Bassot ›

Nonni tämmönen perinteinen väittelypalsta tähän..:D eli mietin tuossa et jos tavoitteena on päästä bändiin basistiksi soittamaan rock 'n rollii niin kannattaako maksaa opiskeluista esim. konservatoriossa..? jos jollakin on kokemusta nii mielipiteet tähän sitte..

Musiikin opiskelu konservatoriossa ei ole mikään välttämättömyys jos tarkoituksena on vain päästä bändiin soittamaan rokkia. Suosittelen kuitenkin lämpimästi musiikin opiskelua jo pelkästään yleissivistyksen kannalta. Mitä enemmän musiikista ymmärtää sitä enemmän siitä saa irti.

Kannattaa pitää mielessä, että vaikka se nyt tuntuisi kuinka selvältä itselle että tätä perusrokkiahan mie soitan koko loppuelämäni, niin kuitenkin saattaa joskus myöhemässä vaiheessa tulla hinku soittaakin jotain sellaista mikä taas vaatisi vähän syvempää musiikin teorian ymmärtämistä kuin boogiewoogiekaava tarjoaa.

Kannattaa pitää mielessä, että vaikka se nyt tuntuisi kuinka selvältä itselle että tätä perusrokkiahan mie soitan koko loppuelämäni, niin kuitenkin saattaa joskus myöhemässä vaiheessa tulla hinku soittaakin jotain sellaista mikä taas vaatisi vähän syvempää musiikin teorian ymmärtämistä kuin boogiewoogiekaava tarjoaa.
 
Kunpa edes oppisi soittamaan sitä boogiewoogieta ja ymmärtäisi mistä siinä on todella kyse...
 
Tie on pitkä mutta mukava kulkea.

Tottakai opiskelu kannattaa. Vastaus on niin itsestäänselvä että mietin jo nyt tätä kirjoittaessani miksi vaivaudun edes ottamaan kantaa...

Miullakin käynyt joskus mielessä että jos johonkin vastaavaan joskus hakeutuisin niinpä mieleen tulikin että mitä tulee olla hallussa ennen edes konservatorioon hakua? Nuottienlukutaitoa? Aikaisempia opiskeluja esim. musiikkiopistoilla? Kertokaa tyhmälle.

kannattaako maksaa opiskeluista esim. konservatoriossa..?
 
Eihän siitä ite tarvii maksaa, valtio maksaa sulle, jos opiskelet.. ;)

Olen opiskellut vuoden kitaraa konservatoriossa. Mielestäni siellä ei opi kyllä yhtään teoriaa. Kuusi vuotta sitä toonikaa, ja ekana vuonna ei tule kuin asteikon viisi ekaa ääntä. Aika matala taso minusta ainakin teoriapuolella. Yksityisopetus on suurin piirtein samaa mitä voi saada konsan ulkopuolelta. Joten, en tykänny yhtään.
 
Edit: Samat asiat voi opetella ite, ja paljon nopeammin. Lisäksi konsan opiskelu on aika koulumaista, ja aikataulut ei jousta yms. Teoria on nykyään bänditeoriaa, mutta siinä ei pääse (ainakin minun tapauksessa) soiton makuun ollenkaan, koska porukan taso on vaihtelevaa, eikä ketään kiinnosta soittaa jotain opettajan valitsemia poppibiisejä. (anteeksi pitkä lause) Minusta musiikin opiskelu kannattaa, mutta konsa ei välttämättä ole oikea paikka siihen.

7 vuotta opiskelin hesan konsalla ja ei kai se pahaa tehny.Kesken kyllä jäi kun kasvo paineet loppua kohden liikaa.Suosittelen kuitenkin koska hyvät eväät sieltä saa jos meinaa musiikin tiellä pysyä.
 
Äh....hukku koko ajatus mutta anyway.

Olen opiskellut vuoden kitaraa konservatoriossa. Mielestäni siellä ei opi kyllä yhtään teoriaa. Kuusi vuotta sitä toonikaa, ja ekana vuonna ei tule kuin asteikon viisi ekaa ääntä. Aika matala taso minusta ainakin teoriapuolella. Yksityisopetus on suurin piirtein samaa mitä voi saada konsan ulkopuolelta. Joten, en tykänny yhtään.
 
Missäs konsalla on moinen meininki?
 
E: ...eikä ketään kiinnosta soittaa jotain opettajan valitsemia poppibiisejä.
Ja tässä korostuu toi "hyvä asenne" sinne haettaessa... Eli pitäisi olla innostunut soittamaan mitä vain tyylisuunnasta riippumatta ja avarakatseisesti :)

Olen opiskellut vuoden kitaraa konservatoriossa. Mielestäni siellä ei opi kyllä yhtään teoriaa. Kuusi vuotta sitä toonikaa, ja ekana vuonna ei tule kuin asteikon viisi ekaa ääntä. Aika matala taso minusta ainakin teoriapuolella. Yksityisopetus on suurin piirtein samaa mitä voi saada konsan ulkopuolelta. Joten, en tykänny yhtään.

Jos olet vuoden opiskellut kitaraa konservatoriolla, niin mitä nämä muut viisi vuotta sisälsivät? Luulisi, että siinä ehtii teoriasta ja säveltapailusta suorittamaan ainakin 3/3-tutkinnon.

Jos olet vuoden opiskellut kitaraa konservatoriolla, niin mitä nämä muut viisi vuotta sisälsivät? Luulisi, että siinä ehtii teoriasta ja säveltapailusta suorittamaan ainakin 3/3-tutkinnon.
 
Niin siis vuoden siellä olin, ja jos toonikaa opiskellaan kuusi vuotta niin tahti on aivan liian hidasta. Ja ensimmäinen vuosi oli ainakin ihan pelleilyä. Jyväskylässä siis.
 
Ja tässä korostuu toi "hyvä asenne" sinne haettaessa... Eli pitäisi olla innostunut soittamaan mitä vain tyylisuunnasta riippumatta ja avarakatseisesti :)
 
Joo, minä pyrinkin konsaan, jotta pääsisin oppiman jotakin, mutta sillä tahdilla ei kyllä opita paljoa. Musiikkityyli sinänsä ei ole pahasta, mutta biisit on niitä listabiisejä jne. Kukaan ei oikeestaan osannu paljoa soittaa, eikä ainakaan omassa tapauksessa syntynyt minkäänlaista fiilistä. Viikossa se 45min soittoa, siinä ei paljoa keritä.

Niin siis vuoden siellä olin, ja jos toonikaa opiskellaan kuusi vuotta niin tahti on aivan liian hidasta. Ja ensimmäinen vuosi oli ainakin ihan pelleilyä. Jyväskylässä siis.
 
Mulle ei vieläkään oikein avaudu tämä juttu. Ensinnä en ymmärrä mitä toonikan opiskeleminen on, mulle toonika tarkoittaa asteikon perussäveltä, noin, opit sen sekunnissa. Toinen juttu on se, että jos olet talossa reilun puolivuotta pyörähtänyt, niin miten voit päätellä seuraavan reilun viiden vuoden tapahtumat?

Niin siis vuoden siellä olin, ja jos toonikaa opiskellaan kuusi vuotta niin tahti on aivan liian hidasta.
 
Puhutko sä nyt Tohtori Toonika-kirjasta?

Minkä tahansa tuppukylän pieninkin musiikkiopiston tapainen voi nimetä itsensä konservatorioksi niin halutessaan. Mikään laki tai direktiivi ei anna vähimmäisvaatimuksia konservatorioille. Ehkä juuri tästä johtuen konservatorioiden tasot vaihtelevat.

Minkä tahansa tuppukylän pieninkin musiikkiopiston tapainen voi nimetä itsensä konservatorioksi niin halutessaan. Mikään laki tai direktiivi ei anna vähimmäisvaatimuksia konservatorioille. Ehkä juuri tästä johtuen konservatorioiden tasot vaihtelevat.
 
Ei se nyt taida ihan noinkaan mennä. Konservatorioilla on kuitenkin oltava opetussuunnitelmansa aivan kuten musiikkiopistoillakin.

Siis siitä kirjasta puhuin. Ja omat kokemukset tosiaan rajoittuu yhteen vuoteen Jyväskylän konservatoriossa, jossa käytetään teoriaopiskeluun Tohtori Toonika -nimistä kirjaa. Näiden kokemuksien perusteella konservatorio ei ole kovin hyvä paikka. Käsittääkseni Tohtori Toonika käittää 3/3 tutkinnon, joka kestää kuusi vuotta. Ensimmäisenä vuotena opiskeltiin 0,5/3 eli parikymmentä sivua kirjasta eli TODELLA vähän. Koko tuon kirjan asiat pystyy sisäistämään todella nopeasti itseopiskelemalla jos vaan viittii.

Ei sittenkään mitään...