| Aihe: Gary Moore | |
|---|
 Iron Horse
11.09.2007 21:31:27 (muokattu 11.09.2007 22:26:41) | |
|
Nii-in, tämä "bluespuristien" parjaama kitaristi kuuluu omiin (lukuisiin) suosikkeihin, enkä ymmärä sitä muka-bluespatujen valitusta siitä, että hän vetäisi liian nopeasti, ja että nopeasti ei voisi soittaa bluesia sielukkaasti. Ottakaa huomioon, että "kohtalaisen" suuret blueslegendat, kuten, Peter Green, Albert King, B.B. King, ja Albert Collins ovat tykänneet herran tyylistä kovasti, ja jälkimmäiset kolme soittaneet hänen kanssaankin. Greeny taas avusti Moorea soittamisessa ja myi vanhan Les Paulinsa asevelihintaan Moorelle. Nii, ja Moorehan teki Peterille sen tribuuttilevynkin.
Ja herrahan on soittanut myös Thin Lizzyssä, Coloseum II:ssa ja Skid Rowissa, ja muutenkin tehnyt yhteistyötä Phil Lynottin kanssa. Soolotuotannosta After The War, Still Got The Blues ja Wild Frontier ovat tarkimmin koluttuja ruudun tässä päässä, ja me likes them tosi paljon. Myös hepun saundit ovat mielestäni hyvät, ehkä vähän liikaa kompressoitunut joittenkin mielestä, mutta he voivat haist.. eiku mennä muualle. Laulukin hällä sujui ainakin joku aika sitten, tosin jossain tuoreemmassa livetaltionnissa (FST) ei laulu sujunu.
Onkos täällä muita, joille Gary kolahtaa?
More is more. Blackmore.
http://www.youtube.com/watch?v=HOVK4Q4jMhg&mode=related&search= | |
On muuten kova, tosiaan. Kovia sooloja. Tykkään todella.
''Jotain progee sinne väliin'' |  Kitarmän
11.09.2007 22:07:31 (muokattu 11.09.2007 22:07:51) | |
|
Kyllä muuten kolisee ja kovaa. Still Got The Blues, Parisian Walkvays (en ny justiin muista miten tarkalleen kirjotetaan) ja The Loner ovat aivan helmiä!
"Life is life, come on stand up and dance" - Opus | |
Ehdottomasti hyvä! | |
On muuten aivan todella kova kitaristi. Enemmän nuo bluesahtavammat pläjäykset toimivat minulle, mutta ei ne hardrock-jututkaan huonoja ole. Vasta tuommoinen kokoelmatupla löytyy hyllystä, tarkoitus olisi kuitenkin jossain vaiheessa hankkia muitakin levyjä.
PUNK OUT WITH YOUR CUNT OUT! | |
Kyllä muuten kolisee ja kovaa. Still Got The Blues, Parisian Walkvays (en ny justiin muista miten tarkalleen kirjotetaan) ja The Loner ovat aivan helmiä!
Parisienne. http://www.youtube.com/watch?v=18FgnFVm5k0
Ja tuossa on kyllä omiakin suosikeita, muita mm. OTHAFAhttp://www.youtube.com/watch?v=KpaBgSCWpMo , Still Got The Blues, Midnight Blues, Texas Strut, After The War, Thin Lizzy: Do Anything You Want To, Waiting For An Alibi, Sarah, Roisin Dubh.
Tosiaan hyvät saundit lähtee Marsuista ja Soldanoista, sekä tietty superstratoista, tavan stratoista ja, yllätys! Les Pauleista.
More is more. Blackmore.
http://www.youtube.com/watch?v=HOVK4Q4jMhg&mode=related&search= |  Izer
11.09.2007 22:26:32 | |
|
Kyllä, hieno kitaristi, yksi suosikeista, ehkä se kaikkein suurin. Tietenkään Gary ei millekään roots-osastolle mene blues-juttujensa kanssa, mutta juuri siksi tykkäänkin, sopivasti rokkia ja bluesia sekaisin. Itse pidän enemmän noista blues-levyistä, mutta kyllä sitä kasariakin aina välillä kuuntelee,
Uudemmat levytkin toimivat, poiketen hieman useiden "vanhojen starojen" viimeaikaisesta tuotannosta. Viimeisellä Close As You Getillä Gary riipii mahtavia laulusoundeja, tullut sellaista ajan tuomaa särmää ääneen. Edellinen Old New Ballads Blues on melko vähän bluesia menoa ja toimiikin minusta todella hyvin, ehkäpä Mooren paras levy sitten After Hoursin.
Täytyy vielä sanoa, että levyjen tuotannossa tuntuu olevan kovin isoja heittoja useiden viime levyjen välillä, en tiedä onko sitten Mooren oma valinta vai miten, mutta soundit ovat ihan eri maailmasta esim. Power Of The Bluesilla ja Old New Ballads Bluesilla (jälkimmäisen eduksi).
Garyn tribuutti Phil Lynottille (One Night In Dublin) on muuten yksi hienoimpia live-dvd:tä joita olen nähnyt, muut vanhat Lizzy-starat liittyvät mukaan ja meno on sen mukaista. +++
Ridin' with the wind! |  kimurantti1
11.09.2007 22:27:59 (muokattu 11.09.2007 22:35:38) | |
|
Juuri tuli Yle: Teemalta yksi Gary Mooren konserttitaltiointi, olisiko ollut vasta viikko sitten? Se oli älyttömän hyvä. Mulla on silti vähän ristiriitaiset fiilikset Mooren soitosta, se kun on tasoltaan kovin vaihtelevaa. Välillä tulee älyttömän hyviä melodioita ja tosi sujuvia pentatonisia legatopilityksiä, ja välillä taas tuntuu ettei mitään irtoa, ja etenkin nopeammat alternate-kuviot on aikamoista räpellystä. Toisaalta eipä Moorea minään tekniikkavirtuoosina muistetakaan (hänen oikean käden tekniikkaansa katsellessa tulee huono olo, niin kankealta ja jännittyneeltä se näyttää), vaan hyvistä biiseistä. Ja hyviä biisejä sitten löytyykin, kuten myös lauluääntä.
Toinen mikä vähän ristiriitaisia fiiliksiä herättää, on Mooren vibra. Nopeammissa biiseissä ja bendien päälle soitettuna se kuulostaa sika makealta, mutta mitä hitaampi biisi, sen ikävämpää kuunneltavaa se nopea väpättävä vibra on. Ei tunnu välillä millään istuvan biisiin.
Moorella on ollut musta aina ihan hyvä soundi. Vaikka se on vähän vaihdellutkin, niin se on aina kuulostanut häneltä itseltään. Näin myös sillä edellisellä Yle: Teeman keikkataltioinnilla. En muista tarkkaan mitä siellä oli vahvistinpuolella, mutta pari jotain uudempaa Marshallia, ehkä JCM900 ja joku toinen. Oli myös käsittämättömän hienot kitarat, valkoinen Explorer ja oranssi Les Paul.
Vaikken minkäänlaisesta lokeroinnista pidä, niin mitä tulee iänikuiseen tappeluun siitä, onko Moore blues-kitaristi, niin rokkina minä suurta osaa Mooren tuotannosta pidän. Bluesvaikutteet toki kuuluu kaikessa Mooren soitossa, mutta varsinkin se Ylen konserttitaltiointi oli ihan täysveristä rokkia. Hyvää sellaista olikin. Tajuton lataus, ja herra kyllä antoi kaikkensa. | Iron Horse
11.09.2007 22:44:07 (muokattu 11.09.2007 22:47:26) | |
|
Kimurantti, tuo kyseinen tuli tässä n. vuoden sisällä aikaisemmin, ja kummallakaan kerralla ei se oikein säväyttänyt soitolla, eikä varsinkaan laululla, vanhemmat (about ennen 2002), kuten Montreauxin Jazz ja Blues -festareitten keikka, joka tuli yleltä myös. n. 1,5 vuotta sitten, ovat olleet paljon parempia. Saundit ja vehkeet oli tosiaan upeat tuossa taltionnissa.
E: ja joo, enemmän se munkin mielestä on hard rock/ROCK/bluesrock, kuin blues.
E2: ja tosiaan se oranssi Les Paul on hänen oma signature:http://www.gibson.com/products/gibson/LesPaul/garymoorelp.html
Vetää ysisetillä, se selittää ne bendit ja vibran (vaikka saan mie 2 s.askelta juuri ja juuri 11-setillä.)
More is more. Blackmore.
http://www.youtube.com/watch?v=HOVK4Q4jMhg&mode=related&search= | |
Kimurantti, tuo kyseinen tuli tässä n. vuoden sisällä aikaisemmin, ja kummallakaan kerralla ei se oikein säväyttänyt soitolla, eikä varsinkaan laululla, vanhemmat (about ennen 2002), kuten Montreauxin Jazz ja Blues -festareitten keikka, joka tuli yleltä myös. n. 1,5 vuotta sitten, ovat olleet paljon parempia.
Jaa jaa, mä kyllä ihan tykkäsin siitä. Pitääpä yrittää kaivaa jostain nuo, jos ne on vielä paljon parempia.
Vetää ysisetillä, se selittää ne bendit ja vibran (vaikka saan mie 2 s.askelta juuri ja juuri 11-setillä.)
Heh, ei ysisetti musta sitä vibraa selitä. Jos mulla olisi kitarassa ohuemmat kielet, niin silloin hillitsisin tatsia, ja enkä vaan vetäisi vanhalla tatsilla ja miettisi, että voi voi kun menee bendit ja vibrat överiksi. Ei se Mooren vibra varmasti laitteista johdu. Uskon että kyllä se sen ihan tieten tahtoen tekee. Mä vaan en pidä siitä. :-D | |
Kyllä muuten kolisee ja kovaa. Still Got The Blues, Parisian Walkvays (en ny justiin muista miten tarkalleen kirjotetaan) ja The Loner ovat aivan helmiä!
Kauheeta siirappia. Alkaa ihan oksettaa, kun noita biisejä kuuntelee. Ne on vaan niin...
Juuri tuli Yle: Teemalta yksi Gary Mooren konserttitaltiointi, olisiko ollut vasta viikko sitten? Se oli älyttömän hyvä.
Ei se nyt niin kovin hyvä ollut. Garyn saundi oli aika syvältä eikä oikein biisitkään lähteneet. Garyn soitto oli jotenkin hapuilevaa (taitaa kuulua asiaan). Paljon parempaakin kuultu.
Noo jottei ihan haukkumiseksi mene niin on Garyllä ainakin yksi levy joka on ihan kuuntelemisen arvoinen: Blues Alive.
Whatever | |
Juuri tuli Yle: Teemalta yksi Gary Mooren konserttitaltiointi, olisiko ollut vasta viikko sitten? Se oli älyttömän hyvä.
Hassua. Mun mielestä se oli ihan hirveä.
Kuitenkin tykkään Mooren bluesiin vivahtavista biiseistä.
In the end of the day, evrybody poops. -Devin Townsend ,Romantikkoitkijät #41 | |
Hassua. Mun mielestä se oli ihan hirveä.
Minustakin. Ei oikein ollut Gary vedossa enää, jotenkin vaikutti väsyneeltä, varsinkin niissä rokeimmissa biiseissä. Vaikka kovasti yritti.
PUNK OUT WITH YOUR CUNT OUT! |  Jonttu
12.09.2007 00:26:05 (muokattu 12.09.2007 00:26:46) | |
|
Viime meripäivillä tuli oltua Garyn keikalla... Kovasti odoteltiin että vetäisi jonkun heviklassikon, mutta paskiainen soittikin ihan vain blueskeikan.
Vaikken mikään bluesmies olekkaan, niin kyllä on todella taitava soittaja!!
Ja kun viimeiseksi biisiksi lähti "Still Got The Blues" niin kyllä siinä kylmät väreet hiipivät pitkin selkää ja jokainen ihokarva oli pystyssä... Biisihän on mitä mainioin, mutta mikä eniten säväytti, on se SOUNDI!!! En kovin lähelle päässyt, mutta näytti että joku "uudempi" marsu (JCM800??) ja vähän vintagehtavampi toinen marsun nupiska..
Siinä on mies, kuka saa kitaransa laulamaan todella kauniisti!!
Kyllä niissä näpeissä on vuosien kokemus, ja sen kyllä kuulee!
Käsittääkseni miehellä ei juuri sen ihmeenpää muljutinta kitaran ja vahvistimen välissä ole...? | |
Joo. Tykkään kyllä. Pitkänmatkan hiihtäjiä. On ilmeisesti jonkin sortin Suomiystävä, jostain olin lukevinani että olisi hankkimassa kesäasuntoa Suomesta. Osti viime reissullaan pari Gibsoniakin Kitarapajalta. Ilmeisesti siitä 59 Les Paulin myynnistä jäi jotain ylimääräistä. Ei kai se muuten... | |
Hyvii jutskii on tehny. Corridoors Of Power on must hyvä, Bruce Baker Moore eli BBM on myös must nastaa meininkiä ja sitten nää blyys levyt...Still Got The Blyys jne...ja nää vanhat Colosseum II ym....
The real danger is not in longhairs or Rock'n'roll, but in thumbsuckers.
http://www.youtube.com/watch?v=skZoK37V8Mk | |
Heh, ei ysisetti musta sitä vibraa selitä. Jos mulla olisi kitarassa ohuemmat kielet, niin silloin hillitsisin tatsia, ja enkä vaan vetäisi vanhalla tatsilla ja miettisi, että voi voi kun menee bendit ja vibrat överiksi. Ei se Mooren vibra varmasti laitteista johdu. Uskon että kyllä se sen ihan tieten tahtoen tekee. Mä vaan en pidä siitä. :-D
Ei ei, mutta helpottaa se kummasti kun on ohuemmat kielet. Ja ei ne nyt överiksi mee juurikaan.
More is more. Blackmore.
http://www.youtube.com/watch?v=HOVK4Q4jMhg&mode=related&search= | |
Kävin kesällä äijää kattomassa ja ei voi kuin ihmetellä. Veti meikäpojan aika hiljaseks.
FIRE IT UP
LET THE ENGINES ROLL | |
Hyvii jutskii on tehny. Corridors Of Power on must hyvä
Parasta heviajan Moorea khyl, Victims of the future ja Wild frontier poppimaisuudessaankin ovat myös kovia lättyjä. Nuoruuden päivinä vitin energinen kepittäjä, jota tuli fanitettua rutosti. Hevihommissa penteleen tyylitajuinen kaveri, hieno melodiataju. Ja hemmetin hyvä soundi.
Äijän bluesjutuista en suuremmin perusta, mutta hyvin se näytti vetävän tuossa Lynott-tribuDVDllä. Respect.
I rather be a jerk than being hip like you. | kimurantti1
12.09.2007 11:28:20 (muokattu 12.09.2007 11:33:04) | |
|
Hassua. Mun mielestä se oli ihan hirveä.
Täytyy myöntää, että mä en ole edes nähnyt niitä vanhempia vetoja, pari uudempaa vaan, ja voin verrata sitä Ylen konserttitaltiointia vaan niihin. Mutta jos näin on näreet, niin täytyy hommata niitä vanhoja taltiointeja jostain. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
