Tanssimusiikki ›

Joo mutta jos on ihan perusbiisi, mutta rakenteen takia laput uhkaa venyä 3-4 sivuiseksi, on hyvä käyttää segnoja vaikka parit, joissain tapauksissa jopa kolmetki. Korvat auki, niin kyllä niistä selviää. Tämä siis perusbiiseissä.
 
Aivan totta.
 
Yks hyvä konsti on tehdä nuotit, jossa on esim:
 
Intro, A-osa, B-osa, Birdge, C-osa ja Outro.
 
Nää on lapussa omina "palasinaan" ja lapun alareunassa on vaan sit rakenne - esim:
 
Intro-A-A-B-A-A-B-Bridge-C-A-A-Outro
 
tms...
 
EDIT: Olis siis musta helvetin hyvä, jos laput olis max 2 sivua per biisi.

Joo mutta jos on ihan perusbiisi, mutta rakenteen takia laput uhkaa venyä 3-4 sivuiseksi, on hyvä käyttää segnoja vaikka parit, joissain tapauksissa jopa kolmetki. Korvat auki, niin kyllä niistä selviää. Tämä siis perusbiiseissä.
 
Joo kiitti vaan: Mä Martson suosiollisella avustuksella sain väännettyä 5 sivun mittaisen piisin nuotit yhdelle A-neloselle vielä helposti luettavaksi.
On sekin taitolaji.

En kunnon bändilapuista tiedä, mutta meillä mennään kutakuinkin näin.
Puolet bändistä ei lue nuotteja, enkä itsekään primavistana vedä mitään, joten aluksi tehdään laput, jossa on sanat, soinnut jne, jota sitten kynällä korjaillaan.
Tuossa vaiheessa biisi pysyy vielä visusti treenikämpällä.
Sitä mukaa kun sovitus hioutuu, niin lappu yksinkertaistuu.
 
Se, mitä jää on useimmin yksi A4, jossa on:
- biisin nimi
- sävellaji
- intron sointukulku
- säkeistöjen alkusanat h*lvetin suurella fontilla
- soolon paikat
- kaavasta poikkeavat sointukulut/mahdollinen sävellajin nosto
- lopetus
 
Ei välttämättä kovin "tuurauskelpoinen" lappu, mutta selkeä ja suurifonttinen, sanoisinko "muistinvirkistyslappu", jossa on reilusti tilaa omille merkinnöille, mikäli tarvis.
 
Viime aikoina ollaan vielä alettu kirjoittamaan lappujen alareunoihin spiikkejä. Niitä on joskus hankala keksiä lennosta, joten virkistetään muistia niissäkin.

Heitetään esimerkki kommentoitavaksi.
 
Tein viime talvena eräälle tutulle artistille uudet laput kun jouduin kokoamaan bändin muutamalle keikalle (tietysti vielä joka kerta eri kokoonpano). Vanha lappukanta oli hyvin sekalaista ja epäselvää, sekä täynnä pikkuvirheitä. Tässä mun tekemä lappu yhdestä biisistä:
 
http://muusikoiden.net/dyn/users/28683.jpg
http://muusikoiden.net/dyn/users/28684.jpg
 
Mitä ihmiset mieltä näistä? Itse pidän suht selkeinä esityksinä.

Se, mitä jää on useimmin yksi A4, jossa on:
- biisin nimi
- sävellaji
- intron sointukulku
- säkeistöjen alkusanat h*lvetin suurella fontilla
- soolon paikat
- kaavasta poikkeavat sointukulut/mahdollinen sävellajin nosto
- lopetus
 
Ei välttämättä kovin "tuurauskelpoinen" lappu, mutta selkeä ja suurifonttinen, sanoisinko "muistinvirkistyslappu", jossa on reilusti tilaa omille merkinnöille, mikäli tarvis.
 
Viime aikoina ollaan vielä alettu kirjoittamaan lappujen alareunoihin spiikkejä. Niitä on joskus hankala keksiä lennosta, joten virkistetään muistia niissäkin.
 
Samaa lajia harrastetaan täälä. Tosin ulkomuistista soittaminen on paljon mukavampaa, kun saa kattella niitä eturivin nuoria naisia, joiden vartalo on, ah, niin kelopuinen..
Miksi muutes sinfoniaa soitetaan aina nuoteista ja humppaa ulkomuistista..?

Miksi muutes sinfoniaa soitetaan aina nuoteista ja humppaa ulkomuistista..?
 
Kyllä monet solistit vetää oman osuutensa ulkoa. Opetteles joku sinfonia ulkoa!! Vähän kovempi homma kuin humpassa. Sitäpaitsi monilla sinfoonikoilla ne on "selkärangassa" eli nuotti vain tukee,kun sitä kapellimestariakin pitää seurata.

Miksi muutes sinfoniaa soitetaan aina nuoteista ja humppaa ulkomuistista..?
 
Normaali viulustemma isossa sinfoniassa voi olla 50+ sivua risuaitaa. Ja sitten seuraavalla viikolla uusi sinfonia. Siksi.

Kyllä monet solistit vetää oman osuutensa ulkoa. Opetteles joku sinfonia ulkoa!!
 
Ninhän se solistit tekevät ja ihaillen olen tuota katsellut ja kuunnellut kun joku huippusolisti soittaa konserton ihan tuosta vaan. On siinä ehkä harjoiteltukin....
 
Kapellimestarilegenda Arturo Toscanini johti sinfonioita ilman partituuria. Näin kerrotaan..

Yks hyvä konsti on tehdä nuotit, jossa on esim:
 
Intro, A-osa, B-osa, Birdge, C-osa ja Outro.
 
Nää on lapussa omina "palasinaan" ja lapun alareunassa on vaan sit rakenne - esim:
 
Intro-A-A-B-A-A-B-Bridge-C-A-A-Outro
 
tms...
 

 
Toi on just se, mitä en sulata (toisin sanoen en kerkee tota lueskelemaan keikan aikana, nuotteja kyllä). Parasta olisi, että rakenne olisi oikein kirjoitettu.

Heitetään esimerkki kommentoitavaksi.
 
Tein viime talvena eräälle tutulle artistille uudet laput kun jouduin kokoamaan bändin muutamalle keikalle (tietysti vielä joka kerta eri kokoonpano). Vanha lappukanta oli hyvin sekalaista ja epäselvää, sekä täynnä pikkuvirheitä. Tässä mun tekemä lappu yhdestä biisistä:
 
http://muusikoiden.net/dyn/users/28683.jpg
http://muusikoiden.net/dyn/users/28684.jpg
 
Mitä ihmiset mieltä näistä? Itse pidän suht selkeinä esityksinä.
 
Mä suostuisin noista soittamaan!

Mä suostuisin noista soittamaan!
 
Joo, mut noi sanat on tylsät!

Joo, mut noi sanat on tylsät!
 
Mut mä taas en laula!

Toi on just se, mitä en sulata (toisin sanoen en kerkee tota lueskelemaan keikan aikana, nuotteja kyllä). Parasta olisi, että rakenne olisi oikein kirjoitettu.
 
Komppia! Monen monituista kertaa nuo rakennesuherot on jääneet kopion kopiosta sopivasti reunalta ulos.

Komppia! Monen monituista kertaa nuo rakennesuherot on jääneet kopion kopiosta sopivasti reunalta ulos.
 
Paremminhan noissa jännitys säilyy noin...vermuutissa tavataan: oikeesti: samaa mielipuolta...

Mulle Antti H teki aikoikaan parista biisitä (käsinkirjoitetut) nuotit ja kyllä niistä jokainen pelimanni on soittanut, joku tosin on joskus ekaksi sitä vähän käännellyt, että mistä suunnasta aloittaa, mutta kuitenkin. Kiitos soittokaverien mulla on suurimmasta osasta ohjelmistoa asialliset ja selkeät nuotit, no onhan siellä sitä toivelaulukirja osastoakin. On niitä kuulemma vieläkin sellaisia laulelijoita joilla on tarjota pelkästään nippu nuotteja, joista yksikään biisi ei mene kirjoitetussa sävellajissa, jep jep ! Ja tuossa oli toverit olleet säestämässä neitosta, jolla oli kuulemma ollut nuotit vain 10 % ohjelmistosta, tosin loppu ohjelmisto oli ollut osastoa Metsäkukkia ! No luulen että nämä olin sen hoitaneet, mutta laitappa siihen äkkinäinen ! No joo ! Ei liittynyt aiheeseen, mutta tulipa vain mieleen.

Ehkäpä yksi tärkeä pointti on (mikäli koneella tehtyjä) selkeän fontin valinta ja niinkuin sanottu "tilaa pitää olla ja tyhjältä näyttää".
 
Samanlainen kirjoitustyyli bändilapuissa helpottaa, silloin "kaikki biisit" ovat yhdellä tavalla kirjoitettuja. Jos on useita kirjoitustapoja, menee osa ajasta nuotinluojan sielunelämän ymmärtämiseen, jos aikaa on " numero xx, 5 sekuntia ja lähtee".
 
Niistä vedetään mitä on, jos on liikaa piikkilankaa/epäselvää, sitten biisin luonteen mukaan fiilistellen.
 
Väittäisin, että pompat ja sengot erivärillä merkattuna helpottavat, mikäli valaistus tukee asiaa ja kyseessä ei ole mustavalkokopio, jossa värit ovat vain mustia länttejä.

Mut mä taas en laula!
 
Lupaatko varmasti.

Lupaatko varmasti.
 
Kerran yritin ja sain sellaisen trauman että en ole vieläkään toipunut!