Kitarat: soittaminen ›

Olen nyt siinä tilanteessa, että soittaminen junnaa paikallaan ( ..johtuneeko kun ei ole kavereita jotka soittaisi ja koulu vie osansa ajasta), vai johtuuko se siitä että ei jaksa harjoitella uusia kappaleita?
 
Mitä pitäisi tehdä, että soiton saa taas kulkemaan?

Kitaratunteja suosittelisin.

Pidä tauko. Se auttaa monesti noissa umpikujissa. Ei sitä kannata väkisillä vääntää. Tai sitten hommaat itsellesi uudenlaista kuunneltavaa ja ammennat uusia ideoita sitten sieltä.

rupee tekee omia kipaleita ja opettele skaaloja ja soittele niitä. ainaki iteläni tollane o onnistunu ku en oo oppinu mitään. olin varmaan vuoden ajan silleen etten oppinu mitään mut sit yhtäkkiä plumbs.

Se koulu mikään este tai syy ole. Välillä jumittaa vaan, kyllä se ohi menee. Ja voithan aina mennä lapiohommiin. Lapioitsijoita aina tarvitaan. Ja paskaputken taivuttelijoita.
 
Mieti mitä haluat. Junnaavaa tylsää humppauraa vai rehellistä putkienvääntelyuraa. Rokkistarojen paikat on jo täytetty.
 
Vai ootko eri mieltä?

Jos et ole kokeillut nylonplektraa, niin kokeile soittaa sellaisella. Ei ole tylsää.

Oon junnannu paikallaan jo viimeset kuus vuotta ;)
 
Ei ny, välillä edistyny kun on jaksanut uusia biisejä opetella ja kerrata teoriaa(ja opetella lisää). Se vaatii jaksamista ja treeniä.
 
Mä oikeesti junnasin ihan paikallaan varmaan 4 vuotta vähintään. Ei kehitystä niin mihinkään. Sitten tuli taas intoa, mutta kun ei oo aikaa soittaa niin kehitys on helvetin hidasta ja välillä tulee takapakkia.
 
Eli uusia biisejä ja tekniikoita vaan. Kokeile vaikka jostain ihan eri musatyylistä.

Ai niin joo, ai koulu viä osan ajasta. No mene töihin niin tiedät mikä tosissaan sen ajan vie.
Koulussa ja opiskellessa on aikaa vaikka kuinka paljon!

Niinpä, kun koulu(lukio) ei lopu siinä neljän aikaan vaan jatkuu pitempään läksyjen ( joo joo pitäkää vaan lällynä...) teossa, koska olisi mukava valmistua edes tyydyttävillä arvosanoilla.
 
Uusi keino löytyi, kiitos ja lisää vinkkejä saa tulla...

Hmm. Valitse vaikka joku tietty määrä säveliä (esim.2, tai 3) ja soita niitä vaikka viikon ajan joka päivä. Kerro, mitä opit?

Niinpä, kun koulu(lukio) ei lopu siinä neljän aikaan vaan jatkuu pitempään läksyjen ( joo joo pitäkää vaan lällynä...) teossa, koska olisi mukava valmistua edes tyydyttävillä arvosanoilla.
 
Sama homma mulla. Koulu ja läksyt vie ajan ja kaikki mehut.
Mutta jos et vielä kirjoittele omia biisejä, rupea ihmeessä. Siitä saa uutta pontta soittamiseen.

Mä en tee läksyjä juuri koskaan. Pärjään suhtkoht hyvin sillä, että olen tunnilla vähäsen mukana. Et eipä se lukio mikään este ainakaan mulle.
 
Junnasin paikallani pitkänaikaa, kunnes menin lukion kitarakurssille. Sieltä sain uusia ajatuksia siitä mitä harjoitella, ja intoa muutenkin. Käyn nykyään kitaratunneillakin. Niin no jaa... Että sellanen autto mua.
 
Ja kaverit jotka soittaa ja joiden kanssa jutella asiasta auttaa paljon myös. Varsinkin, kun tulee kateelliseksi kaverille, joka on soittanut paljon vähemmän aikaa ja on niin paljon parempi ;)

just luin jostain vanhasta kitaralehdestä Dimebag Darrelin kolumnin joka käsitteli paikallaan junnaamista.
 
ajatuksia sillä oli että kun jää johonkin kiinni, alkaa treenaamaan erilaisia juttuja ja lickejä. esim, hyvä idea olisi harjoitella vaikka joka päivä uusi, helppo ja eri musatyyliä oleva lickki kuin että treenais jotain hemmetin vaikeeta sweeppiä 6kk. siinä vaiheessa kun on vuosi kulunut, osaatkin 365 hienoa lickiä sen yhden tai kahden sijasta. sen pitäis vähän vaikuttaa omaan avarakatseisuuteen soittamisen suhteen ja muutenkin tuntuu järkevältä.
 
eli välillä vetelet bluesia, välillä metallia, rokkia jne!
 
bändikaverit saa helposti kuitattua sillä, että äänittää vaikka kasettidekillä taustaa ja soittelee siihen päälle. niin yksinkertaista. eikä sen väliä jos ei satu omistamaan sitä parasta digitaalista raituria tai rumpukonetta. perhana, kaikki kitaristit/muusikot on ollut samassa tilanteessa aina. jos ne pärjäsi 50 vuotta sitten ilman fostexeja, miksei nytkin pärjäis.
 
taukojen pitäminen on välillä ihan jees kanssa mutta kunhan ei venähdä liian pitkiksi. yleensä se soittotaito uppoaa aika syvään selkäytimeen ettei se sieltä katoa. ruosteessa tosin voi olla silloin tällöin. =)

Mä en tee läksyjä juuri koskaan. Pärjään suhtkoht hyvin sillä, että olen tunnilla vähäsen mukana. Et eipä se lukio mikään este ainakaan mulle.
 
Mulla onkin tarkoitus pärkätä hyvin kirjoituksissa. Kyllähän niistä kursseista saa helposti suht hyvät numerot vaikkei osaiskaan paskan vertaa. Eri asia sitten ne YO-kirjoitukset.

Soittelee sillon kun jaksaa eikä ajattele että en mie osaa soittaa. Soittelee sillon kun se tuntuu kivalta niin ei tylsisty turhaan...

Dimehän vinkkasi myös, että ruuvaa sen hyvän saundin siitä ja soittaa vain, niin muistuu se mieleen jos on muistuakseen, että miksi soittaa.

Entä jos on sekä lukio ETTÄ työt? Ja muitakin harrastuksia sun muuta. Noh kyllähän sitä kitaralle aina aikaa löytää.
 
Itse suosittelen että soitat muiden tyyppien kanssa. Se avartaa aina. Itsekin kotona soittaessa alkaa vähän väliä junnata ja vituttaa koko homma mutta heti jos menee vaikka kavereiden tai muiden tyyppien kanssa jammaileen niin heti tuntee olevansa kuin uudesti syntynyt!
 
Ja nykyään kun on netti sun muut niin kyllähän sitä löytää paljon helpommin biisejä ja juttuja mitä soittaa kuin ennen.

Paikallaan juu kyllä junnataan ja kovasti eikä oikein jaksaiskaan alkaa mitään tilutusta treenaamaan.. eipä vois semmonnen vähempää kiinnostaa. Tyyli ja fiilis, muttaku ei niitäkään oo.. joo hyvin menee.
Mutta kyllä omien biisien teko intoo tuo ihan helvetisti!! ja samalla korva oppii avautumaan uudella tavalla musikkiin...
 
Ja ai niin... lahjattomat tekee läksyjä koeviikolla sitte tsempataan..nimimerkki: (yli kasin keskiarvo tällä hetkellä lukion tokalla....)

Ja ai niin... lahjattomat tekee läksyjä koeviikolla sitte tsempataan..nimimerkki: (yli kasin keskiarvo tällä hetkellä lukion tokalla....)
 
lol