| Aihe: Kuinka pianolla säestetään? | 1 |
|---|
|
Tiedän että tämä on varmasti maailman typerin kysymys, mutta kysynpä nyt kuitenkin. On olemassa monen laisia nuotteja, sellaisia joihin on merkitty pelkkä melodia nuoteilla ja niiden päälle soinnut ja niitä joissa on g-avain ja f-avain. Olen aina luullut että näissä missä on g-avain ja f-avain niin g soitetaan oikealla ja f vasemmalla kädellä, mutta asia ei taidakkaan olla niin yksinkertainen,vai? Olen koittanut soittaa näitä jossa on pelkkä melodia ja soinnut, mutta se kuullostaa niin tyhmältä, kun vasurilla painaa sitä sointua ja oikealla soittaa melodiaa..Kysyin asiaa musiikinopettajaltani ja sanoi että kannataa käyttää sointukäännöksiä yms.yms. ja että nuotit on vaan suuntaa antavia ja niitä pitää itse muokata kun soitaa..En oikein kyllä tajunnut, no lainasin sitten kirjastosta kasan vapaa säestys-pianolle kirjoja, mutta en taida ymmärtää.Jos joku voisi selkeästi minulle selittää tämän asian. Tahdon NIIN kovasti oppia soittamaan, mutta ei siitä oikein tule mitään. Siis, kun on f-avain viivasto ja g-avain viivasto merkitty, soitanko ne samaan aikaan niin kuin on merkitty nuotteihin vai pitääkö niitäkin muokata jotenkin? Entä se missä on vain melodia ja soinnut?? Anteeksi tämä sekava teksti :s |  baron
04.09.2007 04:16:52 (muokattu 04.09.2007 06:44:48) | |
|
Seppo Hovi: Vapaa säestys 1, kirjastosta löytyy.
Jos pianonuoteissa on G- ja F-avain viivastot, se on tarkoitettu sellaisenaan soitettavaksi, se on jonkun sellaiseksi sovittama, mutta se on/saattaa olla pianosooloksi, ei säestykseksi tarkoitettu.
Jos nuoteissa on melodia ja soinnut, vasemmalla kädellä pelkkien sointujen soittaminen pelkästään ahtaasta perusasemasta ei kuulosta hyvältä.
Yllämainittu kirja antaa vinkkejä miten saa kuulostamaan hyvältä (sointukäännöksiä, arpeggioita, rytmitystä ym)
Antaa myös vinkkejä miten soitetaan pianosooloa ja miten säestetään.
Mark Levine: "Avoid" notes are not "bad" notes. | |
Vasurilla soita ennemmin bassolinjaa ja korkeintaan satunnaisesti täysiä sointuja, ne kuulostaa matalalta äkkiä tukkoisilta. Bassolinja voi yksinkertaisimmillaan olla soinnun pohjasävel ja yksinkertaisia siirtymiä (simppeli esimerkki hyvästä ja yksinkertaisesta bassolinjasta tosin bassolla soitettuna on vaikkapa Eros Ramazzottin Piu bella cosa -biisissä. Eeroksella on muuten helkkarin hyvä rumpalikin suom. huom.) Simppeliin bassolinjaan saa helposti eloa, kun käyttää vaihtoäänenä soinnun pohjaäänen oktaavia (tai soinnun viidettä säveltä).
Oikeella kädellä vetelet sitten sitä melodiaa tai sen pätkiä tai jotain muita asiallisen kuuloisia juttuja tai soinnun säveliä ja nyt voit koittaa niitä käännöksiäkin. Eli kaikista iiseimmässä pianolla säestysskenaariossa vasen käsi on basso ja oikea käsi toimittaa kitaran/bändin tehtäviä.
Päälle vaan laulat itse tai jos se sotkee vielä liikaa soittamiseen keskittymistä, pyydät pikkuveljesi laulamaan, kun treenaat. Siksi pikkuvelsjet on olemassa. |  IJarro
04.09.2007 18:00:43 (muokattu 04.09.2007 18:04:36) | |
|
Päälle vaan laulat itse tai jos se sotkee vielä liikaa soittamiseen keskittymistä, pyydät pikkuveljesi laulamaan, kun treenaat. Siksi pikkuvelsjet on olemassa.
Plussaa !! =)
Edit: Ja itse asiaan. Alkuun soitaa vaan vasurilla bassoääni ja oikeella koko sointu. Koita kääntää oikeen käden sointua niin et melodian äänet on suunnileen ylimpänä. Siittä pikkuhiljaa vasurilla tapaile joukkoon kvinttiä (pohjasävelestä 5. sävel) ja muuta kivaa ja pieniä kulkuja myös. Oikeella vaan erilaistaa svengaavaa rytmiä vaikka ihan perus soinnulla. Kuulostaa jo melko hyvältä. Sit ku perus homma hoituu on helpompi soveltaa kaikkea omaa päälle....
Let's do some living after we die... | |
Päivitys materiaaleihin 2016:
Vapaa säestys ja improvisointi on ilmestynyt uudelleen muokattuna kirjana nimeltä Vapaan säestyksen käsikirja. Katso lisätietoja www.vapaasaestys.fi.
Monia muitakin hyviä oppaita ja kirjoja on ilmestynyt. Toisissa on kappaleiden soittaminen ("melodinen vapaa säestys") tavoitteena, toisissa komppaaminen. Katso siis tarkasti mitä olet tekemässä ja mitä ohjeita seuraat. Piano soikoon! ja Pianovapari auttavat alkuun, ohjelmiston kanssa voi jatkaa Pianohitit-sarjalla jossa on kappalekohtaiset komppausmallit (Ekat Pianohitit -kirjassa on myös melodiaversiot). | |
Tuubista löytyy paljon kaikenlaista hakusanalla piano accompaniment. Tuosta esimerkiksi ensimmäinen osuma:
https://m.youtube.com/watch?v=liB4QuEfScE
Outo luku on luonnollinen luku, joka on runsas mutta ei puolitäydellinen. | |
Ainakin matalalta jos samaan aikaan painaa pohjaan toisiaan liian lähellä olevia koskettimia, kuulostaa tukkoisalta. Siksi vasen käsi ei ole kovin hyvä sointujen ottamiseen.
Vasemmalla voi yrittää aluksi soittaa vaikka soinnun perusääntä matalalta ja oikealla kädellä vaikka melodiaa. Oikea käsi voi olla helpompi ujuttamaan melodian kanssa sointuja sekaan ja soinnuista ei tarvi soittaa kaikkia sointuun kuuluvia ääniä kerralla. Kokemus opettaa mikä kuulostaa hyvältä.
Sointuja voi yrittää hyödyntää myös arpeggion aineksena.
https://youtu.be/-DMm6ngHJik
Arpeggioiden sekaan voi ujuttaa myös melodioita. Jos vasen käsi osaa tehdä monipuolisiakin juttuja, sillä voi tehdä samantapaisia asioita kuin oikeallakin kädellä, mutta parempi ehkä alkuun yrittään soittaa vain yhtä ääntä kerrallaan oikean apuna.
Säestettävä materiaali määrää osaltaan aika lailla mikä on hyvää säestystä. Omaa laulua esim. voi koittaa säestää millä tyylillä vaan. Jossain ihan perus Toivelaulukirjoissa on sellaiset nuotit, että ne monessa tilanteessa käy säestykseen paitsi ehkä korkeus ei ole joka tilanteeseen paras mahdollinen. Mielestäni alkuun pääsee helppoja tuttuja biisejä Toivelaulukijasta, mutta yksinkertaisemmin soitettuna. Oikealla kädellä soinnun perusääntä, vasemmalla kädellä melodiaa, sointua tai arpeggiota. Näitä kolmea kun sekoittelee sopivasti, voi tulla ihan ok säestystä. | |
Toivelaulukirjoista on varsin hankalaa säestää muuten, kuin lukemalla kirjoitettua säestystä. Paljon helpompi tapa on hahmottaa peräkkäisten sointujen tarjoamia reittejä, äänenkuljetuksia. Nämä voivat olla täsmälleen samoja eri kappaleissa, vain rytmikuvio vaihtuu. Tämä tarkoittaa, että samoilla soinnuilla (ja samoilla sointujen liikkeillä) voi säestää kymmeniä tai satoja lauluja.
Soinnut saat melodian yläpuolella olevista sointumerkeistä. Joskus harvoin melodia on ilman sointumerkkejä. Tällöin voi käyttää esim. Vapaan säestyksen käsikirjassa mainittua soinnuttamisen systeemiä (www.vapaasaestys.fi).
Kun kappaleen soinnut ja niiden kuljetukset on selvillä, tarvitaan vielä rytmikuvio. Se voi olla kappaleen musiikkityylin mukainen (esim. Foxtrot, tango tai cha-cha-cha; näistä,yleismmät on esitelty Vapaan säestyksen käsikirjassa) tai sitten kappaleeseen on keksitty oma (uudemmat kappaleet, jotka eivät noudata perinteisiä tanssirytmejä - vaikka niitäkin on!). Kappalekohtaisia säestyskuviota on ainoastaan Pianohitit-sarjassa (löytyy mm. edellämainitulta www.vapaasaestys.fi -sivulta). Muutaman tahdin mittainen komppimalli auttaa säestäjää ymmärtämään, millä rytmillä kappale tulee säestää. Sointujen kuljetukset ovat toissijainen asia, usein ne menevät sääntöjen mukaan, joskus kappaleeseen on sävelletty poikkeuksia.
Melodian soittaminen kannattaa unohtaa alkuvaiheessa - se tuo seästämiseen pelkkiä poikkeuksia, joiden selättäminen vaatii joko hulvatonta pianotekniikkaa, fuskaamisen jaloa taitoa tai molempia.
Komppaa itse- säestyskursseilla kannattaa käydä saamassa oppia, kun perussoinnut ja äänenkuljetukset on hallussa. Näitä tarjoaa mm. www.helsinginpianostudio.net. | |
makeaelama1: Toivelaulukirjoista on varsin hankalaa säestää muuten, kuin lukemalla kirjoitettua säestystä. Paljon helpompi tapa on hahmottaa peräkkäisten sointujen tarjoamia reittejä, äänenkuljetuksia.
Mielestäni niistä löytyy hyvää ideaa moniin vanhanliiton biiseihin. Itse saatan treenailla vaikka Georg Otsin tunnetuksi tekemiä lauluja ja näihin löytyy enemmän eväitä jos jonkin verta pärjää nuottejenkin kanssa.
Nämä voivat olla täsmälleen samoja eri kappaleissa, vain rytmikuvio vaihtuu. Tämä tarkoittaa, että samoilla soinnuilla (ja samoilla sointujen liikkeillä) voi säestää kymmeniä tai satoja lauluja.
Näin varmaankin on, nuotteja tarvii siihen, että ei toista liikaa niitä itselleen mieluisimpia juttuja.
Melodian soittaminen kannattaa unohtaa alkuvaiheessa - se tuo seästämiseen pelkkiä poikkeuksia, joiden selättäminen vaatii joko hulvatonta pianotekniikkaa, fuskaamisen jaloa taitoa tai molempia.
Muistinkin, että kirjoitetaan juuri aloittelijoiden ryhmässä. Itse olen lähtenyt treenaamaan laulua myöhemmin kuin pianoa. Mielestäni melodia on varsin tärkeä, mutta se ei ole tärkeintä mistä se tulee. Minä odotan säestämiseltä, että se säestää ja vaikka laulettu melodia johtaa. Pitää reagoida säestettävään, mutta ei tarvi olla tylsä. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
