Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Laajenee. Juuri noin. C-duurissa dominantti VI-asteelle ei, koska #11 olisi Bb, joten sävellajille lähempikin asteikko löytyy.
 
mixb2b6 (harm.mol. V, phrygian dominant)?

mixb2b6 (harm.mol. V, phrygian dominant)?
 
Sehän on aina turvallinen valinta kun V/I menee mollille ja sehän oli harhalopuke Am:lle.

Laitettakoon tässä nyt tällainen perusohjenuora noista dominanttien ja subdominattien laajennuksista kun niistä kysymyksiä tulvii. Näistä voi olla varmasti montaa eri mieltä mutta pääpiirteittäin väittäisin että asiat menevät jotakuinkin näin:
 
Välidominantit sävellajin duurisoinnuille laajenevat ensisijaisesti miksolyydiseen asteikkoon.
-yleisimmät vaihtoehtoiset soundit ovat dominanttidimiasteikko ja harmonisen duurin viides (soveltuvat 7b9 -sointuun)
-molliin purkautuvia dominanttisoundeja lainataan usein duuriin
 
Välidominantit sävellajin mollisoinnuille laajenevat ensisijaisesti mixob2b6 (harmonisen mollin viides).
-yleisin vaihtoehtoinen soundi on alt
 
Sijaisdominantit sävellajin molli -ja duurisoinnuille laajenevat melkeinpä aina lydian b7 -asteikkoon.
 
-------
 
Välisubdominantit (kakkoset) sävellajin duurisoinnuille laajenevat ensisijaisesti dooriseen.
-molliin purkautuvia subdominanttisoundeja lainataan usein duuriin
 
Välisubdominantit sävellajin mollisoinnuille laajenevat ensisijaisesti lokriseen.
-yleisin vaihtoehtoinen soundi on lokrinen palautettu 2
 
Sijaissubdominantit sävellajin molli -ja duurisoinnuille laajenevat melkeinpä aina dooriseen.
 
Niin ja lopuksi pikku selvennys joka joskus tuppaa unohtumaan: näissä ohjeissa subdominantti tarkoittaa siis toisen asteen sointua (kakkosvitosen kakkosta) kuten jazzmusiikin teoriassa yleensä. Neljännen asteen subdominantti liittyy enemmän popmusiikkin tai klassiseen teoriaan.
 
Wrong me if I'm correct.

Wrong me if I'm correct
 
Kiitti, asian voi näköjään selkokielelläkin ilmaista!

Kiitoksia Jorbaghalle hienosta vastauksesta!
 
Itseoppineena teorian opiskelijana noista termeistä kysyisin vielä et mitä eroa väli- ja sijaissubdominantilla on vai tarkoitetaanko niillä samaa asiaa? Jotain perussointukiertoja kans please :)
 
Kyl nää tästä vielä otsapuun läpi menee

Edelliselle kirjoittajalle esimerkkejä:
 
Ollaan C-duurissa,
 
Ensimmäiselle asteelle tehdään II-V-I eli subdominantti-dominantti-toonika -progressio:
Dm7 - G7 -Cmaj7
 
Tehdään samanlainen II-V-I -progressio sävellajin neljännelle asteelle (Fmaj7) käyttäen suhteessa samoja sointuja:
Gm7 - C7 - Fmaj7
Ylläoleva progressio analyisoitaisiin siis kyseessä olevassa sävellajissa
välisubdominantti-välidominantti-toonika/neljäs aste.
Eli omaksutaan "väliaikaiseksi toonikaksi" joku toinen sävellajin sointuaste (sivistyssana tälle taisi olla tonikisaatio), tässä tapauksessa neljäs, ja rakennetaan sille II-V -progressio.
 
Tehdään ensimmäisen esimerkin II-V-I -progressiolle ns. tritonuskorvaukset (katso selitys aiempaa ketjusta):
Abm7 - Db7 -Cmaj7
tämä analysoidaan
sijaissubdominantti-sijaisdominantti-toonika

Kiitti jälleen :)

Eli sijaisdominantti = Tritonuskorvaus?
 
Juu-u.....

Tehdään ensimmäisen esimerkin II-V-I -progressiolle ns. tritonuskorvaukset (katso selitys aiempaa ketjusta):
Abm7 - Db7 -Cmaj7
tämä analysoidaan
sijaissubdominantti-sijaisdominantti-toonika
 
Mä oon tiennyt että sekä dominanteille että välidominanteille voidaan tehdä tritonuskorvaus ja siten saada erilaisia sijaisdominantteja mutta uutta oli subdominantin tritonuskorvaus.
Voidaanko se tritonuskorvaus tehdä mihin tahansa vai oliko se tässä?

Mä oon tiennyt että sekä dominanteille että välidominanteille voidaan tehdä tritonuskorvaus ja siten saada erilaisia sijaisdominantteja mutta uutta oli subdominantin tritonuskorvaus.
Voidaanko se tritonuskorvaus tehdä mihin tahansa vai oliko se tässä?
 
Tritonuskorvaus tehdään dominanteille. Se miksi subdominanttikin voidaan näennäisesti korvata samalla tavalla johtuu siitä että jokaisen dominantin eteen voidaan tarpeen vaatiessa pistää subdominanttiteho tai vastaavasti poistaa se. Eli niitä pitää käsitellä aina kimpassa. Niillä on sen verran vakava suhde:)
 
EDIT:
 
Testatkaa vaikkapa Pepen "Aamu" biisin A-osalla..
 
Kaksi eri vaihtaria, toisessa pelkät dominantit, toisessa II-V:
(C-duurissa tietty, tolppa-analyysin voi miettiä itse:))
 
pelkät dominantit:
 
| C6 | E7 | Am7 | C7 | F6 | A7 | Dm...
 
ja II-V:
 
| C6 | Bm7b5 - E7 | Am7 - D7 | Gm7 - C7 | F6 | Em7b5 - A7 | Dm...
 
(Nämä eivät tietenkään ole kappaleen alkuperäiset soinnut vaan ainoastaan sovellus aiheesta tähän kappaleeseen. Tyylirikko yms. nipottamiset voi siis unohtaa, kiitos!:))
 
------------------
 
Funktionaalisesti noiden subdominanttien lisääminen ei vaikuttanut juuri mitenkään.
 
Sijaisdominanteilla:
 
| C6 | Bm7b5 - Bb7 | Am7 - Ab7 | Gm7 - Gb7 | F6 | Em7b5 - Eb7 | Dm...
 
ja nyt subdominantti tehot pois:
 
| C6 | Bb7 | Am7 | Gb7 | F6 | A7 | Dm...
 
Jolloin kuulokuva on vieläkin melko lähellä alkuperäistä, kaikki tärkeimmät löytyy, melodiakin toimii vielä ilman suurempia ongelmia.
 
------------------
 
Termejä "emissio" ja "omissio" käytetään näiden subdominanttejen lisäämisestä ja poistamisesta. Niitä voi tuohonkin esimerkkiin lisätä, lopputulos ei enää melodian suhteen ole toimiva, mutta esim. soolon taustalle yksi vaihtoehto:
 
| C6 | Fm7 - Bb7 | Am7 - Ab7 | Dbm7 - Gb7 | F6 | Abm7 - Eb7 | Dm...
 
Se miksi tämä ei kaikesta muuntelusta huolimatta karkaa kokonaan käsistä on se että pohjimmiltaan sieltä löytyy kaikki tarvittava, eli dominanttien kohteet I, VI, IV ja II (C, Am, F, Dm). Ilman näitä harmoniaprogressio ei enää muistuttaisi ko. kappaletta. (Hyvin) yksinkertaistettu malli voisi olla:
 
| C | C | Am | Am | F | F | Dm...
 
ja melodia päälle niin kyllä kadun ihmiset tunnistavat. Tämä siis hyvin pelkistetty malli, pointtina vain se että on tärkeä ymmärtää se olennainen ennen kuin alkaa kikkailemaan :)

Sen takia mäkin lähinnä kysäisin kun mielessä kävi sointuparin: Cm11 -> Gbmaj7#11 kutsuminen tritonuskorvaukseksi, mutta se on ilmeisesti kiellettyä ;)

Sen takia mäkin lähinnä kysäisin kun mielessä kävi sointuparin: Cm11 -> Gbmaj7#11 kutsuminen tritonuskorvaukseksi, mutta se on ilmeisesti kiellettyä ;)
 
No eihän näistä ole mitään yhtä ainoaa oikeaa sääntöä, monet asiat voi miettiä kahdella kolmella jne tavalla ja silti on sama soiva lopputulos. Tuossa tapauksessa on basson suhteen tritonuksesta kysymys, mutta soinnun laatu muuttuu myös. Dominantti on dominantti vaikka basso vaihtuisi tritonuksella ja ne mahdolliset subdominanttitehot siellä väleissä ovat juurikin vain sen dominantin vuoksi.
 
Laajempien sointujen ylärakenteilla pystyy rakentamaan II-V-I progressioita kaikenlaisine korvauksineen (mihin tuo esimerkkisikin jo viittaa), mutta siinä kohtaa ollaan jo kaukana perusteista, joten niitä ei tähän siksi olisi järkevä liittää.
 
(Jos kuitenkin haluaa :) niin tässä yksi kiva esimerkki II-V-I progressiosta, urkupisteellä ja sointujen ylärakenteilla, kauttasoinnun merkittynä, C-sävellaji edelleen : | F / G - E / G | D / G | )

No eihän näistä ole mitään yhtä ainoaa oikeaa sääntöä, monet asiat voi miettiä kahdella kolmella jne tavalla ja silti on sama soiva lopputulos. Tuossa tapauksessa on basson suhteen tritonuksesta kysymys, mutta soinnun laatu muuttuu myös. Dominantti on dominantti vaikka basso vaihtuisi tritonuksella ja ne mahdolliset subdominanttitehot siellä väleissä ovat juurikin vain sen dominantin vuoksi.
 
Laajempien sointujen ylärakenteilla pystyy rakentamaan II-V-I progressioita kaikenlaisine korvauksineen (mihin tuo esimerkkisikin jo viittaa), mutta siinä kohtaa ollaan jo kaukana perusteista, joten niitä ei tähän siksi olisi järkevä liittää.
 
(Jos kuitenkin haluaa :) niin tässä yksi kiva esimerkki II-V-I progressiosta, urkupisteellä ja sointujen ylärakenteilla, kauttasoinnun merkittynä, C-sävellaji edelleen : | F / G - E / G | D / G | )
 
Niin, kai toi mun esimerkki sitten pitäis käsitellä viittauksena modaalisuuteen. bIImaj7#11- sointu taitaapi olla fryygisestä lainattu. Modaalinen maailma onkin sitten ihan oma lukunsa, soitetaanhan V7:lle fryygistä ja IV asteelle doorista. Niin kuin jo mainittiin, ensin aina ajatellaan sävellajille lähintä vaihtoehtoa. Sitten kun sen tietää on helppo lähteä kauemmas seikkailemaan. :)

En käynyt koko palstaa läpi, mutta joidenkin keskustelijoiden oivat teoreettiset sointunalyysinäkemykset vaatisivat musiikkinäytteet.
 
terv. C 13# 11
 
ai niin ;)

En käynyt koko palstaa läpi, mutta joidenkin keskustelijoiden oivat teoreettiset sointunalyysinäkemykset vaatisivat musiikkinäytteet.
 
terv. C 13# 11
 
ai niin ;)
 
C13 on jatsareiden lyhyt tapa ilmoittaa, että soinnussa on sekä seksti että septimi. Yleensä lintsaavat ysin.
Seppo Hovin mukaan 13 sointu sisältää #11, Backlundin mukaan ei.

Jatsareiden lyhyt tapa ilmoittaa sointuja on hyvin usein nelisointu. Siihen tulee sitten maun ja kontekstin mukaan niitä lisäsäveliä, yleensä aika paljon jos jazzmuusikoiden keskuudessa ollaan.
Eli kun lapuissa lukee Dm7 - G7 - Cmaj7,
jazzaripianisti -tai kitaristi saattaisi hyvinkin soittaa vaikkapa Dm11 - G13b9#11 - Cmaj13
 
Ja yleensä muusikot ovat tällaisesta varioinnista tietoisia eivätkä vaivaudu antamaan pianistille nelisointua suurempia sointumerkkejä kun tietävät sen osaavan muutenkin. Näin vältetään "älä opeta isääs n*ssimaan!" -tilanteet.
 
Tietysti kappaleen melodiaa pitää kunniottaa teemoja soitettaessa mutta sooloissa pätevät eri säännöt ja sitten yleensä soitetaankin kaikki mitä osataan. Eli noilla erilaisilla sointutehojen varioinneilla saadaan aikaan harmonista jännitettä joka usein on tärkeä osa sekä sointusoittajien omaa improvisatoorista linjaa, että mielenkiintoisen kontrastin luomista solistin linjaa vastaan. Ei ole niinkään helppoa soittaa hyvältä kuulostavaa jazzlinjaa jos pianisti leipoo taustalla nelisointuja perusmuodossaan ja aina tahdin ykkösille.

jos pianisti leipoo taustalla nelisointuja perusmuodossaan ja aina tahdin ykkösille.
 
Ai säkö olit se poliisi mun jazz-keikalla?

Rupesin noita dominanttien laajennuksia taas pähkäileen niin tohon Jorbaghan kirjotukseen voisin vielä lisätä, et noihin mixb2b6/HW diminished/altered- kohtiin löytyis viel yks vaihtoehto, harmonisen duurin kolmas ("alt 5"). Ja eiks toi Lydian b7 oo lähin myös silloin kun kyse on dominantin dominantista (V of V, C- duurissa D7#11)?

Ja eiks toi Lydian b7 oo lähin myös silloin kun kyse on dominantin dominantista (V of V, C- duurissa D7#11)?
 
Eiks' se oo jo muutamaan kertaan sanottu, että välidominantille voidaan käyttää overtonea?
Lähin lienee kuitenkin miksolyydinen.