| Aihe: Tuki | |
|---|
|
Tuesta on täällä kirjoitettu paljon muiden aiheiden ohessa ja muuten varmaan aiemminkin. Ajattelin, että tähän ketjuun kaikki voisivat kirjoittaa omia ajatuksiaan käsitteen määrittelemiseksi.
Aloitan itse:
Tuki on uloshengityksen kontrollointia (=hengityksen pidättelemistä). Tämä on tärkeää siksi, että äänihuulet eivät pysty tuottamaan ääntä niin suurella ilmanpaineella, joka normaalissa uloshengityksessä on. Liian suurella ilmanpaineella (=liian vähän pidätelty uloshengitys) laulamista kutsutaan usein puskemiseksi tai painamiseksi (engl. forcing).
Uloshengitystä pystytään kontrolloimaan seuraavasti:
-pitämällä pallea alhaalla (ettei se pääse työntämään ilmaa ulos keuhkoista)
Koska pallea ei ole tahdonalainen lihas, sitä pitää hallita välillisesti. Se onnistuu
-pitämällä kylkiluut laajennettuina (koska pallea kiinnittyy niihin). Se onnistuu
-vetämällä vatsaa sisään navan seudulta, jännittämällä leveitä selkälihaksia, vetämällä/työntämällä ristiselästä.
Liikkeen pitäisi olla jatkuva. Jos liike loppuu, myös tuki loppuu.
Better Taste Music - Laulunopetusta pääkaupunkiseudulla
www.laulunopetus.fi |
|
Tuki on uloshengityksen kontrollointia (=hengityksen pidättelemistä).
Määrittelisin ehkä pidemmälle tuon "hengityksen pidättelemisen": Kun "tuetaan" niin sisäänhengityslihakset toimivat uloshengityksen aikanakin (vrt. lepohengitys, jolloin uloshengityksessä vain uloshengityslihakset toimivat). Tämä hidastaa uloshengitettävän ilman määrää ja nopeutta, jolloin ilmanpaineen säätely on helpompaa. Mulle tää oli aikanaan suuri ahaa-elämys - sisäänhengityslihakset siis toimivat edelleen, vaikka ilmaa (ja ääntä) tulee ulos.
Uloshengitystä pystytään kontrolloimaan seuraavasti:
Hyvä lista, heitetäänpä kuitenkin pari mielikuvaa kehiin jos ei kaikille avaudu fyysisen tekemisen kautta:
- Kun sisäänhengitetään, ei "vedetä" ilmaa sisään, vaan annetaan kehon aueta jolloin ilma valuu itsestään sisään. Kun lauletaan (eli ilmaa tulee ulos), pidetään keho auki jolloin ilma ei pääse poistumaan liian nopeasti. Keho auki = kylkikoppa auki, ranka pitkänä, lantionpohja "leveän" tuntuisena.
- Äänen tuottaminen ei ole "uloshengitystä" vaan "sisäänhengitystä, joka vain jatkuu vaikka ääntä tuleekin."
- Ilmaa tulee ulos niin vähän, että jos pitäisi suunsa edessä palavaa kynttilää, liekki ehkä hieman värisisi, muttei kaartuisi vaaka-asentoon asti tai sammuisi.
Liikkeen pitäisi olla jatkuva. Jos liike loppuu, myös tuki loppuu.
Amen hallelujah. Tästä syystä tälläkin palstalla on väännetty termin "tuki" hyödyllisyydestä, sillä sanana "tuki" viittaa lähes aina johonkin staattiseen, paikallaan olevaan asiaan. Synonyymeinä "tuelle" olen kuullut käytettävän mm. termejä "hengitysyhteys", "pohja", "ääni on kropassa", "kannattelu" ja "jousto". Jotkut ovat jopa sitä mieltä että sanaa "tuki" ei saisi ollenkaan käyttää.
Alaviitteen omaisia huomioita:
- Laulajan ja puhallinsoittajan hengitystekniikka ja tuki on erilainen, johtuen siitä, että äänilähde on eri paikassa suhteessa kehoon (laulajilla kurkunpäässä, puhaltajilla huulissa) ja tiettyjen lihasten aktivointi aktivoi toissijaisesti myös kurkun alueen lihaksia.
- Tuki on laulun esteettisestä tyylistä (klassinen/ei-klassinen) riippumaton ilmiö - Siihen pyritään, jotta ääni kestäisi paremmin (yleinen äänihygienia), käyttipä sitä mihin tarkoitukseen vaan.
- Jos oma keho muuttuu huomattavasti (esim. raskaus, yllättävä painonnousu/lasku, onnettomuus, lihaskunnon tai -massan muutos), saattaa joutua opettelemaan tuen uudestaan.
[i hear voices but at least they're on tune] |
 ap78
24.09.2007 09:41:33 | |
|
Tuohon vielä korjaisin että huilun ja laulun tuki ovat samanlaiset.
Hienoa kiteyttämistä naiset! |
 Suu
24.09.2007 16:49:36 | |
|
Tuohon vielä korjaisin että huilun ja laulun tuki ovat samanlaiset.
Hienoa kiteyttämistä naiset!
Ja mies!
Plussaa tuli kahdelle ensimmäiselle kirjoittajalle.
sound in - pleasure out |
|
Koska pallea ei ole tahdonalainen lihas, sitä pitää hallita välillisesti. Se onnistuu
Tarkoittaa mitä? |
|
Määrittelisin ehkä pidemmälle tuon "hengityksen pidättelemisen": Kun "tuetaan" niin sisäänhengityslihakset toimivat uloshengityksen aikanakin (vrt. lepohengitys, jolloin uloshengityksessä vain uloshengityslihakset toimivat). Tämä hidastaa uloshengitettävän ilman määrää ja nopeutta, jolloin ilmanpaineen säätely on helpompaa. Mulle tää oli aikanaan suuri ahaa-elämys - sisäänhengityslihakset siis toimivat edelleen, vaikka ilmaa (ja ääntä) tulee ulos.
Korjaisin sen verran, että lepohengityksessä emme käytä varsinaisesti mitään lihaksia. Ilman poistuminen keuhkoista tapahtuu pallean rentoutuessa (->nousee ylös->keuhkojen ilmanpaine nousee->ilmanpaine tasaantuu ulkoilman kanssa). Voimistetussa uloshengityksessä (esim. urheillessa) käytämme sisempiä kylkivälilihaksia sekä vatsalihaksia. Mutta laulaessa emme halua voimistettua uloshengitystä, emmehän?
Sisäänhengityslihaksia ovat pallea ja ulommat kylkivälilihakset. Mielestäni tehokkainta on keskittyä pallean pitämiseen alhaalla siksi, että lihakset, jotka pitävät kyljet laajentuneina, ovat isompia ja helpommin hallittavia kuin kylkivälilihakset. Jos kylkivälilihasten ajatteleminen auttaa enemmän, go for it.
Terrorwrist300:
Koska pallea ei ole tahdonalainen lihas, emme pysty käskyttää sitä tyyliin "jännity, rentoudu". Voimme hallita sitä epäsuorasti jännittämällä lihaksia, jotka ovat kiinni samoissa luissa kuin pallea. Eli voimme estää palleaa nousemasta ylös esim. vatsalihasten avulla, jotka pitävät uloimmat kylkiluut laajennettuina.
Better Taste Music - Laulunopetusta pääkaupunkiseudulla
www.laulunopetus.fi |
|
Korjaisin sen verran, että lepohengityksessä emme käytä varsinaisesti mitään lihaksia.... Sisäänhengityslihaksia ovat pallea ja ulommat kylkivälilihakset. Mielestäni tehokkainta on keskittyä pallean pitämiseen alhaalla siksi, että lihakset, jotka pitävät kyljet laajentuneina, ovat isompia ja helpommin hallittavia kuin kylkivälilihakset. Jos kylkivälilihasten ajatteleminen auttaa enemmän, go for it.
Mun nähdäkseni myös lihaksen rentoutuminen ja aktivoituminen on lihaksen "työtä", joten tästä syystä ajattelen hengityslihasten "työskentelevän" myös lepohengityksen aikana. Eri asia on sitten ääntöhengitys, jonka aikana käytämme samoja lihaksia tietoisesti ja laulaessa vielä tehostetun tietoisesti.
Mulle noi "kylkien avaus" ja "kylkivälilihasten avaus" kulkevat käsi kädessä, koska oon omakohtaisesti (ja muutaman oppilaan kautta) kokenut sen että toinen toimii mutta toinen ei, eikä homma sitten toimikaan halutulla tavalla. Joten pyrin siihen että toimivat yksikkönä eikä kahtena erillisenä palasena.
Samat asiat, eri tavat ajatella :)
[i hear voices but at least they're on tune] |
|
No eikös tämä tukihengitys tai mikälie päde tavalliseen lauluun aika pitkälti samalla tavoin kuin örinään? |
|
No eikös tämä tukihengitys tai mikälie päde tavalliseen lauluun aika pitkälti samalla tavoin kuin örinään?
En ole vielä kuullut (äänelle terveellisestä) laulutyylistä, johon tämä ei päde.
[i hear voices but at least they're on tune] |
|
Tuohon vielä korjaisin että huilun ja laulun tuki ovat samanlaiset.
Hienoa kiteyttämistä naiset!
Lapsena soitin (poikki)huilua =) |
|
Ei nyt vaan tajua. Vaikka kuinka yrittää tukea niin kyllä se örinä tyhjentää keuhkot ihan hetkessä. Osaiskohan vaikka tanjuli tai kuka vaan tähän mitään vinkkiä antaa?
Jotenkin kyllä oon vähän sitä mieltä, ettei toi mun örinä-tekniikka oo ihan täysin paska. Kuulostaa ihan ok:lta sen pari sekuntia eikä oikeestaan ees tunnu pahalta. Tietty vähän rasittuneen olonen on kurkku jälkeenpäin mutta ei tod. mitenkään pahasti. Varsinaista kipua ei tunnu missään vaiheessa... |
|
Ei sen kurkun pitäis olla rasittuneen oloinen. Pistä tulemaan se örinäkin sieltä masusta asti (kärjistä ajatus vaikka persreikään asti ;). Kaikki oikeaoppinen äänentuotto lähtee periaatteessa samalla lailla käsittääkseni. Se vain jalostuu sitten äänihuulten ja siitä ylöspäin olevien osien jälkeen =) |
|
Ei nyt vaan tajua. Vaikka kuinka yrittää tukea niin kyllä se örinä tyhjentää keuhkot ihan hetkessä...
Kokeileppa seuraavaa.
Keuhkot täyteen ja cleanilla äänellä niin pitkä AAAAAAAA jollain helpolla korkeudella. Ota aikaa. Lähde lisäämään ääneen säröä vähitellen, toista sama harjoitus. Siinä vaiheessa kun keuhkot tyhjenevät HUOMATTAVASTI nopeammin kuin cleanilla äänellä, käytät liikaa ilmaa.
Siinä vaiheessa kun käyttää liikaa ilmaa, moni alitajuisesti yrittää vetää "lujempaa." Äänen voimakkuus riippuu lähes kaikesta muusta paitsi ulostulevan ilman määrästä ja nopeudesta. Pidä äänenvoimakkuus jopa hiljaisena, kokeile auttaako.
Monesti örinän kanssa saattaa käydä myös niin että ääni lähtee hyvin, mutta loppuvaiheessa rintakehä lysähtää mikä aiheuttaa osaltaan tunteen ilman loppumisesta. Jos tämä on ongelma niin mulle auttoi seuraava treeni: Kokeile pitää "sisäänhengitysasento" ääntämisen loppuun asti. Kokeile ensin 1) syvä sisäänhengitys, 2) hengityksen pidätys n. 5-10 sek, 3) keuhkojen puhallus tyhjäksi. Huomioi missä asennossa keho säilyy hengityksen "pidätyksen" ajan. Tämän jälkeen kokeile sama harjoitus siten, että korvaat hengityksen pidätyskohdan cleanilla äänellä (5-10 sek) kiinnittäen huomiota kehon asentoon. Kun keho pysyy samassa asennossa cleanilla äänellä kun ilman pidättely sisäänhengityksen jälkeen, lisää äänen särö(ä).
Muista maltti. Hittaasti hyvä tulee! Tee tommoisia ihan perus-perus-pieniä treenejä ja sen jälkeen vasta biisin yhteydessä, vaikka fraasi kerrallaan. Kyllä se siitä!
[i hear voices but at least they're on tune] |
|
Hyviä vinkkejä sulta kyllä irtoo, pakko jo antaa plussaa...
Pitää ruveta noita juttuja ensitilassa kokeilemaan.
Siihen vielä pitäis selkoa saaha, että mistä/miten se äänen säröytyminen sitten lähtee? Jos kerran ilmaa kuuluu kulkea sama määrä samalla vauhdilla sekä puhtaalla että säröllä? Ja onko laulun äänenvoimakkuus minkälaisessa suhteessa säröön? |
|
Siihen vielä pitäis selkoa saaha, että mistä/miten se äänen säröytyminen sitten lähtee? Jos kerran ilmaa kuuluu kulkea sama määrä samalla vauhdilla sekä puhtaalla että säröllä? Ja onko laulun äänenvoimakkuus minkälaisessa suhteessa säröön?
Äänen säröytyminen syntyy kurkunkantta sulkemalla (kutsutaan myös twangiksi). Minun kokemukseni mukaan säröllä laulaessa tarvitsee yleensä enemmän tukea eli tarkempaa ilmanpaineen säätelyä, jotta kurkku ei jännity. Säröä voi lisätä niin hiljaisiin kuin koviinkiin ääniin eli ei sinänsä vaikuta äänenvoimakkuuteen.
Better Taste Music - Laulunopetusta pääkaupunkiseudulla
www.laulunopetus.fi |
|
Äänen säröytyminen syntyy kurkunkantta sulkemalla
Mites tää käytännössä tapahtuu? =oP
Tässä jäbä joka tekee tän mun tavoitteen helvetin hyvin.
http://www.youtube.com/watch?v=zyN9azaXeNg |
|
Tässä jäbä joka tekee tän mun tavoitteen helvetin hyvin.
http://www.youtube.com/watch?v=zyN9azaXeNg
Huomasinpa, että lähimmäs tänkaltaista suoritusta mä pääsen sillä, että juon parilla hörpyllä yhen kaljan ja päästän oikeen messevän röyhyn. Siinä nyt syntyy periaatteessa samankaltainen todella matala ja säröttynyt örinä.... |
|
http://www.youtube.com/watch?v=zyN9azaXeNg
HOHO, täähän kuulosti iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiisolta ja piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkältä röyhtäisyltä!!!
Life is a Bitch and so am I! |
|
Syyskuussa aloittamallani Työväenopiston laulukurssilla opin eilen, että itselläni tuki toimii vain osittain - tai ei ollenkaan. Pystyn vetämään pitkiä säveliä vokaaleilla no problemo, mutta jos eteeni esimerkiksi isketään (suomenkielinen) laulu, missä lähestytään yksiviivaista oktaavia ja mennään vaikka vain d1 asti, niin minä alan jossain vaiheessa laulamaan "hoonosoomi". Opettaja irvaili asiasta pari viikkoa, mutta vasta eilen hän keksi mistä homma kiikastaa. Leukani työntyy eteen ja alaleuka tekee liikaa hommia (tätä ei juuri tapahdu, kun teen vokaaleilla skaaloja aina b1 asti - olen peilaillut).
Summa summarum: laulaessani en siis tue riittävästi. Opettajan mukaan joku semi-staccato (staccaton - mitä teen paljon - vaatima tuki on kuulemma liian staattinen) on tähän hyvä harjoitus ja aikoi ensi kerralla teettää koko lauluryhmällä sellaista. Mutta kun ei viitsis odotella viikkoa, niin olisko jollain kykyä&halua kuvailla millainen se on (esim. joku biisi, mistä se sellainen löytyy)? Hjälp!!!
** Nyt kun olen yrittänyt haeskella tätä puuttuvaa tukea, niin sellainen yksinkertainen juttu kuin lantion työntäminen vähän eteenpäin tuntuisi auttavan (se jotenkin aktivoi tätä keskivartalon tukialuetta?). Jalkoja pidän pienessä haara-asennossa jalkaterät ulospäin, vasen jalka hieman edempänä ja polvista joustan hieman. **
Laula, älä sodi. |
 Lasbe
14.10.2007 12:14:36 (muokattu 14.10.2007 12:16:47) | |
|
Onko ihan normaalia, että kun laulaa korkealta pitkiä fraaseja niin tulee niinkun nuo alavatsalihakset (tai jotenki sielt vatsan sisältä jostain) ja kyljet (tai latsit ehkä) niin kipeiks ettei enää vaa pysty laulaa korkeelta? siis jotku lihakset siellä tulee niin väsyneiks ettei enää vaa irtoa. ??
Teenkö siis jotain väärin vai onko lihakset vaan liian heikot? |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
