin (Jean Sibelius) |
Bensusan
04.10.2007 18:20:32 | |
|---|
Em7sus/H = H - D - E - A
Mää ainakin sain tästä kvarttipinon: H - E - D - A ja ihmettelin mitä se tarkottaa, eiks ne soinnut yleensä oo terssipinoja? "Mollisus" ihmetyttää kans, sus- soinnuissa ei oo terssiä... "The only danger is falling too much in love with guitar playing. The music
is the most important thing, and the guitar is only the instrument." -Jerry Garcia |
baron
04.10.2007 23:06:39 | |
|---|
Mää ainakin sain tästä kvarttipinon: H - E - D - A ja ihmettelin mitä se tarkottaa, eiks ne soinnut yleensä oo terssipinoja? "Mollisus" ihmetyttää kans, sus- soinnuissa ei oo terssiä...
1. Älä ihmettele: Kun poiketaan tonaalisuudesta, voidaan koota vaikka mitä tahansa päällekkäin, vaikka kvartteja, se on ihan oma laji, käy vaikka netistä tsekkaamassa.
2. Mäkin ihmettelin tuota mollissussointua. Soinnullahan ei sinänsä oo mitään eroa duuri (?) sus-sointuun, mutta nuo teoreetikot sanoo että sillä voidaan ilmaista minne se sus-sointu on purkautumassa vaikka se seuraavasta soinnusta yksiselitteisesti ilmenee.
3. Ei mun tekemästä sointukierrosta kukaan voi arvata, mihin se on purkautumassa vai onko se edes purkautumassa. Se on kyllä ihan sama, mitä musiikkia soittaa, kunhan sen tekee hyvin (Jean Sibelius) |
 Jorbagha
05.10.2007 00:14:35 (muokattu 05.10.2007 00:17:46) | |
|---|
m7sus -merkintää käytetään joskus ilmaisemaan m7add11 -sointua. Eli kyse on yleensä kvarttipinosta jossa kvartti (sus) on alemmassa oktaavissa kuin molliterssi. Tälle ei oikein oikein ole yksiselitteistä merkitätapaa. Munkin mielstä toi m7sus on harhaanjohtava mutta minkäs teet kun joku sen lappuun läväyttää.
Nuo esimerkkisointusi olisivat siis fryygisiä sointuja kun se molliseiskasoinnun pieni terssi muodostaa b9/b2 -sävelen suhteessa bassosäveleen. Fryygisen soinnun yleisimpiä merkintätapoja onkin tuo Am/B (siis B fryygisen) ja tässä on nyt vain lisätty lisäsäveliä siihen ylärakennesointuun. Oonpa aika körny. |
baron
05.10.2007 00:34:45 | |
|---|
m7sus -merkintää käytetään joskus ilmaisemaan m7add11 -sointua. Eli kyse on yleensä kvarttipinosta jossa kvartti (sus) on alemmassa oktaavissa kuin molliterssi. Tälle ei oikein oikein ole yksiselitteistä merkitätapaa.
7sus4#9?????? Se on kyllä ihan sama, mitä musiikkia soittaa, kunhan sen tekee hyvin (Jean Sibelius) |
Jorbagha
05.10.2007 09:42:12 | |
|---|
7sus4#9???
Heh, niinpä. Tässä taas törmätään sointumerkkien rajoittuneisuuteen. Toisaalta kvarttipinohajotukset ovat jo niin yleistyneitä että en ehkä enää lähtisi niitä kauheasti alleviivaamaan. Tosin riippuu kontekstista; jos kyseessä on joku karatefuusio jossa ei tehdä virheitä niin kyllähän sointumerkkienkin pitää olla silloin just sikä melkein.
Tässä tapauksessa se merkitsisi varmaankin 7sus(addb10) -sointumerkkiä :-) Oonpa aika körny. |
piiska2
05.10.2007 17:18:34 | |
|---|
m7sus -merkintää käytetään joskus ilmaisemaan m7add11 -sointua. Eli kyse on yleensä kvarttipinosta jossa kvartti (sus) on alemmassa oktaavissa kuin molliterssi. Tälle ei oikein oikein ole yksiselitteistä merkitätapaa. Munkin mielstä toi m7sus on harhaanjohtava mutta minkäs teet kun joku sen lappuun läväyttää.
Munkin mielestä toi m7sus (olenpa nähnyt myös msus) on hieman outo ja kysymyksiä herättävä. Joku saattaa soittaa sen terssin mukaan. Sus sointuhan ei välttämättä purkaannu. Prima vista soittotilanteissa selkeillä merkinnöillä on tärkeä osuus. Writing about music is like singing architecture - Elvin Jones |
gravehill
05.10.2007 18:54:43 | |
|---|
1. Älä ihmettele: Kun poiketaan tonaalisuudesta, voidaan koota vaikka mitä tahansa päällekkäin, vaikka kvartteja, se on ihan oma laji, käy vaikka netistä tsekkaamassa.
Pystyykö kukaan suosittelemaan hyvää nettisivua referenssiksi kvarttiharmonian suhteen? http://www.chaosresearch.de |
baron
05.10.2007 19:48:24 | |
|---|
Se on kyllä ihan sama, mitä musiikkia soittaa, kunhan sen tekee hyvin (Jean Sibelius) |
baron
07.10.2007 08:23:52 | |
|---|
Mä oon plokannut F-duuribluesin, jossa esiintyy usein "bluenote" H.
Onko olemassa mitään yleisperiaatteita tai ihan käytännön sovellutuksia, milloin on korrektia merkitä se palautetuksi Bb:ksi ja milloin alennetuksi C:ksi? Se on kyllä ihan sama, mitä musiikkia soittaa, kunhan sen tekee hyvin (Jean Sibelius) |
Dr Dominant
07.10.2007 09:09:28 | |
|---|
Mä oon plokannut F-duuribluesin, jossa esiintyy usein "bluenote" H.
Onko olemassa mitään yleisperiaatteita tai ihan käytännön sovellutuksia, milloin on korrektia merkitä se palautetuksi Bb:ksi ja milloin alennetuksi C:ksi?
Mikäli se on keskellä asteittaista kulkua, alaspäin mennessä kannattaa käyttää alennusmerkkiä ja ylöspäin mennessä palautusmerkkiä.
F Ab Bb B(palautusmerkki) C
Eb Cb Bb Ab "Dr. Dominant, I presume?" |
