Rock, pop, alternative ›

Soitteleeko Knopfler soolokeikoillaan yhtään Dire Straits kamaa vai vaan omia soolojuttuja?

Soitteleeko Knopfler soolokeikoillaan yhtään Dire Straits kamaa vai vaan omia soolojuttuja?
 
Viimeksi kun oli Helsingissä niin soitti ainakin Romeo and Juliet, Sultans of Swing, Brothers in Arms yms. Straits-hittejä.

Mielestäni yksi ainoita bändejä, joilla ensimmäinen levy on yksi parhaita.
 
niin no tietysti on nämä appetite for destructionit ym.
 
E: Heavy fuel on muuten pirun kova biisi!

Mielestäni yksi ainoita bändejä, joilla ensimmäinen levy on yksi parhaita.
 
niin no tietysti on nämä appetite for destructionit ym.
 
E: Heavy fuel on muuten pirun kova biisi!
 
Kuuntelin vasta Live at the BBC-levyä ja tuli mieleen että siinä vaiheessa bändi kuullosti hyvin paljon samalta kuin niiden ekalla levylläkin. Ekä on kyllä bändin parhaita. Harmin paikka, miksi erkanivatkaan niin kauas siitä mageesta swing-meiningistä.
Okei, onhan ne muutkin levyt kuunneltavia, mutta niin erilaisia.

Kuuntelin vasta Live at the BBC-levyä ja tuli mieleen että siinä vaiheessa bändi kuullosti hyvin paljon samalta kuin niiden ekalla levylläkin.
 
Ensimmäisen levyn kiertueellahan tuo onkin nauhoitettu (paitsi viimeinen biisi Making Movies-ajoilta), vaikka julkaistiin vasta 90-luvun puolivälissä. Pitäisi joskus taas laittaa Straitsia soittimeen, pitkään on taas ajatuksen tasolla kiehtoneet nuo alkupään levyt, muttei kaiken progeintoilun keskellä ole kerennyt.

Satuin huomaamaan, että tulevalla Shooter Jenningsin levyllä on mainio Dire Straits coveri "Walk Of Life". Löytyypi osoitteesta:
http://www.myspace.com/shooterjennings

Ensi vuoden keväällä on luvassa Euroopan kiertue, mutta Suomea ei vielä keikkalistassa näy. http://www.markknopfler.com/tour/ Uutisien mukaan lisää keikkoja on tulossa vielä paljon, joten eiköhän herra taas tännekin saada.
 
Ja uuden levynhän pitäisi ilmestyä nyt alkuviikosta.

Hmm... Paras levy on ehottomasti Sultans of swing - Best of dire straits

Hmm... Paras levy on ehottomasti Sultans of swing - Best of dire straits
 
Puuttuu muutama biisi, jotka olisivat ansainneet tuolla levyllä olla. Ja pari ihan turhaa on tuohon päässyt, minusta. Mutta eihän tuota voi edes pitää vertailukelpoisena, tuo on kokoelma.

Knopfler Suomeen keikalle: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=28&t=153146

Hmm... Paras levy on ehottomasti Sultans of swing - Best of dire straits
 
Paitsi että siinä on äärimmäisen törkeästi jätetty Money for nothingin ja etenkin täysin anteeksiantamattomasti Brothers in armsin introt pois. Täysin älytöntä touhua.

Joko joku on kerennyt uutta levyä kuunnella? Itse jätin sen vielä kauppaan, kun vähän päästä on kuulemma tulossa joku vähän spesiaalimpi versio.
 
Mä ostin tänään sen version, missä on CD+DVD. DVD:llä siis on kai jotain making of -juttua, en oo kerenny vielä katsella. Levy sinänsä kuulostaa näin parin biisin jälkeen tyylikkäältä perus-Knopflerilta. Rauhallista maalailua, tosin ei mitään yllättävää tai uutta, ainakaan vielä. Palaan asiaan uudelleen myöhemmin.

Pyöreäkulmaisessa "Super Jewel Box":issa oleva perus CD-versio tuli eilen Playsta. "Ennakkoversio" ollut kuuntelussa jo sunnuntaista ja ihan kivalta kuulostaa. Rauhallista ja välillä folkahtavaa, ehkä jopa vielä enemmän kuin Ragpickers Dream. Shangri-La:n tasolle ei päästä kyllä.

Tän ketjun otsikko saa mut aina nauramaan. Ei todellakaan vakuuta.

Rauhallista ja välillä folkahtavaa, ehkä jopa vielä enemmän kuin Ragpickers Dream. Shangri-La:n tasolle ei päästä kyllä.
 
Molemmat mainitut ovat olleet isoja pettymyksiä, tai Shangri-La ei mitenkään jättimäinen Ragpickerin laskettua odotukset lähelle maata. Enpä siis odota mitään tältä uudeltakaan, niin saatan yllättyä positiivisesti.

Kuuntelin On the Nightin taas eilen junassa, ja uskaltaisin pitää sitä bändin parhaana tekeleenä. Monessa biisissä on instrumentaaliosuuksia, joita ei levyversioissa ole, vaikka laulu on ehkä joissain biiseissä vähän ponnettomampaa. Toisaalta minulla on sen kohdalla myös tämä lapsuuden ensimmäinen rokkilevy-bonus mukana.

Kuuntelin On the Nightin taas eilen junassa, ja uskaltaisin pitää sitä bändin parhaana tekeleenä. Monessa biisissä on instrumentaaliosuuksia, joita ei levyversioissa ole, vaikka laulu on ehkä joissain biiseissä vähän ponnettomampaa. Toisaalta minulla on sen kohdalla myös tämä lapsuuden ensimmäinen rokkilevy-bonus mukana.
 
Tolta lätyltä löytyy ehdottomasti paras versiointi Money for nothingista. Siinä ollaan niin asian ytimessä ilman mitään Stingejä tai pitkästyttäviä introja. Enkä tietenkään väitä, etteikö alkuperäinen olisi hyvä, se on vaan liian pitkä mun makuun.

Uusi levy nyt ensi kertaa kuuntelussa, ainakin kaksi ekaa biisiä on oikein hyvää Knopfler-laatua. Kahdella edellisellä levyllä kaikki parhaat biisit on melkein poikkeuksetta laitettu levyn alkuun peräkkäin, joten ei vielä pidä innostua ennen kuin levy loppuu.
 
edit: Noniin, ensikuuntelun jättämän vaikutelman perusteella paras Knopfler-kokonaisuus sitten Sailing to Philadelphian. Ei liikaa pituutta, ei pahoja notkahduksia, muttei kyllä myöskään selviä kuningasbiisejä vielä erottunut. Hyvää tasaista jälkeä kauttaaltaan, pistetäänpä soimaan toisen kerran.

Kill to Get Crimson on mielestäni Knopan viimeisen kymmenen vuoden tuotannosta paras heti Shangri-La:n jälkeen. Youtubesta muuten löytyy hieno livetaltiointi Berliinin keikalta True Love Will Never Fadesta. (älä pelästy huonoa kuvanlaatua, ääni toimii)
 
Tietääkö kukaan muuten mitä biisejä bändi on soittanut uudella kiertueellaan? Tietäisi vähän millaista soittolistaa odottaa Helsingin keikalta.
 
Suosittelen muuten tutustumaan Knopflerin sinkkujen b-puoliin, sieltä löytyy joitakin helmibiisejä kuten What Have I Got to Do (Cannibals sinkun b-puoli, on täysin käsittämätöntä ettei kappale löytänyt tietään Golden Heart albumille)