Yleistä keskustelua musiikista ›

Eikös krapulassa ole kaikkein naisellisimmillaan (mulla kesti vartti kirjottaa toi sana). Tai siis testosteronituotanto vähissä. Vai muistanko ihan väärin? No eniveis saa hetken olla joku muu kuitenkin säilyttäen jonkinlaisen arvostelukyvyn.
 
Mä oon ymmärtänyt että krapulassa nimenomaan testosteronin eritys on voimakkaampaa kuin muuten. Sikshän sitä aina panettaakin krapulassa. Vrt. krapulaseksi.
 
No joo, kyllähän krapula on usein varsin luova olotila. On vielä enemmän sekaisin mitä selvinpäin ja tunteet usein voimakkaita, ja ne vaihtelee aikalailla napsusta. Morkkiksesta riemuun. Varsinkin kirjoittaminen on usein hedelmällistä. Tulee uudenlaisia ajatuskulkuja. Siihen liittyy myös joutenolo ja ehkä myös morkkis siitä että tuli ryypättyä eikä tehtyä mitään erinäisten projektien eteen. Tulee tartuttua toimeen, kynään, paperiin ja erinäisiin soittimiin herkemmin. Eilen oli krapula. Samalla viimeistelin parin biisin sanoitukset.

Mä oon ymmärtänyt että krapulassa nimenomaan testosteronin eritys on voimakkaampaa kuin muuten. Sikshän sitä aina panettaakin krapulassa. Vrt. krapulaseksi.
 
Googletin tuosta ja kyl se vaan niin taitaa olla, että se testosteronitaso voi tipahtaa vaikka puoleen krapulassa. Panetus johtuu kai siitä, että tasot alkaa elpyä tms.

Itse tulee keksittyä omia biisejä krapulassa. Tosin ei mulla "oikeeta" krapulaa koskaan ole ollutkaan.

Googletin tuosta ja kyl se vaan niin taitaa olla, että se testosteronitaso voi tipahtaa vaikka puoleen krapulassa. Panetus johtuu kai siitä, että tasot alkaa elpyä tms.
 
Joo, niinhän se pikaisen googletuksen perusteella näyttäis olevan. Hyvä kun oikaisit. http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=487&vl=
Tossa on juttua aiheeseen liittyen.

"Oikea krapula"? Hä? Onko ne muut olotilat jotenkin vääriä, tai 'leikkikrapulaa'?
 
Joskus muinoin täällä oli ketju missä kyseltiin että mikä auttaa parhaiten rapulaan. Joku tokaisi että lenkillä käynti. Joko ihminen ei tiennyt mikä on rapula tai sitten sillä oli vahva sydän.

Joskus muinoin täällä oli ketju missä kyseltiin että mikä auttaa parhaiten rapulaan. Joku tokaisi että lenkillä käynti. Joko ihminen ei tiennyt mikä on rapula tai sitten sillä oli vahva sydän.
 
tai sairas huumorintaju...

Kevyenmusiikin legenda Aarno Raninen kertoi vuonna 1999 YLE:n Radio Suomelle antamassaan haastattelussa että hänen vuoden 1985 hittinsä "Elämän sain soimaan" syntyi hirveässä krapulassa ja säveltäjä itse soitti saman tien Pertsa Reposelle (sanoittaja) että kyseisen vuoden viihdeohjelman Soitinmenot teema on nyt valmis.
 
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&a=1631

Joskus muinoin täällä oli ketju missä kyseltiin että mikä auttaa parhaiten rapulaan. Joku tokaisi että lenkillä käynti. Joko ihminen ei tiennyt mikä on rapula tai sitten sillä oli vahva sydän.
 
haha..! hyvä, jos kävelemään kehtaa. sopivan vaivattomassa pikku-krapulassa luovuutta voi riittääkin, toteutus jostain syystä ei riitä samalle tasolle....

Huhhuh, onpa taas rapuli. Taijan käyä vähän Jaffaa hakemassa ja sitten hyödynnän olotilani ja alan biisihommia katteleen...

Ammatti miehillehän ei etes tuu krapulaa.

No nyt vasta tajusin miksi en saa luotua ikinä mitään järkevää. Eihän mulle tuu koskaan kankkusta. Selvispä sekin.

Kyllä meikäläisen sävellys-/sanoituskynä on terävimmillään hyvässä nousuhumalassa. Tämäkin teoria on testattu. Krapulassa ei nykyään pysty ees nousemaan sängystä ylös. Ota siinä nyt sitten mitään kitaraa käteen.

Laitanpas oman korteni asiasta kekoon...lähestyn asiaa vähän eri kantilta..
 
Alkoholin juominen vaikuttaa aivoissa toimiviin välittäjäaineisiin. Kun illalla tenuaa oikein kunnolla, alkoholi "polttaa" esim. serotoniinin tason alhaiseksi. Serotoniini on välittäjäaine, jokatuottaa mielihyvää, ja sen vajaus sitten morkkista ja jopa masennusta.
 
Seuraavana päivänä on siis ehkä "mielihyvätasot" vähän alhaalla, jolloin ihmisen normaali reaktio on pyrkiä nostamaan niitä oikealle tasolle. Tällöin sitten pyritään tekemään sellaista, minkä tietää aiheuttavan mielihyvää, eli jos on musiikkimiehiä, niin musisoimaan, panomiehiä, niin .... Tuollaisessa tilassa sitä pystyy musiikillisestikin kaivautumaan aika syvälle, ollaan suurien tunteiden äärellä! Jollain tavalla sitä taas täytyy kuitenkin saada tasot kohdalleen. Tai sitten haetaan se rasvainen pizza, joka tuo taas hitusen elämäniloa mukanaan. Eli jotenkin krapulassa se järki jää taka-alalle, ja pääosaan nousee vain selviytymisvietti.
 
Itselleni tuli ensimmäinen krapula 25-vuotiaana, ja siihenpä ne minun ryypyt on pitkälti jääneetkin...Kehittelin tällaisen teorian, joka mielestäni pitää edelleen, vuosien jälkeen kutinsa:
 
"Hauskuuden määrä on vakio"
 
Eli jos illalla on aivan huikean hauskaa, niin seuraava päivä sen kyllä tasoittaa. Jos on sitten ihan ok ilta, niin seuraavakin päivä on ihan ok. Liian hauskaa ei voi olla!!