Keskustelua raskaammasta musiikista ›

En nyt niin sanoisi ettei kiinnosta, mutta Metallicaa ja Iron Maidenia ei kyllä jaksa enää kotona kuunnella. Keikoilla käyn kuitenkin.

Nykyään en juuri enää metallia kuuntele, vaikka pinnan alla se vielä kupliikin. Mokoma nyt on yksi all-time parhaista bändeistä, siinä on jotain sellaista raikkautta mitä jaksaa kyllä kuunnella pitkään. Myös monet punk/hc-mäiskeeseen viittaavat meiningit maistuvat vielä kuten esim. Mastodon ja Rotten Sound. Muuten ei juuri tule kuunneltua metallia, vaikka ehkä kiinnostaisikin ihan kokeilun vuoksi soitella jotain uusiothrashia/metalcorea tyyliin Killswitch Engage.
 
E. Ai niin, unohtui nuo post-metal-hommat mainita, elikkä Isis yms. kyllä ovat tehokuuntelussa.

Iron Maiden ei ole kiinnostanut koskaan.
Metallica ei kiinnosta.
Children of Bodom ei kiinnosta.
Anaal Nathrakh ei myöskään enää, ja Kalmahkin menettänyt loistoaan.
Loppujen lopuksi ei niitä metallibändejä enää ole paljon kuuntelussa. Noin seitsemän mitä kuuntelen.

Metallica oli joskus ihan hyvääkin kamaa ja minulla on kyseisen yhtyeen 3 levyä enään ei iske ei ollenkaan.
Kotiteollisuus. Pari vuotta sitten oli niin hyvää että, mutta nyt niin paskaa että.

Metallican tekemiset eivät ole moneen vuoteen jaksaneet juurikaan kiinnostaa, vaikka Stadikalle pitikin raahautua ukkojen heilumista katsomaan 2004. Muutenkin tuntuu, että kun yläasteella/lukiossa oli mitä pahin hevimedal-puristi, on hevin osuus nykyisessä soittolistassa kovin pieni. Tilalle ovat tulleet mm. hiphop, jazz, klasari ja muutenkin musamaku on monipuolistunut.
 
En oikeastaan voi nimetä yhtä tiettyä bändiä (Metallicaa lukuunottamatta) minkä tekemiset eivät kiinnosta, pikemminkin mielenkiinto koko genreä kohtaan on hiipunut radikaalisti. Kyllä sitä silti tulee kuunneltua usein vieläkin, muttei sillä innolla kuin 10 vuotta sitten.
 
E: Downin III ja Nightwishin uusin taitavat olla ainoat metallilätyt, joita odottelen edes vähän.

Ompa uusia tullut sitten viime kommenttien:
 
-Opeth - tuntuu aivan teennäiseltä nykypäivänä. Poislukien loistavat kolme ensimmäistä levyä.
 
- Strapping Young Lad - kaksi kertaa jo aiemmin kyllästyneenä, en edellisen kuuntelusession usko enään koskaan toistuvan. Eli siis kolmas kerta sanoi toden. No, harvemmin sitä silti vituttaa jos joku muu sattuu SYLiä kuuntelemaan.
 
-Tool - sillmittömästä rakkaudesta silmittömään vihaan. No ei nyt sentään, mutta on Tool minusta aikamoista huttua tänä päivänä. Sama kuin Opethissa - teennäisyys on liian vahvana. Koitetaan tehdä "hienoa" musiikkia hienouden vuoksi, eikä olla rehellisiä itselleen ja taiteelleen. Sitä Tool on mulle.
 
Tekisi mieli mainita vielä Mastodon ja ISIS, mutta eipä sittenkään. Ne on enemmänkin sellaisia mitä tulee kuunneltua enään todella harvoin, mutta edelleen ihan hienoa tavaraa tiettyinä hetkinä.
 
Jostain syystä listalle päätyy nykyään kaikki muka-älykköbändit ja en oikein tajua miksi. Ehkäpä hyvän käsityksen saa kun vertaa My Dying Brideä ja Opethia. Erilaisia bändejä, mutta kumpi näistä on tehty tunteella, ja kumpi haluaa tehdä mahdollisimman täydellistä musiikkia? Musiikki syntyy tunteesta ja palosta, ei teknillisyyksistä. Åkella sitä paloa ei vaan enään ole nimeksikään, vaan suhtautuminen musiikkiin vaikuttaa hänellä nykyään enemmän ammattimaiselta, ja tälläinen ei tarjoa mulle kyl yhtään mitään.
 
Kai se jenkkifalskius paistaa läpi näissä liikaa. Joku mainitsi aikanaan topicissa Panteran ja sitä en kyllä tajua, sehän on ihan sika kova aina. Ekoilta luokilta toiminut meikäläiseen, tänään tuli juuri fiilisteltyä Ard of Shreddingin riffiä, aij että!
 
PS. Tarkoitus ei ollut vetää suosikkibändejänne lokaan, vaan perustella oma mielipide. Jos joku saa Opethista ja muista vielä jotain irti, niin kannattaa nauttia. Hienoja hetkiä luvassa, oli niitä mullakin aikanaan.

Mun nolo menneisyys kutos- ja seiskaluokalta on bändit kuten Bodom, Shitknot, Sonata ja In Flames. Nykyään vaan häpeilen tuota kaupallista paskaa ja en tiä miksi vittussa ees kerron kunnelleeni noita. Tuollainen häpeä pitäisi salata.
 
Ei tuossa mun mielestä mitään hävettävää ole. Miksi menneitä suosikkeja pitäisi muutenkaan hävetä? Pikemminkin joskus on ihan kiva vaan kuunnella niitä vanhoja suosikkibiisejä ja diggailla ihan täysiä.

Nile ei uuden levyn myötä jaksa innostaa _YHTÄÄN_, jotenkin tuntuu että ne ei voi keksiä enään mitään uutta. Behemothkin mielestäni menettäny loistoaan, tosin uusi levy oli kyllä ihan hyvä mutta kun ei niin ei.

Children Of Bodom. Ei vaan jaksa enää.

Mokoma.
 
Pahin parisuhdekonflikti ja Kuoleman Laulukunnaat päällekkäin, ei enää toistamiseen.
Jotenkin tuon levyn myötä olen enemmän ja enemmän alkanut inhota ihmissuhdeteemaisia lyriikoita, lukuunottamatta silkkaa vihaa käsitteleviä tekstejä. Katkera? Njaa.
 
Vanhemmissa riittää silti potku, tosin jäänyt bändi muutenkin taka-alalle.

Mokoma
 
Itekkin tuli muutama vuosi sitten diggailtua melkolailla. Ihan kiva livebändi, muttei sitä samaa humppakomppia ja itseään toistavia biisejä enää jaksa.

Bodom
Metallica
Megadeth
Dimmu
W.A.S.P.
Sonata Arctica

Itekkin tuli muutama vuosi sitten diggailtua melkolailla. Ihan kiva livebändi, muttei sitä samaa humppakomppia ja itseään toistavia biisejä enää jaksa.
 
Yhdyn tähän. Joskus diggailin todella paljon, kertosäkeet ja riffit olivat hyviä, mutta pidemmän päälle melko puuduttavaa matskua.

Kaikki sanoo, ettei Metallica jaksa kiinnostaa, mutta Metallica topic on varmaan yks suosituimpia muusikoiden.netissä:)

Kaikki sanoo, ettei Metallica jaksa kiinnostaa, mutta Metallica topic on varmaan yks suosituimpia muusikoiden.netissä:)
 
Samat naamathan siellä lähinnä pälisevät ja silloin tällöin joku ulkopuolinen käy pätemässä jäsenten soitto/laulutaidosta. Ei siis sillä, että muissa ketjuissa ei olisi samantyyppistä ilmiötä. Itse en ole hirveämmin Black Albumin jälkeistä Metallicaa jaksanut seurailla. Joitain hyviä vetoja kyllä on jäänyt mieleen tuolta Load/St.Anger -akselilta.

Ei tuossa mun mielestä mitään hävettävää ole. Miksi menneitä suosikkeja pitäisi muutenkaan hävetä? Pikemminkin joskus on ihan kiva vaan kuunnella niitä vanhoja suosikkibiisejä ja diggailla ihan täysiä.
 
OIKEASTI paskan musan kuunteleminen on häpeällistä.
Ja ei. En kuuntele noita enää ikinä. En diggaa, en sitten ollenkaan.

OIKEASTI paskan musan kuunteleminen on häpeällistä.
 
Sitten kannattaa lopettaa hevin kuuntelu.
 
Takki------->

Children of bodom varmaan tulee päällimäisenä mieleen. Ei vaan oikein jaksa kiinnostaa muutenkaan koko eurometalligenre muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Kumma kyllä In flames vielä uppoaa, vaikka oisin luullut kyllästyväni siihen jo aikoja sitten.
 
Ja Mokomanki vois lisätä ja jossain määrin oon menettäny toivoa Stam1nan suunnalta, kun UKK oli aika paska lätty loppujen lopuksi verrattuna debyyttiin, eikä ne livenä kuullut uudet biisitkään tuottaneet mitään mielihyvää korville pahemmin.
 
Metalcore genre sytytti joskus muutama vuosi sitten, mutta hiipuu todella nopeasti. Ainut mcore bändi jota jaksaa vielä kuunnella silloin tällöin on ehkä Killswitch Engage tai joku Unearth, jos niiltäkään kuin muutamia biisejä.
 
Metallica... Tarviiko sanoa miksi ei jaksa kiinnostaa enää?

Sitten kannattaa lopettaa hevin kuuntelu.
 
En kuuntele heviä.