Etno, proge, latin ›

Meinasin lähteä tänne keikalle, mutta en lähtenytkään.

Oonks mä tosissaankin ainoa, joka nautti Rudessin sekoilusta täysin siemauksin? :D En oo oikeesti nauranu niin paljoo ties kuinka pitkään aikaan..

Oonks mä tosissaankin ainoa, joka nautti Rudessin sekoilusta täysin siemauksin? :D En oo oikeesti nauranu niin paljoo ties kuinka pitkään aikaan..
 
Kyllä mäkin nauroin, ei siinä mitään, mutta pidemmän päälle alkoi olemaan tylsää :)

Taitaa vaan heidän nykyinen settilista olla turhan yksipuolinen että herättäisi enempää mielenkiintoa.
 
Sehän riippuu henkilöstä. Sehän vasta setti olisi ollut, jos olisivat soittaneet vain Divine Wingsin ja Through The Looking Glassin. :P

Pitää kyllä vielä lisätä, että on vaikea äkkiä keksiä lapsellisempaa kommentti kuin:
 
"insert guitar player here" on maailman rumin kitaristi. Varsinkin kun Romeo ei sitä ensinkään ole.
 
Nooh, jos hamstereista tykkää

Ja Borlag, voisit ehkä ystävällisesti kertoa, mitä biisejä olet Symphony X:tlta kuullut. Vaikka näyttäähän se siltä, että et jo siitä pidä periaatteen vuoksi.
Sitten voisit kertoa, mikä tekee Rudessin synatilutteluista mitään "tuubaa" parempaa (siis oikeasti! Kaverinikin synan soittoa on vähintään yhtä mukava, ellei mukavampi kuunnella).
 
Ehkä tuo Borlagin mielipide perustuu jotenkin siihen aivan tajuttoman järkyttävään barokkikirkkokuorodragonslairtapping hoilotukseen, joka pilaa suurimman osan bändin tuotannosta.
 
Ja mitä Rudessiin tulee niin kaverisi ei tainnut päästä Juilliardiin 9-vuotiaana.

Ehkä tuo Borlagin mielipide perustuu jotenkin siihen aivan tajuttoman järkyttävään barokkikirkkokuorodragonslairtapping hoilotukseen, joka pilaa suurimman osan bändin tuotannosta.
 
Ja mitä Rudessiin tulee niin kaverisi ei tainnut päästä Juilliardiin 9-vuotiaana.
 
Jotain sinnepäin, musa on juuri sitä mitä voisin kuvitella AD&D hack & slash roolipelien soundtrackina, sellaista aivotonta kertakäyttö huttua. Ja tuosta Rudessin Juilliard opiskelusta... tekniikan mies kyllä oppi, tyylitajukurssit taisi jäädä käymättä. Mieluummin kuuntelen Jon Lordin kurittavan Hammondiaan kun Rudessin kikkailevan. Joka kiertueella Rudess on esitellyt uutta leluaan, ja joka ikinen kerta soundit menevät vain karseampaan suuntaan.

Jotain sinnepäin, musa on juuri sitä mitä voisin kuvitella AD&D hack & slash roolipelien soundtrackina, sellaista aivotonta kertakäyttö huttua. Ja tuosta Rudessin Juilliard opiskelusta... tekniikan mies kyllä oppi, tyylitajukurssit taisi jäädä käymättä. Mieluummin kuuntelen Jon Lordin kurittavan Hammondiaan kun Rudessin kikkailevan. Joka kiertueella Rudess on esitellyt uutta leluaan, ja joka ikinen kerta soundit menevät vain karseampaan suuntaan.
 
Minulle on tullut Rudessista lähiaikoina sellainen kuva, että mies on tavallaan kokenut kaiken koskettimien saralla ja nyt vanhoilla päivillään sitten leikkii uusilla leluillaan ettei kyllästyisi : D

Taitaa ainakin osittain pitää paikkaansa.

Itseäni ei ainakaan häirinnyt Rudessin sekoilu missään vaiheessa. Päinvastoin, sitä oli todella hauska katsella kun selvästi miehellä itselläänkin oli mukavaa :) Ja oli kiva nähdä kaveri lähempääkin kuin sen kosketinvaltakuntansa takaa.

Ehkä tuo Borlagin mielipide perustuu jotenkin siihen aivan tajuttoman järkyttävään barokkikirkkokuorodragonslairtapping hoilotukseen, joka pilaa suurimman osan bändin tuotannosta.
 
Hyvä termi tuo barokki...Jos DT:n kolmelle viimeiselle levylle pitäisi keksiä termi, se olisi varmaan jotain tyyliin, sormiharjoituskikkailupopnumetalia.

Vähän kyllä vaikea sanoa että kumpi on parempi kitaristi, Romeo vai Petrucci. Kummatkin ovat teknisesti niin älyttömän kovia. Otan nyt vertailukohdaksi soolot.

Symphony X:n soolot ovat kyllä mielestäni vaikeampia soittaa kuin Theaterin jos ei Glass Prisonin ekaa tilutusta ym. paria muuta sooloa oteta huomioon. Petrucci soittaa ehkä asteen verran puhtaammin kuin Romeo, mutta Romeon tapping pesee Petruccin aika hyvin. Haluaisin nähdä miten Petruccilta taipuu sormi-tapping, yleensähän mies tuntuu käyttävän plekua.
 
Mun pointti nyt ei ollutkaan siinä, että kumpi tiluttaa nopeemmin, vaan siinä että kumman soitto kuulostaa ylipäätään paremmalta siellä bändin seassa. Mielipiteeni perustuu osittain Romeon järkyttävään soundiin ja pariin sen dragonslairtapping-sooloon, mutta imo, Petruccin tatsi oli tuolla keikalla kyllä ihan eri luokkaa kuin Romeolla. Jos nyt sitä tekniikkaa on pakko verrata, niin kummatkin miehet ovat kyllä niin järkyttävän vikkeliä sormistaan että mun mielestä on vähän irrelevanttia funtsia että onko DT:llä vai Symphonylla vaikeammat soolot. Olennaisempaa on miltä se soitto loppujen lopuksi kuulostaa.
 
Mainittakoon nyt vielä, että Romeokin on mun mielestä kova kitaristi ja Paradise Lost -lätty on pyörinyt viime aikoina stereoissa rutkasti. Ja on Romeolla jokunen oikeasti hyväkin soolo, esim. se Accolade II. Petrucci onkin sitten mulle puoli-jumala, että siitä tämä Romeon parjaaminen.
 
Pitää kyllä vielä lisätä, että on vaikea äkkiä keksiä lapsellisempaa kommentti kuin:

"insert guitar player here" on maailman rumin kitaristi. Varsinkin kun Romeo ei sitä ensinkään ole.
 
No jos ei maailman rumin, niin on se Romeo kyllä vähintäänkin maailman rumimmat tiluttajat top5-listalle pääsee.

Ei soolo ole parempi vain koska se on vaikeampi soittaa. Se on aivan sama jos joku Romeo tai Petrucci vääntää mijoona nuottia sekunnissa jos sillä ei ole mitään tarkoitusta tai järkevää melodiaa. Pistä nuo kaksi David Gilmourin tai vaikkapa Mark Knopflerin viereen soittamaan niin jää molemmat miettimään että mitähän helvettiä just tapahtui? Papparaisetko soitti meidät suohon, ja vielä vahvari standbylla.
 
Eli ei se tekniikka, vaan se mitä sillä tekee.

Ei soolo ole parempi vain koska se on vaikeampi soittaa. Se on aivan sama jos joku Romeo tai Petrucci vääntää mijoona nuottia sekunnissa jos sillä ei ole mitään tarkoitusta tai järkevää melodiaa. Pistä nuo kaksi David Gilmourin tai vaikkapa Mark Knopflerin viereen soittamaan niin jää molemmat miettimään että mitähän helvettiä just tapahtui? Papparaisetko soitti meidät suohon, ja vielä vahvari standbylla.

Eli ei se tekniikka, vaan se mitä sillä tekee.
 
No justiinsa sitähän mä tuossa ajoin takaa, että mun mielestä Petrucci tekee sillä tekniikallaan hienompia juttuja kuin Romeo vaikka ei välttämättä tiluttaisikaan sitä ihan suohon asti. :)
 
Ja ankarana Petrucci-fanaatikkospedenä mun on pakko vielä sanoa, että kyllä se mies osaa soittaa hitaastikin. Gilmourin kun vielä mainitsit, niin: http://www.youtube.com/watch?v=EtAnOuxp17c

No justiinsa sitähän mä tuossa ajoin takaa, että mun mielestä Petrucci tekee sillä tekniikallaan hienompia juttuja kuin Romeo vaikka ei välttämättä tiluttaisikaan sitä ihan suohon asti. :)
 
Ja ankarana Petrucci-fanaatikkospedenä mun on pakko vielä sanoa, että kyllä se mies osaa soittaa hitaastikin. Gilmourin kun vielä mainitsit, niin: http://www.youtube.com/watch?v=EtAnOuxp17c
 
Osaahan se juu, mutta silti aivan eri luokassa kuitenkin

Gilmourin kun vielä mainitsit, niin: http://www.youtube.com/watch?v=EtAnOuxp17c
 
Tuossa on muuten varmaan meikäläisen all-time lemppari kitarasoolo, tosin Gilmourin soittamana. Ei tuossa Petruccinkaan versiossa mitään vikaa ollut, mutta alkuperäinen on aina alkuperäinen. Pulsen Comfortably Numb (ja etenkin se soolo) on kyllä ehkä upeinta mitä olen ikinä nähnyt/kuullut.
 
Eipä mulla muuta, hieman offtopiciksi kyllä meni =/

kyllä Petrucci fiilistellä osaa, ja helvetin hyvin osaakin. ja mitä tilutuksene tulee, niin kai itekkin tiluttaisin, jos vaan osaisin, mutta kun en osaa.

Pitää kyllä vielä lisätä, että on vaikea äkkiä keksiä lapsellisempaa kommentti kuin:
 
"insert guitar player here" on maailman rumin kitaristi. Varsinkin kun Romeo ei sitä ensinkään ole.
 
Olikohan tämä kommentti kenties kieli poskella kirjoitettu?
 
Vai olisiko lausetta pehmittämään pitänyt laittaa hymiö?
 
:) kas näin
 
Edit. Kerran kaverin kanssa funtsittiin, että symphony äxän lyriikat on vähintäänkin huvittavia kun laulaa niitä suomeksi perässä.
 
Näillä siivillä sytytämme maailman tuleen
 
T. Russel Allen

Näillä siivillä sytytämme maailman tuleen
 
T. Russel Allen
 
Helvata, nythän mä sen keksin. Russel Allen hankkii sivutuloja maikkarin suomennos osastolla, ihan selvästi