Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Voisiko olla niin, että sen voisi tulkita tritonuskorvatuksi dominantiksi tuolle H7-soinnulle?
 
Mielestäni voisi. Tuon F#m7b5:n ei pidä antaa hämätä; jaskassa minkä tahansa dominanttiseiskan voi aina korvata II-V:lla, joten tuon C7(b5)/F#7(b5):n voisi ajatella "tähtäävän" H7:aan, vaikka puolidimi onkin välissä.
 
Edit: myöhässä taas :)

Tuohon emissio-käsitteeseen olen törmännyt vain tähtitieteessä ja sitten täällä kun selitettiin sitä erään tunnetun biisin sointukiertoa, jossa sointuasteet etenevät viidenneltä asteelta neljännen kautta toonikaan. En olisi mitenkään osannut sitä soveltaa tähän tilanteeseen. Voiko sitä soveltaa? Mitä se käytännössä tarkoittaa musiikissa? Jonkin tonaalisen kadenssin kääntämistä päinvastaiseksi?

Pikemminkin ajattelin sen purkauksen viivästetyksi.
 
Eiks' se emissio just tarkoita purkauksen viivästämistä?
Eli läntätään sointuja väliin.
 
("Älä laakase, naatitaan", KUPS:in futisideologia)

Eiks' se emissio just tarkoita purkauksen viivästämistä?
Eli läntätään sointuja väliin.
 
("Älä laakase, naatitaan")
 
Kuulostaisi kyllä loogiselta. Sehän sopisi myös tuohon edellisessä viestissäni - jossa pohdin tuota emissiota - mainitsemaani esimerkkiin.

jossa sointuasteet etenevät viidenneltä asteelta neljännen kautta toonikaan.
 
Älkää hirttäkö jos oon metsässä mutta eiks tota klasaripuolella sanota "täyslopukkeeksi"?
 
Edit: Netti väitti että oon erehtynyt, se on IV-V-I

Älkää hirttäkö jos oon metsässä mutta eiks tota klasaripuolella sanota "täyslopukkeeksi"?
 
Eikö se ole päinvastainen, että neljänneltä viidennelle ja sieltä toonikalle; kun taas sitten lopuke, joka menee neljännen kautta toonikaan olisi plagaalinen?
 
EDIT: Korjasitkin jo.

Eikö se ole päinvastainen, että neljänneltä viidennelle ja sieltä toonikalle; kun taas sitten lopuke, joka menee neljännen kautta toonikaan olisi plagaalinen?
 
Mä korjasin jo viestini.

Onhan noissa kuluissa sittenkin joku logiikka vaikka välillä näyttää siltä että on haulikolla ammuttu metsään ja katsotaan mihin osutaan :)
 
Tämmönen sointukulku iski kans silmään: Am7 - Gm7 - C7 - F#m7 - B7 (Harry Warren, You're My Everything) tossa toi sama C - F# bassoäänten liike. Tässähän tän vois ajatella enemmän äänenkuljetuksellisena juttuna, kakkosvitosella lasketaan A- mollista , tässä tapauksessa alkuperäisen sävellajin C- duurin rinnakkaissävellajista F#- molliin. Tai sit sijais(väli)dominanttina. Nää ei taida ihan yksiselitteisiä juttuja siis olla...

Yksinkertaistetaan vähän:
 
Todellinen pihvi tässä on Am7 - C7 - B7: toi C7 on sijaisvälidominantti tolle B7:lle, sitten molemmille dominanteille on vaan lätkäisty "kakkoset" eteen, siitä tulee siis toi Gm7 C7 F#m7 B7.
 
Ihan yksinkertaista :) :)

Anteeksi, että kaivelen vanhoja ja niin edelleen, mutta eikö kukaa osaa sanoa, että olenko ymmärtänyt mediantin ja submediantin oikein?
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/print.php?p=7784641
 
Olisi mukava tietää, että ajattelenko jotenkin väärin tämän asian.

Ihan yksinkertaista :) :)
 
No niimpäs onkin, helppoa kun sen osaa ;)

Törmäsin nuoteissa kahteen itselleni outoon termiin:
 
1. Segue? Sanakirjan mukaan siirtymä. Segue to refrain: Siirtymä kertosäkeeseen?
 
2. Patter? Sanakirjan mukaan nopeasti laulettu osa. Ei oikein tunnu ainakaan tässä yhteydessä luontevalta: Piisi on Chuck Berryn "Sweet Little Sixteen" ja nuottien mukaan sen osat ovat Chorus, Refrain ja Patter?

Tämmönen sointukierto tällä kertaa:
 
Am7- D7b9 -Gmaj7 - C7 - F#m7b5 - H7 - Em6
 
tossa selvästi kaks "kakkosvitosta" mut mikä ton C7:n rooli tossa on? Onks jazzissa tavallista että on noita tavallaan "irrallisen" oloisia dominantteja, joiden edessä ei ole kakkosta ja jotka eivät purkaudu mihinkään?
 
Eikös tää ole ns. diatoninen kvinttikierto e-mollissa (joskin b9:n ja m6n vuosi ei aivan "puhtaasti"). Esim. Autumn Leaves
Itse ajattelen C7 osana tuota sointuketjua jossa on ns. vahvoja bassokulkuja: kvartti ylös ja kvintti alas. Kierrossa on kaksi toonikaa G ja Em, jotka ovat tietenkin rinnakkaissävellajeja.
 
Duuri-kvinttikierrossa käydään kaikki tehot läpi. (Emaj7) -Amaj - D#m7b5 - G#m7 - C#m7 - F#m7 - H7 - E6

Eikös tää ole ns. diatoninen kvinttikierto e-mollissa
 
on. :) -----------------------------------

on. :) -----------------------------------
 
Paitsi että tossa on normaalin bVI-asteen Cmaj7-soinnun sijaan käytetty sijaisvälidominanttia C7:aa... :))))))
 
edit: 1 typo

no huhhuh, lispahti!! Hyvä että bittihiisi pitää palikat vielä paikoillaan! Mietinkin jo että miksi vastasin edes ekan kerran siten kuin vastasin! ;) ;)

Oisko parempi
Am7- Ab7b9- Dbmaj7 - C7 - F#m7b5 - F7 - Em6??
 
Ihan kiva, mutta toonikatehoisille soinnuille harvemmin (=käytännössä ei koskaan, mutta never say never) laitetaan "tritonuskorvauksia". Menee tonaalinen keskus ns. vituiksi...
 
Tritonuskorvausten idea on muutenkin se, että dominanttisoinnun terssi ja seiska ovat ne yhdistävät äänet (Gmaj7 / Dbmaj7 -soinnuissa, tai sen koommin asteikoissakaan, ei ole yhtään yhteistä ääntä).

Tritonuskorvausten idea on muutenkin se, että dominanttisoinnun terssi ja seiska ovat ne yhdistävät äänet (Gmaj7 / Dbmaj7 -soinnuissa, tai sen koommin asteikoissakaan, ei ole yhtään yhteistä ääntä).
 
OK, pieleen meni:-)

OK, pieleen meni:-)
 
Älä anna periksi noin helposti, Janus puhu paskaa.