Livetoiminta ›

Hola,
alkaa nuo 57:t vanhenemaan käsiin, niinpäs tuli aiheelliseksi kysyä tämän päivän suosikkia tomien ja virvelin mikkivalintoihin. Haku antoi kyllä muutamia ketjuja aiheesta, mutta olisi mielenkiintoista saada näiden "tuhansien keikkojen miesten" omakohtaisia kokemuksia/suosikkeja. Opus-sarja kiinnostaa hinnan sekä koon puolesta, mutta onko ne (87,88) niin vuotoalttiita ettei ilman geittiä pärjää. Entäs Opus 67. Oishan siellä sitten Senkut ja Audixit, mutta kun ei täältä periferiasta pääse testaamaan. Kyseessä vuokratoiminta klubi-mittakaavassa. Dängjuu.

Mä en oo tuhansien keikkojen mies, mutta lätkäisisin nämä pannuihin:
-Sennheiser e904 tomeille
-Audix i5 virppaan

Hola,
alkaa nuo 57:t vanhenemaan käsiin, niinpäs tuli aiheelliseksi kysyä tämän päivän suosikkia tomien ja virvelin mikkivalintoihin. Haku antoi kyllä muutamia ketjuja aiheesta, mutta olisi mielenkiintoista saada näiden "tuhansien keikkojen miesten" omakohtaisia kokemuksia/suosikkeja. Opus-sarja kiinnostaa hinnan sekä koon puolesta, mutta onko ne (87,88) niin vuotoalttiita ettei ilman geittiä pärjää. Entäs Opus 67. Oishan siellä sitten Senkut ja Audixit, mutta kun ei täältä periferiasta pääse testaamaan. Kyseessä vuokratoiminta klubi-mittakaavassa. Dängjuu.
 
Noniinno... Gatet on mun mielestä sitä varten, jos rumpalin settibalanssi on hänellään (lue: jotain rude-sarjan 28" crasheja kiinni tomiessa), eikä niistä silloinkaan oo mitään apua. Heavyhommat on erikseen.
Mikkeihin:
Virveliin ehdoton suosikkini on Audix D1. Ihan yliveto myös virvelin alamikkinä ja haitsussa. Kannattaa muuten oikeasti panostaa sen virvelin maton mikitykseen, koska sieltä löytyy monesti SE juttu. Muita hyviä sieppaimia on esim Shuren B56 (ylä) ja B98 (ylä ja ala), mut jotenkin sen 57:n pariin palaa useasti... 57:n hyviin ominaisuuksiin kuuluu hyvä atakki. Kaikki riippuu kaikesta ja monesti se hyvä soundi löytyy virittämällä rumpu ja asettamalla äänensieppain oikeaan sieppausasentoon. Pakko muuten mainita virvelin mikityksestä Rintamäen Antin vinkki: ylämikiksi konkka ja alamikiksi dynaaminen. Ei tarvii enää kaivella ylämikistä muhjua veke. Samalla saa sillä dynaamisella alamikillä miellyttävän botnen siihen kimppasointiin! Kannattaa muutenkin olla innovatiivinen näiden asioiden suhteen. Monesti joku Shure B87 (laulukäyttöön suunniteltu erittäin hyvä kitaramikki!) tyyppinen voikin yllättäen toimia paremmin kuin joku muu. Kannattaa siis kokeilla eri variaatioita muistaen kuitenkin sen, että rumpalin edessä saattaa olla hento laulaja, jonka laulumikrofonista tuleekin välttämätön overhead ja tilanne muuttuu taas...
 
Tomeihin taas suosikkini on Audix D2. Siinä vaan jotenkin on kaikki heti kohdallaan. Myös B98 on erittäin hyvä, mutta siinä on ongelmana liitinsekoilu joka ei oo ihan kaikkein toimintavarmin. Viime keväänä sain testiin Audio Technican ATM350 klipsimikkejä ja se on toiminu tomeissa erittäin asiallisesti myös. Suosittelen. Okei okei, on se Opus 87 ihan käypä sekin. Ja niin myös senkun 604 ja 904.
Rumpumikkejä valittaessa kiinnitän huomiota itse siihen, millaista äänilähdettä ollaan sieppaamassa. Ei se "vuoto" aina ole pahitteeksi. Päinvastoin sillä voidaan monesti saada siihen soundiin eloa ja luonnollisuutta! Eikai kukaan nyt halua tappaa rumpalin hyvää sointia ja tehdä siitä keinotekoisen jollain gateilla ja jollain spx:llä?
 
Anteeks...

Tuo Audixin i5 on minunkin nykyinen suosikki snaressa. Atakki siinä on minun korville sopiva ja eq:n kanssa pääsee vähän pienemmällä säädöllä 57:aan verrattuna. Audixin D1 on toimiva tapaus myös.
Sm57 on alkanut nykyään vähän rasittaa. Onhan se ihan ok, mutta tuntuu että joku siitä puuttuu tuohon Audix-osastoon verrattuna. ß57/56:n haluan mieluummin, jos on vain Shurea tarjolla.
Alamikkiä on nykyään tullut käytettyä melkoisen vähän, mutta siellä on kyllä melkolailla toiminut nuo ylämikiksikkin kelpaavat mallit. Roden NT-5 ja Beyerdynamicin Opus 87 siellä on tullut kokeiltua joskus ja ainakin tuo Nt-5 tuntui jotenkin huonosti sinne sopivan. Saattaa tosin olla hifistelykysymys, kun sitä kerta on jotkut tuntuneet käyttävän siellä.
 
Tomiosastolla pitää sitten mennä vähän musatyylin mukaan. Luonnollisempaan tomisoundiin toimii Audixin D2 (14"). Senkun 604 ei ole myöskään huono valinta. Hevimmässä hommassa sitten tuo Beyerin Opus 87 tuo mukavasti lätinää mukaan.
 
Jos itselle olisin hommaamassa tomimikkisettiä, niin tuota Audixia luultavasti kyselisin kaupan sedältä. Sen saa taivutettua aika monen tyyliseen soundiin aika vaivattomasti.

Kiitosia mielipiteistä. Taitaa kallistua tuonne Audix-osastolle. Tarkoitus on tässäkin tapauksessa hakea sitä alan standardia ja jokapaikan höylää, jotta kun tulette joskus meillä käymään, niin voin näitä tarjota käytettäväksi ilman isompia mutinoita.

Tiedän, että olen tylsä, mutta...
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=50&t=149936
 
Tuolla on jykevää kommentointia alan kotimaisilta dinosauruksilta jopa enemmän kuin on pyydetty...

Kannattaa muuten oikeasti panostaa sen virvelin maton mikitykseen, koska sieltä löytyy monesti SE juttu.
 
Samaa mieltä. Pienissä mestoissa usein hyödyllisempi kuin lyöntikalvon mikitys, ainakin tuolla Helsingin Henry's Pubissa olen tuota käyttänyt usein.

Rumpumikkejä valittaessa kiinnitän huomiota itse siihen, millaista äänilähdettä ollaan sieppaamassa. Ei se "vuoto" aina ole pahitteeksi. Päinvastoin sillä voidaan monesti saada siihen soundiin eloa ja luonnollisuutta! Eikai kukaan nyt halua tappaa rumpalin hyvää sointia ja tehdä siitä keinotekoisen jollain gateilla ja jollain spx:llä?
 
Anteeks...
 
Ei kai se lähimikitys nyt ehkä muutenkaan oo se tapa, millä luonnollisuutta rummuista voi hakea. Toki livetilanteessa harvoin parempaa tapaa löytyy. Mutta yksi tapa laittaa overit, mitä muutama kerta on tullut kokeiltua saatuna vinkkinä, on laittaa ne rumpalin sivuille, noin korvan korkeudelle. Tulee koko (hyvin tasapainossa olevaa) settiä mukavasti.