Etno, proge, latin ›

Saattaapa hyvinkin olla, että olet oikeassa. Eikö muuten ole outoa, miten se humalainen rupusakki saa aikaiseksi ammattimaisempia levyjä kuin se toinen joukko rikkaita paskiaisia, jotka rikastuivat sillä One-hit-wonderilla ("Fill me drummer", vai mikäsenytoli) reilut 10 vuotta sitten.

Tjaa, omasta mielestä SX on malliesimerkki siitä mikä progemetallissa mättää; liika power metal pelleily ja turha tiluttelu. DT:kin menossa kovaa vauhtia samaan suuntaan taas yhden levyn mittaisen tauon jälkeen.
 
Ne biisit ovat ne tärkein asia, ei se kuinka monta miljoonaa nuottia per sekunti joku osaa tilutella. Molemmissa bändeissä tämä jäänyt taka alalle välillä, erona tosin se että Petrucci pitää ne tilut edes vähän mielenkiintoisena kun taas se SX:n pullukka, mikälie sen nimi nyt olikaan, ei onnistu herättämään mielenkiintoa edes sekunniksi.

Miikkael romeo on kaikinpuolin loppuenlopuksi todella yksipuolinen kitaristi. Tuntuu, että kun on kuunnellut SX:än pari ensimmäistä levyä, niin nämä uudemmat ei tarjoa sen kummosempia sooloja, sitä samaa tappinghirmuttelua. Toki herkissä biiseissä päästään välillä melodiankin makuun.
 
Romeo on kaikenlisäksi maailman rumin kitaristi.

Tekis mieli sanoa että olet väärässä, mutta kai nää on niitä makuasiota.... ja vitut! Petruccihan pyyhki lattiaa romeon läskeillä, aivan eri luokan tatsi siihen kitaraan. :D
 
Vähän kyllä vaikea sanoa että kumpi on parempi kitaristi, Romeo vai Petrucci. Kummatkin ovat teknisesti niin älyttömän kovia. Otan nyt vertailukohdaksi soolot.
 
Symphony X:n soolot ovat kyllä mielestäni vaikeampia soittaa kuin Theaterin jos ei Glass Prisonin ekaa tilutusta ym. paria muuta sooloa oteta huomioon. Petrucci soittaa ehkä asteen verran puhtaammin kuin Romeo, mutta Romeon tapping pesee Petruccin aika hyvin. Haluaisin nähdä miten Petruccilta taipuu sormi-tapping, yleensähän mies tuntuu käyttävän plekua.

Tjaa, omasta mielestä SX on malliesimerkki siitä mikä progemetallissa mättää; liika power metal pelleily ja turha tiluttelu. DT:kin menossa kovaa vauhtia samaan suuntaan taas yhden levyn mittaisen tauon jälkeen.
 
Ne biisit ovat ne tärkein asia, ei se kuinka monta miljoonaa nuottia per sekunti joku osaa tilutella. Molemmissa bändeissä tämä jäänyt taka alalle välillä, erona tosin se että Petrucci pitää ne tilut edes vähän mielenkiintoisena kun taas se SX:n pullukka, mikälie sen nimi nyt olikaan, ei onnistu herättämään mielenkiintoa edes sekunniksi.
 
Ensinnäkin: Mitä vikaa Powermetallissa on?
"SOUND THE CHARGE
INTO GLORY RIDE
OVER THE TOP
OF THEIR VANQUISHED PRIDE
BY MOONLIGHT
WE RIDE
TEN THOUSAND SIDE BY SIDE!"
 
Toisin sanoen ei mitään!!!
Tiluttelussa olen kyllä vähän samoilla linjoilla. Ei sitä vaan enää tahdo kestää tekniikkanäytöksiä. Pidän kuitenkin ainakin tietyistä Romeon sooloista ja kyllähän Petruccikin asiansa hoitaa. Muuten, luulisi, että vaikka Accolade II:n soolo herättäisi mielenkiintoa Romeon soolottamiseen. Se on mielestäni erittäin hienosti rakennettu.
 
Eihän Symphony X:kään ole bändinä itse täydellisyys, mutta kyllä minä olen tykännyt sitä kuunnella aktiivisesti jo reippaasti yli vuoden, että kaippa se on ihan mukavaa kuunneltavaa.
 
Russel Allen muuten on loistava live-laulaja. (Ei niin että se mihinkään mitenkään liittyisi)
 
Niin ja onko ketään muuta, jonka mielestä Paradise Lost nappaa keikan parhaan balladin palkinnon kirkkaasti jo pelkällä Allenin suorituksella?
 
Niin, ja vaikka se ei varmastikaan kenellekään epäselväksi ole jäänyt, Dream Theater on mielestäni hyvä bändi. Olenhan heitä hehkuttanut jo ehkä vähän liikaakin. Niin ja vaikka varmaan toisin luulette, niin kyllä minä Symphony X:stakin pidän oikein paljon.

Ensinnäkin: Mitä vikaa Powermetallissa on?
"SOUND THE CHARGE
INTO GLORY RIDE
OVER THE TOP
OF THEIR VANQUISHED PRIDE
BY MOONLIGHT
WE RIDE
TEN THOUSAND SIDE BY SIDE!"
 
Niinpä niin, jää juustot pois leivänpäältä huomennakin, muuten tulee yliannostus ;)

Romeo on kaikenlisäksi maailman rumin kitaristi.
 
Ei siis nimensä veroinen ainakaan. Tosin väittäisin jopa että Howe tai kenties Townsend veisi voiton.

Muuten, olenko oikeassa jos sanon, että DT soittaa livenä clickiin, mutta Symphony X ei? Mielestäni asia vaikuttaa olevan juuri näin.

Muuten, olenko oikeassa jos sanon, että DT soittaa livenä clickiin, mutta Symphony X ei? Mielestäni asia vaikuttaa olevan juuri näin.
 
Biiseissä mukana sampleja joista osa tulee nauhalta, osa taas Rudessin koskettimista. Koska osa noista on pitkähköjä ja näinollen vaatii oikean ajoituksen, klikin käyttö on välttämätöntä. Klikki tai ei, SX on sitä samaa huttua edelleen...

Ehkä joskus tulevaisuudessa maailmaan saadaan ripaus oikeudenmukaisuutta ja Symphony X soittaa oman keikan Suomessa. Mielummin jossain muualla kuin Helsingissä.
 
Eihän siitä ole kauaakaan kun vetivät Tampereellakin. Oli muuten reilusti tiukempi keikka, kuin tämänkertainen.

Eihän siitä ole kauaakaan kun vetivät Tampereellakin. Oli muuten reilusti tiukempi keikka, kuin tämänkertainen.
 
Niin, mutta eivätpä tainneet soittaa paljoa sen pidempää settiä silloinkaan. Ja se taisi olla kuitenkin 3 tai 4 vuotta sitten. Paikalla en kuitenkaan ollut.
 
Ja Borlag, voisit ehkä ystävällisesti kertoa, mitä biisejä olet Symphony X:tlta kuullut. Vaikka näyttäähän se siltä, että et jo siitä pidä periaatteen vuoksi.
Sitten voisit kertoa, mikä tekee Rudessin synatilutteluista mitään "tuubaa" parempaa (siis oikeasti! Kaverinikin synan soittoa on vähintään yhtä mukava, ellei mukavampi kuunnella).
 
Siis loppupäätelmät:
 
Symppis soitti hienosti liian lyhyen setin heikoilla saundeilla.
3.5/5
 
Tiitteri soitti myös ihan kivasti, mutta kokonaisuus meinasi parissa kohtaa hajota käsiin (istumapaikalle meno alkoi tuntumaan houkuttelevalta). Onnistuivatpahan kuitenkin välillä väläyttelemään erinomaisesti.
3/5
 
Kokonaisuudessaan keikka oli hyvä. 3/5
 
Piti vielä sanoa, että eihän Symphony X:n lyriikat tai musiikkikaan muuten ole kovinkaan juustoa oikeisiin power metal pumppuihin nähdem.

Biiseissä mukana sampleja joista osa tulee nauhalta, osa taas Rudessin koskettimista. Koska osa noista on pitkähköjä ja näinollen vaatii oikean ajoituksen, klikin käyttö on välttämätöntä. Klikki tai ei, SX on sitä samaa huttua edelleen...
 
Tästä on turha väitellä. DT ei TODELLAKAAN käytä klikkiä livenä! :D

Ja Borlag, voisit ehkä ystävällisesti kertoa, mitä biisejä olet Symphony X:tlta kuullut. Vaikka näyttäähän se siltä, että et jo siitä pidä periaatteen vuoksi.
 
Kaikki studioalbumit poislukien tämä uusin julkaisu. Rudessista en pidä itsekään, en soittotyylistä ja kaikkein vähiten soundista.

No ollaan ainakin jossain yhteisymmärryksessä :P
 
Eipä tässä sitten muuta sanottavaa olekaan. Symphony X:n ja Dream Theaterin uusia levyjä odotellessa.

Romeo on kaikenlisäksi maailman rumin kitaristi.
 
Kyllä se Tolkki on rumempi...

Pitää kyllä vielä lisätä, että on vaikea äkkiä keksiä lapsellisempaa kommentti kuin:
 
"insert guitar player here" on maailman rumin kitaristi. Varsinkin kun Romeo ei sitä ensinkään ole.

V*TTUUN DREAM THEATER. SYMPHONY X HAKKAIS NE PERKELEEN PASKAT VAIKKA AKUSTISESTI... ITSEASIASSA NE HAKKAIS DT:N VAIKKA ALLEN LAULAIS YKSIN ÄMPÄRIPÄISÄÄN!
 
No niin, nyt tuli agressiot purettua. Älkää ottako tosissaan, tuli vain pakonomainen tarve vihastuttaa kaikki DT:n fanit (tai ehkä oikeasti olen tuota mieltä, mene ja tiedä). Faktat ovat kuitenkin nämä:
 
Matkasin yhteensä lähes 10 tuntia junalla ja tuhlasin 200 euroa reissun aikana vain nähdäkseni Symphony X:n livenä. DT on ihan jees bändi, mutta en olis niiten yksinsoittokeikalle lähteny. No lopputuloshan oli, että Symphony X soitti ne huimat 35 minuuttia, siis 6 biisiä, hieman kyseenalaisilla soundeilla. Voittivatpahan kuitenkin Dream Theaterin.
 
Ei siis niin, että DT olisi huono ollut. Ottaa vaan VÄHÄN, siis hyvin hyvin VÄHÄN (huom! Tässä tapauksessa VÄHÄN = h*lvetin paljon) päähän se, että Symphony X soitti vain 35 minuuttia. Niin, DT:n keikasta piti kuitenkin sanoa, että puolet oli oikein hyvää ja nautittavaa settiä (Huomaa, että en kuulunut niinhin jäykkinä seisoviin tyyppeihin vaan olin parhailla hetkillä kunnolla hengessä mukana), mutta toinen puolisko tahtoi olemaan vähän liian teknistä näpertelyä tai biisit eivät muuten toimineet halutulla tavalla. Take The Time kyllä pelasti keikan hienosti juuri kun aloin jo oikeasti harkitsemaan häipymistä.
 
Ehkä joskus tulevaisuudessa maailmaan saadaan ripaus oikeudenmukaisuutta ja Symphony X soittaa oman keikan Suomessa. Mielummin jossain muualla kuin Helsingissä. Vaikka sitten kaukaisimmassa Lapissa (Vaikka sinne on kotiseudultani vielä pidempi matka). Ja Dream Theaterillehan sopisi se lämmittelypaikka kyseiselle utopistiselle keikalle kuin nenä päähän! Kyllähän heiltä sellaiset 10 erinomaista kappaletta löytyy!
 
Lisättäköön, että kokonaisuudessaan antaisin keikalle pisteytyksen: 3/5
Meininki oli ihan mukava, soundit oli DT:llä hienot, mokia ei mielestäni paljoa ja parhaat biisit oli todella loistavia. Pieni pettymyksen maku minulle kuitenkin jäi (alkaen siitä, kun tajusin ettei Symphony X soitakaan enempää ja päättyen niihin turhahkoihin DT:n rallatuksiin, joille en edes nimeä tiedä).
 
Sitten voinkin miettiä, että kuinka moni ihminen loppujen lopuksi tämänkin viestin jaksaa lukea. Asiaahan siinä on suunilleen saman verran kuin Systematic Chaoksen lyriikoissa. (HAHHAH! Olen todella ylpeä tästä vertauksesta). Ja uskokaa tai älkää, en edes ollut päissäni tätä kirjoittaessani, ainoastaan erikoisella tuulella. Voi olla, että huomenna (siis minuutin päästä), en allekirjoittaisi tätä viestiä tuhannesta eurostakaan. Jep jep.
 
Kyllä luin kun alkoi sellaisella provolla että huhhuh. :)
Muistahan nyt toki että tuo oli kuitenkin DT:n keikka, yllätyin kyllä itsekkin SymX:n setin lyhyydestä, mutta kuitenkin.
Ja ei kai tuo nyt mitään kilpailua saisi olla, mutta miten vain, itse en oikein nauttinut Symx:stä...
 
Kovasti yrität todistella kaikille kuin Symphony X on parempi kuin DT, kannattaa antaa olla kun kaikilla on omat mieltymyksensä.

http://www.youtube.com/watch?v=XDAnOk-b2rQ
http://www.youtube.com/watch?v=AeunhE1zCyw&NR=1
 
Nää oli aika loistavia.

Näinhän se on. En itseasiassa tullutkaan ajatelleeksi, että todistelisin Symphony X:n paremmuutta. Pikemminkin pyrin esittämään mielipiteeni erittäin mieleenpainuvalla tavalla.
Ja onhan sekin tosiasia, että Symphony X:lle tästä kiertueesta ei ole mitään muuta kuin hyötyä. Suuri yleisö pääsee kuulemaan hieman heidän musiikkiaan ja ehkä jotkut jopa diggailevat, että "Tämähän on aikaa kovaa tavaraa".
 
Saa nähdä mitä bändit tulevaisuudessa saavat aikaan.
 
Taitaa vaan heidän nykyinen settilista olla turhan yksipuolinen että herättäisi enempää mielenkiintoa.