Mihin perustuu ainakin 70-luvulle asti harjoitettu tapa välttää ua-diftongia suomenkielisessä laulussa? Ei laulettu reilusti "sua" ja "mua", vaan ääntämystä supistettiin muotoon "suo" ja "muo". Tähän syyllistyi jopa valtakunnanrenttu Irwin.
Onko takana mahdollisesti se sama ruotsinkielinen laulunopettaja, joka pisti Katri-Helenan 60-luvulla laulamaan kaikki e:t i:nä:
"..hiinälatoon yöksi hän majoittuu ja iväitänsä maistilii
kullastansa siillä hän uniksuu kun unia hän vitilii.."
Onko kyse jostain ruotsalaisesta foneettisesta estetiikasta? "Squier is the Epiphone of guitars." |
Tuohon perustui aikoinaan radiossa "suohulluus sarja".
"Suolemmin kuin järjetön ma oisin." "White collar conservatives, pointing their plastic fingers at me, hoping, that my kinds would die" Jimi Hendrix ...,se äänteli omalla tavallaan: |
Squierrel
StJerky
Gardiner