Demostudio ›

Sori kun kesti :D
 
Aika erilainen biisi verrattuna muuhun demon materiaaliin, mutta juuri sopiva fiilistely levyn loppuun. Alun leffasample on muuten ärsyttävän tutun kuuloinen, mutta eipä vaan tule mieleen mistä lie kotoisin. Hyvä syy Lynch-maratoniin! EDIT: Lunttasin :(
Ensimmäinen minuutti menee hienosti kiippareiden vetämänä, äärimmäisen hienon kuuloista. Ja ah niin herkkää. Herkkyys toki jatkuu laulun lähtiessä mukaan, mutta rumpusaundit on vaan ehkä turhan jämäkät.. Tätä seuraavaa muutamaa minuuttia en osaa sen kummemmin analysoida, kuin että osaset tuntuvat palvelevan biisin kokonaisuutta ja pohjustavat hienosti tulevaa rymistelyä. Se vain tuli taas mieleen että olisi hyvin voinut sitä saksofonia käyttää vaikka jonkun kitarafiilistelyn tilalla.
 
Pianoherkistelyn jälkeen kohdassa 4:26 särökitara tulee sisään hieman hämärästi myöhässä(?), ja onnistuu säikäyttämään :D Sen jälkeinen länkkärikitaraosiokin hieman yllättää, mistä noustaan sulavasti mahtipontiseen jonkin 90-luvun kaljamainoksen kitaraliidin mieleentuovaan kohtaan, jossa kotka lentää ylväänä taivaalla ja purot solisee. Seuraavaa riffiä jauhetaan ehkä turhankin pitkään, mikä hieman kyllästyttää. Toisaalta sitä olisi voinut jatkaa vielä aivan vitun pitkään ja näin kasvattaa hypnoottisesti tunnelmaa entisestään. Mutta siirtymä piano-outroon on äärimmäisen tyylikäs kuten itse outrokin.
 
Biisin rakenne välttelee aika onnistuneesti totuttuja normeja, mitä on havaittavissa muissakin demon biiseissä ja siitä annan plussaa. On hienoa että äijiltä löytyy härskiyttä kyseenalaistaa nämä asiat, esim. tämän biisin viimeiset lauluäänet loppuu siinä 3min pintaan ja kappale on kuitenkin reilut 7min pitkä.. En sitten tiedä onko teidän edes tarvinnut ajatella moisia juttuja biisiä rustatessa, mutta tulipahan vain mieleen.
Loppukaneettina todettakoon että kappaleessa on todella hieno draamankaari! Löysin vain todella hienoisia vikoja tästä, joten onnittelut vaan helvetin kovasta sävellyksestä :)
 
Sen verran tuosta saatteesta, että itselleni ei oikeastaan tullut noiden Eraserhead -pätkien lisäksi Lynchmäisyys mieleen kuin kappaleen viimeisestä pianoäänestä, tosin jos sillä tarkoitetaan sellaista yleistä hämäryyttä niin sitten.. Damnation välittömästi 3:42-4:09 -kohdasta, minkä otaksuisin olevan jonkinmoinen tribuutti Windowpanelle :p