| Aihe: Bassokaapin rakentaminen | |
|---|
|
Tarkoituksena olisi rakentaa bassokaappi 15" elementillä. Kaapin sisämitat olisivat leveys 500mm, korkeus 800mm ja syvyys 300mm, josta saadaan 120l tilavuus. Elementtinä tulisi olemaan Eminencen Kappa 15 LF ( http://www.eminence.com/eminence/pages/products02/speakers/kap15lf.htm ). Kaapiin tulisi kaksi refleksiputkea joiden sisähalkaisija on 102mm ja pituus 189mm. Kaapin viritystaajuus 39Hz.
Jos joku asiasta paremmin ymmärtävä voisi arvioida suunnitelmaa, niin olisin kiitollinen. |
|
WinISD on ilmeisesti puhunut? :) Ihan hyvältä näyttää. Suosittelisin rakennusmateriaaliksi 15 mm tai 18 mm koivuvaneria ja tuentaan on hyvä myös panostaa. Parempi rakentaa vähän painavampi mutta kestävä ja mahdollisimman vähän värähtelevä kotelo kuin rimpula. Saattaa olla myös fiksua tehdä "baffle" eli etulevy paksummasta vanerista (21 mm).
Jos vuoraat kaapin sisäseinämät (kaikki paitsi etulevy) 2-3 kerroksella polyesterivanua, saat efektiivistä tilavuutta hieman lisää eli voit rakentaa fyysisesti hieman pienemmän kotelon, jonka tilavuus "näyttää" elementin mielestä suuremmalta. Vuoraamalla saa n. 5-15 % lisää efektiivistä tilavuutta. Refleksiputkien ja kotelon pintojen (tai vuorausmateriaalin pintojen) välille on hyvä jättää refleksiputken halkaisijan verran tilaa. |
 Mase
22.01.2004 09:13:07 | |
|
Tarvitseeko se kaappi olla välttämättä noin iso, eikös reflaksiputkia pidentämällä tilavuutta voisi pienentää? En ole nyt muutamaan vuoteen tehnyt bassokaappia, mutta jotain tällaista muistelisin... Koolla meinaan vaan sitä, että tuo ei ole mikään mukavin roudattava ja saattapi olla että ei sovi kovin helposti normaaliin auton peräkonttiin. Toinen asia mikä tuli noista mitoista mieleen on tuo kaapin leveys eli minkälainen nuppi sulle siihen päälle tulee? Hartket ja Ampegit on about räkkilevyisiä eli sen 19", mutta esim. Marsu on jo 26" tai jotain... |
|
Ei kai noissa mitoissa mitään vikaa, leveys ja syvyys aavistuksen totuttua pienemmät. Vähän korkea se on. Itse tekisin varmaan kymmenisen senttiä syvemmän ja vastaavasti matalamman, mutta itse varmaan kokoasiat paremmin tiedät. Toki koteloa voi pienentää, mutta silloin alapää vähenee. Moni bassokaappihan on viritetty noin 60Hz:n. Nuo taisi olla sisämitat, eli ulkomitat muutama sentti enemmän?
It's hard to be humble when you're so fucking big! |
|
Tarvitseeko se kaappi olla välttämättä noin iso, eikös reflaksiputkia pidentämällä tilavuutta voisi pienentää?
Kotelon viritystaajuus määräytyy kotelon nettotilavuuden ja refleksiputken (-putkien) poikkipinta-alan ja pituuden mukaan. Pienemmän kotelon saa toki viritettyä pitemmillä refleksiputkilla samalle taajuudelle kuin suuremman kotelon, mutta kaapin taajuusvasteen muoto riippuu elementin Vas-parametrin ja kotelon nettotilavuuden suhteesta.
Tässä pari esimerkkiä tuota Eminence Kappa 15 LF -elementtiä käyttäen:
* Kotelon tilavuus 60 l, viritystaajuus 39 Hz: -3 dB @ 59 Hz, -10 dB @ 39 Hz, lievä korostuma taajuusalueella n. 90 Hz - n. 200 Hz.
* Kotelon tilavuus 100 l, viritystaajuus 39 Hz: -3 dB @ 48 Hz, -10 dB @ 32 Hz, tasaisempi vaste midbass-alueella.
* Kotelon tilavuus 120 l, viritystaajuus 39 Hz: -3 dB @ 43 Hz, -10 dB @ 30 Hz.
Itse tekisin tuon keskimmäisen vaihtoehdon mukaisen kaapin. Kotelon tilavuutta mitoittaessa pitää muistaa, että elementin, tuentarimojen, refleksiputkien yms. kotelon sisään tulevien mokkuloiden tilavuus tulee vähentää bruttotilavuudesta eli seinämien mittojen mukaan lasketusta tilavuudesta. |
 liquid7
22.01.2004 10:23:13 (muokattu 22.01.2004 10:28:15) | |
|
unskelotti:
Kyllä, WinISD on puhunut :) Kotelon rakennan todennäköisesti MDF-levystä minkä pitäisi antaa kaapille jäykkyyttä paremmin kuin vanerin. Todennäköisesti en ala vuoraamaan koteloa koska se on epätarkkaa ja halutun toistokäyrän (jos se on edes käypä sana :) ) laskeminen hankaloituu ja menee arvailuksi.
Mase:
Kotelon koolla ei ole niin väliä, koska emme ole aktiivisesti keikkaileva bändi ja kitaristilla on pakettiauto.
Kaapin päälle ei tule nuppia. Tarkoitus on ostaa power amp mikä tulee räkkiin.
Basismi:
Mitat on tuollaiset koska ne on kultaisen suhteen mukaan eli 0.6 : 1 : 1.6 |
 M.Hanski
22.01.2004 10:43:41 (muokattu 22.01.2004 10:44:16) | |
|
Todennäköisesti en ala vuoraamaan koteloa koska se on epätarkkaa ja halutun toistokäyrän (jos se on edes käypä sana :) ) laskeminen hankaloituu ja menee arvailuksi.
Kotelon vuoraaminen auttaa vaimentamaan mahdollisia ikäviä resonansseja kotelon mittojen määrämillä taajuuksilla, mutta vuoraamisen aiheuttama efektiivisen tilavuuden lisäyksen tarkka määrittäminen on hankalaa. Kultainen mitoitussuhde tietty auttaa vähän.
Tietty tavoite vastemuodolle on hyvä asettaa, mutta vaste tulee kuitenkin poikkeamaan enemmän tai vähemmän (yleensä enemmän) laskennallisesta vastemuodosta. Kotelo vuotaa, elementin parametrit eivät välttämättä ole ihan tarkalleen speksien mukaiset jne.
Kannattaa muuten kokeilla tuota kotelon vuotamisen vaikutusta WinISD:llä. Kotelon Ql-arvoa saa muutettua. Oletettu arvo on 10, joka pätee pienehköille ja hyvin tiivistetyille koteloille, mutta 5 tai 7 saattaa olla realistisempi arvio. Mitä pienempi arvo, sitä suuremmat kotelohäviöt eli vuoto.
MDF on vähän tiheämpää kuin koivuvaneri eli kaapille tulee vähän lisää painoa, mutta tuskin mitenkään merkittävästi. Muista käyttää hengityssuojainta levyjä työstäessä! MDF-pöly ei ole älyttömän terveellistä hengitettynä. |
|
Umpikaappin kannattaa (minun ymmärrykseni mukaan) laittaa edes hieman eristettä (polyesterivanu, lasivilla) taka-, sivu- ja päätyseiniin. Joissain tapauksissa jopa heti elementin taakse laitetaan eristekerros. Tämä vähentää takaseinästä heijastuvan ääniaallon tulemista kaijutinkartion läpi. |
|
Umpikaappin kannattaa (minun ymmärrykseni mukaan) laittaa edes hieman eristettä (polyesterivanu, lasivilla) taka-, sivu- ja päätyseiniin. Joissain tapauksissa jopa heti elementin taakse laitetaan eristekerros. Tämä vähentää takaseinästä heijastuvan ääniaallon tulemista kaijutinkartion läpi.
Jep, tämä pätee myös refleksikoteloille. Kylkiäisenä tulee sitten myös efektiivisen tilavuuden lisäys, jonka määrä riippuu eristekerroksen paksuudesta. Refleksikotelon vuorauksessa tulee muistaa jättää tarpeeksi tyhjää tilaa refleksiputkien päiden ympäristöön, jotta ilma pääsee estettä virtaamaan. |
|
Mista tuommosen laskentaohjelman saa?
Ite oon tehny kotikäyttöön 15" ja 10" kaapit, ihan summassa materiaalin määräämin mitoin. Isompi kaappi on tilavuudeltaa yli 200L ja täysin umpinainen. Toimii samalla mm. yöpöytänä.
Pienemmässä on jonkinlainen henkireikä. Kummatki elementit on Celestionin tekeleitä. Ja ihan tyytyväinen oon kaapeihin ollu vaikka ovatki summasa tehtyjä.
"Ihmisten pitäisi olla kiltimpiä toisilleen. Ja kasvattaa pidempi tukka."
Zuge 15 v. Pointsi-lehdessä 1972 |
|
Tuolta löytyy tämä mainittu ohjelma http://www.linearteam.dk/ |
|
Saikos tuossa WinISD:ssä otettua kotelon vaimennusta huomioon? Joissakin ohjelmissa on defaulttina "medium baffling". Kannatan kyllä ajatusta pienemmästä vaimennetusta kotelosta.
Tuo mitoitussääntö kuulostaa huuhaalta. Ilmeisesti sitä perustellaan seisovien aaltojen minimoimisella? (ja sitten jätetään kotelo vaimentamatta :)
Elementin speksi on nimenomaan speksi, tuotannossa parametrit vaihtelevat pakostakin.
It's hard to be humble when you're so fucking big! |
|
Saikos tuossa WinISD:ssä otettua kotelon vaimennusta huomioon? Joissakin ohjelmissa on defaulttina "medium baffling".
Ei valitettavasti saa ainakaan tietääkseni. Vaimennuksen vaikutus täytyy ravistaa hihasta ja lisätä nettotilavuuteen. |
|
(Nosto)
Jos vuoraat kaapin sisäseinämät (kaikki paitsi etulevy) 2-3 kerroksella polyesterivanua, saat efektiivistä tilavuutta hieman lisää eli voit rakentaa fyysisesti hieman pienemmän kotelon, jonka tilavuus "näyttää" elementin mielestä suuremmalta. Vuoraamalla saa n. 5-15 % lisää efektiivistä tilavuutta.
Nihin ihmeeseen tuo perustuu? Millä tavoin villa vaikuttaa ilmajouseen? Olen luullut, että villan tarkoituksena on estää resonointia.
Rakennan tässä piakkoin suljetun 2x15 bassokaapin n. 200 l tilavuudella (elementit jo tilattu). Olisiko hyvä, jos takaseinässä olisi n. 10 cm lasivillaa. Riittääkö tuo?
Onko kaappi (noin 60cm leveä, 40cm syvä, 90cm korkea) tarpeeksi tukeva jos etulevy on 18mm koivuvaneria ja muut sivut 15mm koivuvaneria, sekä väliseinä keskelle kaappia 15 mm koivuvaneria? Väliseinän ei varmaankaan tarvitse olla tiivis. |
|
Olen kanssa aloittelemassa rakentamaan yhtä tai kahta eri kaappi kostruktiota. Vaihtoehtoina on ihan rantasauna tai 4x12 umpikaapit. Tai sitten 4x15 mallia Acoustic 408 tai 2x15 mallia Sunn torvikaiutin. Avousticin kaapissa on kaksi elementtiä vaakasuorassa kaapin sisällä ja kaksi normaalist pystyssa etulevyssä. Olisi vain hyvä saada jostain enemmän tietoa kaapin sisärakenteesta ja refleksi aukosta. Samoin tuota Sunin kaapista olisi hyvä saada mitat. Ja millä perusteella tohon 2x15 torvikaappiin valitaan elementti koska siinähän on noin 1/4 kokoinen aukko kaiuttimien välissä.
Tuntuu vaan että tieto lisää tuskaa kun suunnittelee kaiutinta. |
|
Nihin ihmeeseen tuo perustuu? Millä tavoin villa vaikuttaa ilmajouseen? Olen luullut, että villan tarkoituksena on estää resonointia.
Pääasiallinen tarkoitus onkin vaimentaa seisovia aaltoja, mutta efektiivisen nettosisätilavuuden kasvu selittyy termodynamiikalla.
Rakennan tässä piakkoin suljetun 2x15 bassokaapin n. 200 l tilavuudella (elementit jo tilattu). Olisiko hyvä, jos takaseinässä olisi n. 10 cm lasivillaa. Riittääkö tuo?
Lasivilla on oikeastaan parempaa vaimennusmatskua kuin semmoinen höttöinen polyesterivanu. Takaseinään 100 mm lasivilla on varmaankin ihan OK. Kannattaa varmaankin kokeilla, onko myös sivuseinien vuoraamisella soundipolitiikan kannalta oleellista vaikutusta. Vuorausmatsku on hyvä kiinnittää kunnolla seinämiin, jottei kotelon sisällä ole ilmanpaineen vaikutuksesta heiluvia massoja.
Onko kaappi (noin 60cm leveä, 40cm syvä, 90cm korkea) tarpeeksi tukeva jos etulevy on 18mm koivuvaneria ja muut sivut 15mm koivuvaneria, sekä väliseinä keskelle kaappia 15 mm koivuvaneria? Väliseinän ei varmaankaan tarvitse olla tiivis.
Kyllähän tuohon jää aika paljon vapaata seinämäpinta-alaa väliseinälläkin, mutta onhan se yksi väliseinä parempi kuin ei mitään. Matskuvalinnat lienevät ihan OK, mutta painavien elementtien tapauksessa tekisin ehkä etulevyn vähän paksummastakin koivuvanerista.
Väliseinän voi rakentaa joko tiiviiksi tai sitten rei'ittää niin, että pienillä taajuuksilla molemmat elementit näkevät koko nettosisätilavuuden. Tiiviiksi rakennettaessa kotelon sisätilavuuden tulisi jakautua mahdollisimman tasan seinän molemmin puolin. Rei'ityksessä on huomioitava se, ettei heikennä tukilevyä liikaa. Levyn on tuettava koteloa sekä leveys- että syvyyssuunnassa. |
|
Viritystaajuutta pitäisi laskea jos sitä kaappia tulee käytettyä joskus 5-kielisen basson kanssa (alin kieli B, taajuus taitaa olla jotain 30 Hz paikkeilla ellei jopa allekin). Nimiitäin bassorefleksikaiuttimen viritystaajuuden alapuolella kaapin akustinen impedanssi on niin pieni että kaiutin voi rikkoutua (ellei elementissä ole erittäin jäykät ripustukset). Ja tuleehan slap-tyyliinkin soitettaessa matalia taajuuksia. Lisäksi akustisen basson kanssa joku diskanttikaiutin voisi olla kiva, eli kytkimen taakse suodinkonkka, L-pad jolla herkkyydet tasataan ja joku halpa piezodiskantti. |
|
Kiitos paljon. Alkaa pikkuhiljaa hahmottua kaapin rakenne.
Pääasiallinen tarkoitus onkin vaimentaa seisovia aaltoja, mutta efektiivisen nettosisätilavuuden kasvu selittyy termodynamiikalla.
Selvä. Pitääkin ottaa jostain fyssankirjasta tarkalleen selvää tuosta mekanismista.
Lasivilla on oikeastaan parempaa vaimennusmatskua kuin semmoinen höttöinen polyesterivanu. Takaseinään 100 mm lasivilla on varmaankin ihan OK. Kannattaa varmaankin kokeilla, onko myös sivuseinien vuoraamisella soundipolitiikan kannalta oleellista vaikutusta. Vuorausmatsku on hyvä kiinnittää kunnolla seinämiin, jottei kotelon sisällä ole ilmanpaineen vaikutuksesta heiluvia massoja.
Kyllähän tuohon jää aika paljon vapaata seinämäpinta-alaa väliseinälläkin, mutta onhan se yksi väliseinä parempi kuin ei mitään. Matskuvalinnat lienevät ihan OK, mutta painavien elementtien tapauksessa tekisin ehkä etulevyn vähän paksummastakin koivuvanerista.
Väliseinän voi rakentaa joko tiiviiksi tai sitten rei'ittää niin, että pienillä taajuuksilla molemmat elementit näkevät koko nettosisätilavuuden. Tiiviiksi rakennettaessa kotelon sisätilavuuden tulisi jakautua mahdollisimman tasan seinän molemmin puolin. Rei'ityksessä on huomioitava se, ettei heikennä tukilevyä liikaa. Levyn on tuettava koteloa sekä leveys- että syvyyssuunnassa.
Väliseinänajattelin tukevan lootaa. Lootaan tulee upotettavat kahvat joten niille pitää tehdä kolot väliseinään. Väliseinä tulee tasan keskelle lootaa, eikä nyt 15mm vaneri paljoa nettotilavuutta muuta. Luulisi 18mm riittävän etulevyyn, kun on se väliseinä tukemassa kaappia. Elementit on nämä:
http://www.ljudia.fi/cgi-bin/fi/online/af0fi.cgi?id=211064%20&cart_id=
Eli massa 4,9 kg. Ei varmaan mitkään hyvät mutta ei myöskään hinnalla pilatut. |
|
tuplat |
|
Selvä. Pitääkin ottaa jostain fyssankirjasta tarkalleen selvää tuosta mekanismista.
Richard Small on kirjoittanut suljetuista koteloista (ja myös refleksikoteloista) kasan julkaisuja. Tähän tuskaan auttaa "Closed-Box Loudspeaker Systems Part I: Analysis".
http://www.ljudia.fi/cgi-bin/fi/online/af0fi.cgi?id=211064%20&cart_id=
Eli massa 4,9 kg. Ei varmaan mitkään hyvät mutta ei myöskään hinnalla pilatut.
Tuo elementti ei ole myöskään lineaarisella liikepoikkeamalla pilattu, mutta soundipolitiikkaahan on mahdotonta ennustaa WinISD:n yms. työkalujen avulla, jotka toimivat kyllä ihan hyvin kotelon mitoitukseen. Sirkkelin ääreen vaan ja rakentamaan. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
