Bassot ›

Jos Riku Backer nyt vain haluaa pitää oman tuotteensa maineen puhtaana tällaisesta halpishommasta niin pitäisi hänellä olla siihen oikeus. Jos köyhemmällä opiskelijalla ei ole varaa aitoon Rikuun, niin voihan se olla ilman. Niinku mie. Rickenbackerin näköisen basson omistaminen ei kuitenkaan ole minkään maan kansalaisten perusoikeuksien joukossa. Kyllä miullekin tollainen kelpaisi, mutta... Ja voisin periaatteessa tehdä tuollaisen kopion aika nopsastikin, mutta.
 
Totta sä haastat. Tuo oli multa vain yksi näkökanta koko asiaan.
 
Gibson ja Fender on ottanut tuon "halpislinjan", Riku ei. Kaikki valmistajien ja niiden brandien omia valintoja.
 
Ja ei ollut tarkoitus osoittaa ketään tuolla "opiskelija ja persaukinen"-jutulla. Ei mullakaan ole aito rikua tai vaikkapa Les Paulia. En o ihan persaukinen tai opiskelijakaan. Ei vain ole mun soittaminen ja soitintarve ollut sillä tasolla, että tuon arvoisia soittimia tarvitsisin.

Lähinnä niin että minusta kopio = ritsa ei vaan suoraan päde
 
Näin on. Erityisesti yksittäiskappalein ja pienissä sarjoissa tehdyissä on todella kovatasoisia "perinnemallisia" kitaroita. Samoin parhaat Japanin Grecot, Fernandesit, ESP:t, Burnyt jne ovat soittimina hyviä. Tuo kopionnin moraalisuus tässä eniten mietityttää ja keskusteluttaa.
 
Ja kyllä, mulla on kaksi kopiosoitinta: Greco Thunderbird (todella hyvä) ja Tokain 1982 valmistetu Jazz Bass joka työn laadultaan ja soitettavuudeltaan on hyvä, alkuperäiseltä elektroniikaltaan surkea (vaihdettu potikat ja Fenderin Vintage-mikit) ja soittamattomuuttaan ihan tukossa.

Mulla on vissiin ritsan käsite hiukan epäselvä. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ritsuuden ydin on siinä, että lukeeko lavassa Fender tai Gibson tai Rickenbacker tai joku muu yleisesti arvostettu nimi. Lisäksi mallin on oltava ALKUPERÄINEN kyseisen valmistajan design. Muut ovatten sitten eriasteisia ritsoja. Soittimen laadulla sinänsä ei ole mitään tekemistä ritsuuden kanssa. Paska Fenderin jasso ei ole ritsa kun taas joku soittimena erinomainen kopio on. Vai?
Marko

Mulla on vissiin ritsan käsite hiukan epäselvä. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ritsuuden ydin on siinä, että lukeeko lavassa Fender tai Gibson tai Rickenbacker tai joku muu yleisesti arvostettu nimi. Lisäksi mallin on oltava ALKUPERÄINEN kyseisen valmistajan design. Muut ovatten sitten eriasteisia ritsoja. Soittimen laadulla sinänsä ei ole mitään tekemistä ritsuuden kanssa. Paska Fenderin jasso ei ole ritsa kun taas joku soittimena erinomainen kopio on. Vai?
Marko
 
Ritsa lienee suht yleisluontoinen luonnehdinta halvasta ja ei niin priimalaatuisesta soittimesta. Itse käyttöarvoon tämä luonnehdinta ei liity mitenkään. Siihen soittajan huoleen number uno, eli jälleenmyyntiarvoon, kylläkin mahdollisesti.

Mulla on vissiin ritsan käsite hiukan epäselvä. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ritsuuden ydin on siinä, että lukeeko lavassa Fender tai Gibson tai Rickenbacker tai joku muu yleisesti arvostettu nimi. Lisäksi mallin on oltava ALKUPERÄINEN kyseisen valmistajan design. Muut ovatten sitten eriasteisia ritsoja. Soittimen laadulla sinänsä ei ole mitään tekemistä ritsuuden kanssa. Paska Fenderin jasso ei ole ritsa kun taas joku soittimena erinomainen kopio on. Vai?
Marko
 
Suurinpiirtein noin. ;) Tässä on sitten pilke hyvin vahvasti silmäkulmassa miten sitä käsitettä käytetään. Alembic on hifiritsa, esimerkiksi. Jne. Ja parhaat käyttää kyllä Fendereistä ja noista muistakin välillä ritsaa, "otakko sen venterinritsan reeneihin?"

Juu. ;) on silmäkulmassa. Voinee sanoa, että ritsuus on sanojan soittimesta riippuva. Tahi arvostuksesta. Tahi ihan mistä vaan.
Marko

Helsingin Sanomat 24.9.2007:
 
Viime viikolla sai ratkaisunsa riita, jossa Gibson-kitaroiden maahantuoja tuomittiin korvauksiin "harhaanjohtavan ja sopimattoman" sähköpostin lähettämisestä soitinkauppiaille. Helsingin käräjäoikeus katsoi, että Gibson-maahantuoja vahingoitti Tokai-kitaroiden maahantuojaa väittämällä tämän soittimia "laittomiksi kopioiksi" ja niiden vähittäismyyjien syyllistyvän "vakavaan rikokseen".
 
"On selvää, että Suomessa tullaan tekemään yllätystarkastuksia. Joten tehkää itsellenne palvelus ja käykää läpi kitaravalikoimanne", sanotaan sähköpostissa, jonka Gibsonin maahantuoja lähetti soitinliikkeille joulukuussa 2005. Käräjäoikeuden mielestä pelottelusta syntyi vahinkoa, koska Tokai-maahantuojan maine heikkeni, ja sen henkilökunta joutui tekemään ylimääräistä työtä harhaanjohtavan sähköpostiviestin oikaisemiseksi. Gibson-maahantuoja joutui maksamaan Tokai-maahantuojalle ylimääräisestä työstä, mainoskustannuksista ja maineen menetyksestä yhteensä 12 000 euroa.
 
Käräjäoikeuden mielestä Gibson-maahantuojan piti tietää, että Gibson-kitaroilla ei ole tavaramerkki- ja mallisuojaa Suomessa. Gibson-maahantuojan mukaan on, mutta todisteita asiasta ei esitetty. Päätös on harvinainen, sillä viime vuonna vilpillistä kilpailua ei ratkottu käräjillä kertaakaan. Aiempina vuosinakin päätöksiä on syntynyt vain yksi vuodessa.
 
Nyt odotetaan sitä, aikooko Gibson-kitaroiden maahantuoja valittaa hovioikeuteen. Sieltä kiista saattaa jatkaa matkaansa korkeimpaan oikeuteen asti.

Oikeus voitti.

Oikeus voitti.
 
Näin on. Useimmissa bisneksissä kilpailijan mustamaalaaminen asiakkaalle tulkitaan heikoksi ammattitaidoksi ja hyvän liikemiestavan vastaiseksi. Eli jos pelottelukirjeitä lähetellään, oma selusta on oltava juridisesti vimosenpäälle varmistettu.

Käräjäoikeuden mielestä Gibson-maahantuojan piti tietää, että Gibson-kitaroilla ei ole tavaramerkki- ja mallisuojaa Suomessa.
 
Mallisuoja ja tuotemerkkisuoja (koskee siis tuotemerkkiä, ei itse "brändiä", ei kannata kokeilla myydä "Gibsoneita") ei kaiketi ole Euroopan markkina-alueella ole koskaan ollut voimassa, esimerkiks tuo lavan muoto, jossa Jenkkilässä tulee "iso kysymys" on Euroopassa ollut aina "ihan OK", myös silloin Oikean Lawsuit-jupakan aikoihin. Mihinkä muualle sitten esim. Ibanez olis ne jäljelle jääneet open book-lavalliset soittimet toimittanut.. Tuotemerkkisuojasta löytyy myös 70-luvulta esimerkkejä runsaasti, Yamahan SG:t oli Euroopassa ja muualla maailmassa SG:tä mutta Jenkkilän markkina-alueella SBG:tä.
Kaipa siellä on Juszkiewickin esikunnassa taas koitettu "kepillä jäätä" luulen mä. 8)

Eipä toi ollut hirveän fiksu homma Gibsonin maahantuojalta alkaa tolleen uhkailemaan, kun kerran kyseessä ei ole juridisesti laiton kopio.
 
Jokatapauksessa, ei tämä tapaus ainakaan omalta kohdalta muuta Tokian kopiomainetta mihinkään suuntaan. Samoja replicoita ne edelleen on.

Olipas kusipäistä toimintaa Gibsunilta.

Olipas kusipäistä toimintaa Gibsunilta.
 
ei Gibsonilta, vaan Into Luthmanilta.
 
Tämän tapauksen jälkeen -jos se ikinä Gibsonin tehtaan edustajien korviin kantutuu- voi olla mietinnässä maahantuojan vaihto.
 
Musamaailman politiikkaan kuuluu, että seuraavassa Soundissa mainotetaan 6 sivun verran "laillisia, virallisia kopioita, parempi kuin aito asia". Saletisti.
 
Yhtäkaikki, Tokai ja Gibson eivtä ole vaihtoehdot toisilleen, vaan kopio on aina vaihtoehto sellaiselle, joka haluaa makeen kitaran, mutta jolla ei ole varaa aitoon.

Yhtäkaikki, Tokai ja Gibson eivtä ole vaihtoehdot toisilleen, vaan kopio on aina vaihtoehto sellaiselle, joka haluaa makeen kitaran, mutta jolla ei ole varaa aitoon. Eli Tokai voisi mainostaa: Tässä melko hyvä vaihtoehto Pers Aukiselle.
 
Minun mielestä lainsäätäjä tulkitsi tässä hiukan väärin. Tai sitten laki ei ole oikein. Ei kukaan uskalla kopioida Coca Cola-pullon muotoa, vaikka etiketissä muuta lukisi.
 
Kyllä muotoilu on mielestäni se asia, josta sen kitaran tunnistaa kaukaa Gibsoniksi, vaikka lavassa muuta lukisi.

Eli Tokai voisi mainostaa: Tässä melko hyvä vaihtoehto Pers Aukiselle.
 
Minun mielestä lainsäätäjä tulkitsi tässä hiukan väärin. Tai sitten laki ei ole oikein. Ei kukaan uskalla kopioida Coca Cola-pullon muotoa, vaikka etiketissä muuta lukisi.
 
Kyllä muotoilu on mielestäni se asia, josta sen kitaran tunnistaa kaukaa Gibsoniksi, vaikka lavassa muuta lukisi.
 
eihän toi juttu mitenkään tohon liittynyt, mitä sä sekoilet?

ei Gibsonilta, vaan Into Luthmanilta.

Tämän tapauksen jälkeen -jos se ikinä Gibsonin tehtaan edustajien korviin kantutuu- voi olla mietinnässä maahantuojan vaihto.
 
Kovin olisi suotavaa. Kovasti ovat Lurkmannin kehujat harvassa, tosin onhan niillä välillä kataloogissa "hauskoja" suomennoksia.

ei Gibsonilta, vaan Into Luthmanilta.
 
Tämän tapauksen jälkeen -jos se ikinä Gibsonin tehtaan edustajien korviin kantutuu- voi olla mietinnässä maahantuojan vaihto.
 
Musamaailman politiikkaan kuuluu, että seuraavassa Soundissa mainotetaan 6 sivun verran "laillisia, virallisia kopioita, parempi kuin aito asia". Saletisti.
 
Yhtäkaikki, Tokai ja Gibson eivtä ole vaihtoehdot toisilleen, vaan kopio on aina vaihtoehto sellaiselle, joka haluaa makeen kitaran, mutta jolla ei ole varaa aitoon.
 

 
Toivottavasti tuo oli vain Lurkmannin tekosia. Tosin luulen, että käsky tuli jenkkilästä.

Yhtäkaikki, Tokai ja Gibson eivtä ole vaihtoehdot toisilleen, vaan kopio on aina vaihtoehto sellaiselle, joka haluaa makeen kitaran, mutta jolla ei ole varaa aitoon.
 
Toisin sanoen Gibsonin Les Paul on jokaiselle kyseistä mallia suosivalle soittajalle aina parempi vaihtoehto kuin esim. Tokain Love Rock? Jos siis on tarpeeksi taaloja taskussa myös aitoon?