Klassinen ›

Tätähän on kiinnostava punnita, koska yleensä musiikkia ei tehdä vain kiltisti ja 'taiteellisin tavoittein' omaan pöytälaatikkoon, vaan ahneena yritetään näyttää muille oma nerokkuutensa.
 
Hieman kyseenalaistaisin, luulisin että suurin osa soittajista soittaa ensi sijassa omaksi ilokseen ja siksi että se on vaan tärkeätä ja siis myöskin tekee omaa musiikkia samasta syystä. Kyllähän bändin voi perustaa periaatteella "meistä tulee kovin juttu ikinä" mutta ei se kauas kanna joss ei ole juttua johon uskoa.
 
Nykyäänkin onneksi pisimmät urat tekee sellaiset bändit jotka on ruvennut tekemään omaa juttuaan ja pikku hiljaa on vaan ihmiset alkanut kuuntelemaan enemmän ja suosio alkanut kasvamaan.
 
Sitten on eri asia nää pinnalle nostettavat pikajulkkikset jotka tekee (pääasiassa) nuorille musiikkia (tai siis itse asiassa keski-ikäiset tuottajat tekee) ja jotka tekee levyn, tai ehkä kaksi ja sitten katoaa eikä kukaan itke perään. Varmaan tekevät myöskin rakkaudesta musiikkiin mutta jotenkin se julkisuudentavoittelu ja mammonan perässä juoksu vaan lyö sieltä läpi. En valita sillä kevyelle hattarallekin on sijansa tässä maailmassa kunhan vaan kuulisi muutakin radioista. Usein vaan se sanottava loppuu eikä kukaan halua edes sitä kolmatta levyä koska levymyyntikäyrä on jyrkästi laskeva.
 
Kyllähän nää Idols-laulajatkin voi olla ihan oikeasti lahjakkaita muusikkoja, kyllä joku Antti Tuisku tulee olemaan vielä vuosia kartalla. Harmi vaan että Suomessa lahjakkuuspotentiaali on kuitenkin sen verran vähäinen että kuten tangomarkkinoillakin ei Idolssissakaan joka vuosi vaan löydy riittävän hyviä (persoonallisia JA lahjakkaita)yrittäjiä. Anteeksi kyynisyyteni, oli vaan aika tuskallista kun kauhean karsinnan jälkeen (Idols) finalisteilla on niin suuria ongelmia pysyä äänessä.
 
Usein muihin on helpompi purra hieman helpommin ymmärrettävällä musiikilla. (Tietystikään ei siihen joukkoon, jonka edustajat ajattelevat hyvältä kuulostavan tavaran olevan tosiaan liian hyvää/helppoa ollakseen totta) ;))
 
Yleisöön ja kuulijan aliarviointi on suuri ja huutava ongelma johon ei yhdenkään muusikon tulisi sortua. Yleinen väite (palataksemme vaikka klassiseen musiikkiin) on että ihmiset ei halua kuunnella modernia musiikkia. Se on bullshittiä. Otetaan vaikka joku Lapin kamariorkesteri joka soittaa todella monipuolisia konserttiohjelmia, aivan laidasta laitaan ja kohta 10 vuotta. Seurauksena on yleisö joka osaa kuunnella myös uutta musiikkia ja nauttia siitä. Orkesteri joka soittaa vain rakkaimpia klassikoita ja operettia on kuoleva orkesteri.
 
Radiokanavat pitävät nykyään huolen siitä että yleisöä aliarvioidaan urakalla joka päivä. Taloa rempatessa tuli kuunneltua radiota enemmän kuin koskaan ja aloin vihaamaan jopa Eppuja (mikä on todella valitettavaa). Miksi ihmeessä soitetaan vaan niitä muutamia biisejä hienoilta bändeiltä. Ihmisten aliarviointi johtaa siihen ettei kaupalliset radiokanavat soita muuta kuin niitä "kaikkien rakastamia hittejä". Tietystihän kaikki vaihtaa kanavaa jos radiosta soi biisi jota ei tunne?! En käsitä.
 
Ja ihmisethän vaihtaa. Meitä tyhmistetään urakalla. Onneksi radion saa kiinni! Valikoimaahan musiikissa on enemmän kuin ikinä, ja helpommin saatavilla kuin koskaan. Siksi se omaperäisyys ja omaan asiaan uskominen on se ainoa tie menestykseen. Mikäli Suomessa halutaan tehdä hyvin tuotettua "helppoa ja kivaa" musiikkia massoille niin siihen loppuu se musiikkivienti. Muualla osataan tehdä paremmin ja rahaa on paljon enemmän. Ei Ruotsin poppi-ihmekään ole parhaimpien vuosien vedossa. Jos mietitään ulkomailla menestyneitä Suomalaisbändejä niin kyllä ne kaikki menee osastoon omaan juttuunsa uskoneet pitkän tien kulkijat (HIM, Rasmus, Nightwish, Apocalyptica, Bomfunkit aikoinaan, leegio hevibändejä ja mitä näitä nyt onkaan).
 
Mää en todellakaan siis allekirjoita tuota "muihin on helpompi purra hieman helpommin ymmärrettävällä musiikilla". Pitkällä aikavälillä omaan juttuun uskominen tuo paljon enemmän mainetta ja mammonaa kuin semmoinen kiva ja mukava musiikki jota ei tarvitse ottaa kauhean vakavasti. Tea ei tule valloittamaan maailmaa. (Sori nyt vaan, vaikka raivostuttavan tarttuvan kesähitin tekikin). Mutta kuten sanottu on kiva että on hattaraakin. Sen jälkeen maistuu verinen pihvi entistä paremmalta!
 
Mutta kyllä se yleensä kuuluu jos takana on tunnelatausta sopivassa symbioosissa järkiperäisyyden kanssa.
 
Aamen. lisätään vielä omaperäisyys niin tulee peräisyyskiintiö täyteen.