Kitarat: soittaminen ›

Eipäs muuten mene tämän keskustelun pohjalta näin, vaan niin, että vaikka A havaitsee Y:ssä X:n, se ei tarkoita ettäkö A havaitsisi X:n ominaisuudet oikein/se ei tee X:stä olemassaolevaa, varsinkin jos B ei havaitse X:ää. X voi olla olemassa, mutta havainto siitä/sen määrittely ei ole välttämättä totuudenmukainen. YmmärräX?
 
Jep.. Pointtisi on kyllä ihan hyvä. Tämähän nyt riippuu tietenkin hieman siitä "mikä on olemassa oikeasti".. :/ Itse näkisin asian vain niin, että jos lähdetään siitä, että X on subjektiivisen mielivaltainen, irrationaalinen muuttuja niin pelkästää se, että A havannoi X:n jollakin tasolla Y:stä, todistaa X:n olemassaolon semanttisella tasolla.
 
Ja minusta tunteista puhuttaessa, niiden semanttinen olemassaolo on huomattavasti tärkeämpää kuin aktuaalinen olemassaolo. Eihän ihminen edes kykene havaitsemaan "tunnetta" jos lähdetään siitä kohdasta, että tunteet ovat erilleen lajiteltavissa olevia spesifejä yksiköitä. Tunteethan havaitaan aina ihmisten vuorovaikutusten kesken.. Voidaan havaita vaikkapa vihan syy (Mikko lyö Pekkaa) ja vihan ulossuuntautuminen (Pekka lyö Mikkoa takaisin), mutta et sinä voi havaita itse tunnetta, sitä vihaa.
 
Joten koska tunteet ovat melko mielivaltaisi viboja jotka vain hengailevat ympäriinsä, ei niiden aktuaalisen olemassaolon osoittaminen ole mitenkään kovin relevanttia, ei ainakaan minulle siis..
 
Jos jollain on mielikuvitusystävä, jonka tämä joku havaitsee, onko se mielikuvitusolento olemassa aktuaalisesti?
 
Näkökulmakysymys..
 
Ethän sinä voi tunteitani havaita sen enempää kuin minun Mielikuvitus-Sallaani joten ovatko ne sinulle yhtä olemattomia..? Voit nähdä kuinka huudan metsässä ja leikin teekutsuja yksinäni.. Et haivaitse ärsyyntymistä joka on johtanut huutamiseen, etkä havaitse mielikuvitusystävääni. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö ne olisi minulle havaittavissa..
 
Ei lähdetä tälle linjalle, historian saatossa viisaammatkaan, kuten Descartes ja kumppanit eivät ole saaneet asiaa ratkaistua.
 
Lähdetään Wittgensteinilaiselta pohjalta ja ymmärretään, että emme koskaan ymmärrä toisiamme.