Etno, proge, latin ›

Sym X:n setti taisi muuten olla:
 
Oculus ex Inferni
Set the World on Fire
Domination
The Serpent's Kiss
Paradise Lost
Inferno (Unleash the Fire)
Sea of Lies

Sym X:n setti taisi muuten olla:

Oculus ex Inferni
Set the World on Fire
Domination
The Serpent's Kiss
Paradise Lost
Inferno (Unleash the Fire)
Sea of Lies
 
Näin muuten oli.
 
ihan näin pienenä off-topikkina: paljonkohan SyX-rumpali Jason Rullolla on pituutta? näytti kohtuullisen pieneltä mieheltä kun keikan jälkeen kävelivät lavalta pois. :D

Hyvä keikka oli. Symphony x oli kova, turhan lyhyt setti oli, mutta ainakaan ei tullut mitään täytebiisejä. Soundeissakaan ei ollut mun mielestä mitään vikaa, en tiedä sitten johtuko siitä, että oli korvatulpat päässä.
 
Dream theater veti kyllä hyvin, soundit toimi ja meininki oli hyvä, ainakin siinä Labrien ja Petruccin välissä eturivin tuntumassa. Tykkäsin myös niistä niistä lavasysteemeistä.
Omasta mielestä parhaat oli Take the time, Lines in the sand, Strange dejavu, In the presence of enemies 1&2, Constant motion ja The dark eternal night.
 
Vähän turhan paljon oli niitä Rudesin pimputteluja ja joitakin biisejä (Metropolis, The glass prison, This dying soul jne.) jäi kaipaamaan, ne ulkona etuilleet mulkerot pisti vihaks ja loppuvaiheessa alkoi väsyttää aika paljon. Muuta vikaa ei oikeastaan ollut.

Mielestäni hieno keikka. Labrie lauloi hyvin, vaikka joku sanoi että ei muka laulanut. Esim. Take the timen kohta " I think it's time for changeeeee" meni upeasti. Soundit olivat loistavat, settilistaan nyt itse olisi toivonut Images & Wordsilta lisää musiikkia ja tietysti Awakelta.. Uutta levyä olisi sen sijaan voinut vähemmän soitella. Itselleni yllätyksenä keikalla tuli Strange Deja Vu, mikä on hyvä biisi. Mahtava tunnelma muuten oli yleisön joukossa ainakin kentällä.
 
Ps. Tilutus on yksi osa Theateria ja se sopii tiettyihin biiseihin. Kitaratilut ovat tosin itselle mieluisempia kuin kosketintilut, joilla on ennemmin hyvä tehdä tunnelmaa biiseihin.

Ps. Tilutus on yksi osa Theateria ja se sopii tiettyihin biiseihin. Kitaratilut ovat tosin itselle mieluisempia kuin kosketintilut, joilla on ennemmin hyvä tehdä tunnelmaa biiseihin.
 
Sori, mutta repesin tuohon "kosketintilut, joilla on ennemmin hyvä tehdä tunnelmaa biiseihin -kohtaan :D

Sori, mutta repesin tuohon "kosketintilut, joilla on ennemmin hyvä tehdä tunnelmaa biiseihin -kohtaan :D
 
Niin siis tarkoitin että diggaan enemmän koskettimista jotka ovat ikään kuin taustalla niinkuin vaikka Awake-levyllä. Ehkä kirjoitin hieman epäselvästi aiemmassa viestissä.

Oli kyllä mielestäni hyvä keikka. Plussaa oli justiinsa biisit, jotka tuli ainakin mulle positiivisena yllätyksenä (Strange deja vu, Blind Faith, Surrounded). Mä olisin kummiskin valinnut SDOIT:n ekalta cd:ltä jonkun toisen biisin, muuten ei valittamista. Soundit olivat myös todella hyvät. Settiin ujutetut tilut oli ihan hauskoja. Ne sai mut nauramaan positiivisessa mielessä, ne ei siis häirinnyt mua ja osasin hyvin odottaa pieniä näytteitä soittotaidoista. Ja oli se Rudessin soolo aikamoista kuunneltavaa. Olisin ehkä mielelläni kuullut jonkun muun soittajan soolon.
Symphony X:n soundit olivat mitä olivat. Harmi vaan, ettei sea of liesin soolosta saanut oikein mitään selvää. Soitannollisesti tosin ei ollut vikaa.

Mahtavan upean keikan pojat taas kerran tekivät...Biisivalinta oli parempi ku hyvä. Unohtumaton kokemus. Selkäkipukin jäi kivasti mieleen. Ei voi muuta sanoa ku, että kyllähän ne soittamisen ja esiintymisen osaa...

Hieno oli DT:n veto, en ole aikaisemmin heppuja nähnyt livenä, mutta kyllä vakuuttivat ammattimiesten otteillaan. Livelipsahduksilta ei tietenkään tässäkään säästytty: LaBrien housujen repeäminen nivusalueelta ja siitä seurannut pyyhe-jeesusteippi lannevaate, sanojen unohtelu (gagabuugabuu-sanoituksia pariinkin kertaan), laulu alkoi pari kertaa kesken biisin siltaosan, mikä aiheutti hämmentyneitä katseiden vaihtoja hemmojen kesken, Rudes lähti pari kertaa soittamaan väärillä soundeilla... Antaa uskoa itselle, kun kerran tämänkin tason hemmot osaavat toisinaan räpeltää :-)
 
Tavoilleen uskollisina heittivät sekaan muitten bändien tuotoksia, bongasin ainakin Pink Floydin Mother-kappaleen soolon (todella nätisti vedetty) ja encorehan alkoi Rushin Xanadun introlla.
 
Soundit olivat hyvät (seisoin oikeanpuoleisen pa-patteriston kohdalla about viisi metriä lavasta) ja vaikka en käyttänyt tulppia (SyX:n aikana niitä tosin kaipasi) ei tykitys vaivannut rokkikorviani.

Mukvaa oli myös nähdä mihin Labrie menee aina kun "poistuu lavalta"
 
Enimmäkseen odottelee siellä ja hörppii sitä kuuman veden ja hunajan sekoitusta, kuulema pitää äänen kunnossa

Enimmäkseen odottelee siellä ja hörppii sitä kuuman veden ja hunajan sekoitusta, kuulema pitää äänen kunnossa
 
Juu siellä se vaan istuskeli kaikessa rauhassa ja hörppi tota mainitsemaasi juomaa.

Juu siellä se vaan istuskeli kaikessa rauhassa ja hörppi tota mainitsemaasi juomaa.
 
raakaa viinaa

raakaa viinaa
 
Toisinaan ne sen vibrat kyllä kuulosti vähän....
 
:)

No eikö kukaan aio kohteliaisuudesta puuttua _virheeseen_? Kun LaBrie aloitti Surroundedin ekan säkeistön yhtä iskua liian aikaisin, mokoma amatööri :-) Oon käynyt tsekkaamassa DT:n 3 kertaa livenä ja toi oli tosiaan ensimmäinen ja ainoa selkeä moka minkä ne on tehneet niillä keikoilla. Varmaan jätkät vittuilevat sille backstagessa seuraavat pari viikkoa... (Muuten toi versio biisistä oli todella hyvä!)
 
Kaiken kaikkiaan hyvä keikka, mutta taidan liittyä niihin joiden mielestä uudempi materiaali Train of Thoughtista eteenpäin on aika epämielenkiintoista soopaa. Paljon tuli biisejä Falling into Infinityltäkin, joka aikanaan oli muka liian kaupallista, mutta nyt ne biisit vertautuivat edukseen näistä uudemmista.
 
Näkikö kukaan, soittiko Portnoy kertaakaan sitä kolmatta basariaan? Vai onko sillä nykyään niin iso, et tarvii kolme :-)
 
-Mikko

Siis Portnoyllahan on periaatteessa kaksi patteristoa käytössä, toisessa tuo tuplabasari viritelmä ja toisessa perinteinen yksi basarirumpu. Osassa biisejä, sekä myös rumpusoolo duetoissa joita joskus ollut, Portnoy käyttää tuota pienempää settiä, osassa taas isompaa.
 
Kaikkia kolmea siis ei samaan aikaan käytetä kuitenkaan

V*TTUUN DREAM THEATER. SYMPHONY X HAKKAIS NE PERKELEEN PASKAT VAIKKA AKUSTISESTI... ITSEASIASSA NE HAKKAIS DT:N VAIKKA ALLEN LAULAIS YKSIN ÄMPÄRIPÄISÄÄN!
 
No niin, nyt tuli agressiot purettua. Älkää ottako tosissaan, tuli vain pakonomainen tarve vihastuttaa kaikki DT:n fanit (tai ehkä oikeasti olen tuota mieltä, mene ja tiedä). Faktat ovat kuitenkin nämä:
 
Matkasin yhteensä lähes 10 tuntia junalla ja tuhlasin 200 euroa reissun aikana vain nähdäkseni Symphony X:n livenä. DT on ihan jees bändi, mutta en olis niiten yksinsoittokeikalle lähteny. No lopputuloshan oli, että Symphony X soitti ne huimat 35 minuuttia, siis 6 biisiä, hieman kyseenalaisilla soundeilla. Voittivatpahan kuitenkin Dream Theaterin.
 
Ei siis niin, että DT olisi huono ollut. Ottaa vaan VÄHÄN, siis hyvin hyvin VÄHÄN (huom! Tässä tapauksessa VÄHÄN = h*lvetin paljon) päähän se, että Symphony X soitti vain 35 minuuttia. Niin, DT:n keikasta piti kuitenkin sanoa, että puolet oli oikein hyvää ja nautittavaa settiä (Huomaa, että en kuulunut niinhin jäykkinä seisoviin tyyppeihin vaan olin parhailla hetkillä kunnolla hengessä mukana), mutta toinen puolisko tahtoi olemaan vähän liian teknistä näpertelyä tai biisit eivät muuten toimineet halutulla tavalla. Take The Time kyllä pelasti keikan hienosti juuri kun aloin jo oikeasti harkitsemaan häipymistä.
 
Ehkä joskus tulevaisuudessa maailmaan saadaan ripaus oikeudenmukaisuutta ja Symphony X soittaa oman keikan Suomessa. Mielummin jossain muualla kuin Helsingissä. Vaikka sitten kaukaisimmassa Lapissa (Vaikka sinne on kotiseudultani vielä pidempi matka). Ja Dream Theaterillehan sopisi se lämmittelypaikka kyseiselle utopistiselle keikalle kuin nenä päähän! Kyllähän heiltä sellaiset 10 erinomaista kappaletta löytyy!
 
Lisättäköön, että kokonaisuudessaan antaisin keikalle pisteytyksen: 3/5
Meininki oli ihan mukava, soundit oli DT:llä hienot, mokia ei mielestäni paljoa ja parhaat biisit oli todella loistavia. Pieni pettymyksen maku minulle kuitenkin jäi (alkaen siitä, kun tajusin ettei Symphony X soitakaan enempää ja päättyen niihin turhahkoihin DT:n rallatuksiin, joille en edes nimeä tiedä).
 
Sitten voinkin miettiä, että kuinka moni ihminen loppujen lopuksi tämänkin viestin jaksaa lukea. Asiaahan siinä on suunilleen saman verran kuin Systematic Chaoksen lyriikoissa. (HAHHAH! Olen todella ylpeä tästä vertauksesta). Ja uskokaa tai älkää, en edes ollut päissäni tätä kirjoittaessani, ainoastaan erikoisella tuulella. Voi olla, että huomenna (siis minuutin päästä), en allekirjoittaisi tätä viestiä tuhannesta eurostakaan. Jep jep.

Niin vaan jäi SX:n pojat kerjuulle Stokkan elektroniikkaosastolle tänään päivällä kuitenkin ;)

Niin vaan jäi SX:n pojat kerjuulle Stokkan elektroniikkaosastolle tänään päivällä kuitenkin ;)
 
Olisihan se ollut hieno, jos olisin siellä silloin ollut, olisi voinut antaa heille viimeiset vähät roponi ja kannustaa eteenpäin. Ja tietenkin lisätä, että "Älä vaan käytä näitä rahoja viinaan"... Oli vain niin kiire päästä Helsingistä pois, mutta muuten kyllä.
 
DT:n tyyppejä tuskin näki missään vai kuinka? Olivat varmaan jo yksityissuihkarissaan matkalla kuuhun vai missä ikinä se seuraava keikka oli. Symphony X saa sitten hoitaa itsensä perille soutuveneellä.

Huomennahan se, Tukholmassa. Taisivat SX:n jätkät mennä viikkarilla halvan viinan perässä