Keskustelua raskaammasta musiikista ›

Pidin myös Vigilistä melkoisesti ihan ilman fanipoika lisääkin. Odotellaan nyt vielä itse julkaisua kuitenkin ja katsellaan sitten. Todennäköisesti ihan hyvää materiaalia näytebiisin perusteella luvassa.

Kansitaidettaan myöten Ulverin uusi vaikuttaa täydelliseltä. Yhdestä kappaleesta on kuitenkin vaikea sanoa. Jokseenkin tulee mieleen Blood Insiden kokeellinen ilmapiiri joka on tehty helpommaksi sisäistää ja vieläpä melodisemmaksi. Blinded By Blood ainakin tuli mieleen, mutta uuden kiekon kokonaisuudesta ei sitten voi kuin arvailla. Pakko-ostos ehdottomasti, ja luulen että kyllä se potkasee aika kovaa.

Kansitaidettaan myöten Ulverin uusi vaikuttaa täydelliseltä.
 
Kyllä. Blood Inside oli itselleni liian tylsä levy, eikä asiaa auttanut ollenkaan laimea kansitaide. Kuten usein on tullut todettua, kansitaide on helvetin oleellinen osa levyjen kokonaisuutta.
 
Vigil on hieno biisi, Perdition Cityn tunnelmissa liikkuva.

Kyllä. Blood Inside oli itselleni liian tylsä levy...
 
Tämä nyt ei ensimmäisenä tule mieleen levyä kuunnellessa; sen verran paljon tavaraa levyltä kuitenkin löytyy. Ei sillä, en itsekään pidä levyä Ulverin parhaimmistoon kuuluvana ja kokonaisuutena siltä löytyy hetkiä, jotka eivät aina toimi kokonaisuuden kannalta toivotulla tavalla. Siitä huolimatta kappaleet 2-5 muodostavat levyn ytimen ja tarjoavat varsin mainioita hetkiä.

Hoi.
 
Mulla on jotenkin jäänyt tää ulverin levytyspolitiikka ihan ohi.
 
ekasta levystä asti fanittanut eli puolet elämästäni mutta se ekan elektroep:n jälkeen jonka nimeä en muista, en ole nähnyt missään niiden ääniteoksia.
 
pliis, auttakaa.
 
kertokaa että ne ei ole kaikki jotain sadan painoksen minivittuiluja vaan että voin ostaa ne viimeinkin.
 
noin hienon bändin tuotantoa en halua kovalevylleni mp3-muodossa ennenkuin mulla on ne levyt.

kertokaa että ne ei ole kaikki jotain sadan painoksen minivittuiluja vaan että voin ostaa ne viimeinkin.
 
Loppuunmyytyjä taitavat olla EP:t Metamorphosis, Silence Teaches You How to Sing ja Silencing the Singing. Näistäkin kaksi viimeistä on julkaistu uudestaan yhdelle levylle painettuna, nimellä Teachings in Silence. Kaikki pitkäsoitot saa asiantuntevasta kaupasta tai suoraan Jester Recordsilta tilaten.

Metamorphosista saa Amazonista, mutta aika suolaiseen hintaan:
 
http://www.amazon.de/Metamorphosis- … music&qid=1188717579&sr=8-1
http://www.amazon.co.uk/Metamorphos … music&qid=1188717577&sr=8-1
http://www.amazon.com/Metamorphosis … music&qid=1188717575&sr=8-1
 
Digitaalisessa muodossa voi ostaa suoraan Jesteriltä:
 
http://www.jester-records.com/releases_sub.php?ID=4

Huuto.nettiä kannattaa myös pitää silmällä, mikäli noita EP-levyjä metsästää. Oman Metamorphosis-lättyni löysin sieltä n. 20 euron sopuhintaan.
 
Muita levyjä pitäisi tosiaan löytyä mistä vain hyvinvarustetusta levykaupasta.
 
E: Vargnatt pitäisi jostain vielä yhyttää, mielellään seiskatuumaisena. Ei vaan kovin usein törmää tuohon demoon.

Kuinkas rajoitettu painos tuo Metamorphosis on? Itse ostin omani aikanaan ihan normaaliin hintaan.
 
sama. mullahan se on jossain, mutta missä, sitä en tiedä, toivon totissesti että jossain treeniksellä eikä hävinnyt muuttoihin.

Kuinkas rajoitettu painos tuo Metamorphosis on? Itse ostin omani aikanaan ihan normaaliin hintaan.
 
Ei se sinänsä ole rajoitettu painos, vaan oli ihan normaalijulkaisu aikoinaan (5000 - 10 000 kpl lienee). Sitä ei vain ole painettu lisää, ilmeisesti liian pienen kysynnän vuoksi. Ehkä tuo sitten jossain vaiheessa muuttuu.

Blood Inside oli itselleni liian tylsä levy, eikä asiaa auttanut ollenkaan laimea kansitaide.
 
Kundi hei!

Kundi hei!
 
Nostanpa. Blood Inside on helvetin kova. Soinut tauotta nyt pari päivää kohta... ja Perdition City matkalla postilaatikkoon :) Kuunneltavaa piiiiiiiitkäksi aikaa...

Nostanpa. Blood Inside on helvetin kova. Soinut tauotta nyt pari päivää kohta... ja Perdition City matkalla postilaatikkoon :) Kuunneltavaa piiiiiiiitkäksi aikaa...
 
Kun olin pari kertaa kuunnellut Perdition Cityn niin olin että tämäkös on monen mielestä Ulverin paras albumi. Mutta taas kunhan sitä vähän enemmän kuunteli niin jotenkin se vain alkoi toimia. Tietääkös joku kuka tämä "S" on siinä Perdition Cityn kansilehdessä olevassa haastattelussa tai keskustelussa? Oletan että G on Garm.
 
Sitten olisi näistä jäsenistä kysyttävää kun levyissä ei ole oikein tietoja ja netissä tiedot vaihtelevat. Garmihan tietenkin laulaa ja ohjelmoi Tore Ylwizakerin kanssa (?) mutta luulisi hänen soittavankin jotain kun kai pääsäveltäjä on. Jostain netistä luin että soittaisi ainakin kitaraa vaikka ei sitä levyillä kuitenkaan tee. Tore Ylwizaker siis ohjelmoi mutta jossain taas lukee että hän myös soittaa koskettimia. Jørn H. Sværenkin sanotaan jossain soittavan rumpuja, koskettimia tai sekalaista (eli mitä?). Sekavaa siis on eli nyt kysyisin että onko jollain varmempaa tietoa tästä melko turhasta asiasta. Lähteinä ovat siis olleet pääasiassa metal-archives ja wikipedia.
 
Myös se on askarruttanut että milloin Sværen on liittynyt bändiin? Perditon Cityllä ei hän vielä ole, soundtrackeillä ei lue mitään tietoa mutta Blood Insidellä kuitenkin näkyisi olevan. Silence ep:tä minulla ei vielä ole niin niistä en osaa sanoa.

Kun olin pari kertaa kuunnellut Perdition Cityn niin olin että tämäkös on monen mielestä Ulverin paras albumi.
 
Se vaatii omanlaisensa tunnelman eli luurit korvissa keskellä yötä. Aiheuttaa vaarallisiakin olotiloja.

Aiheuttaa vaarallisiakin olotiloja.
 
Oolrait, voitko kertoa tästä tarkemmin? :)

Oolrait, voitko kertoa tästä tarkemmin? :)
 
Jotenkin se koko levyn tunnelma on niin semmoista ahdistavaa, synkkää betonilähiötä. Alun jonkintasoisesta inhimillisyydestä vajotaan synkkään harmaaseen nihilismiin viimeistään We Are the Dead/Dead City Centersin kohdalla joka sitten ylitetään, lopussa taas ollaan saavutettu jonkinlainen mentaalinen tasapaino. Koko levyn ajan muutenkin vähän flirttaillaan avoimen mielenvikaisuuden kanssa, käytännössä joka biisissä on mukana semmoinen ambientti psykoosin elementti.
 
E: Korroosion mielipide asiasta vastaa pitkälti omaani
http://korroosio.fi/reviews.php?c=cd&id=657

Jotenkin se koko levyn tunnelma on niin semmoista ahdistavaa, synkkää betonilähiötä.
 
Tulee vahvasti mieleen japanilaiset kauhuelokuvat ko. levystä. Lähinnä alkuperäiset Ringu ja Ju-on. Mukavaa kuunneltavaa yölliseen aikaan yksin pimeässä korvalaput korvilla.

Itse nautiskelen Perdition Cityni kun käväsen talvella/syksyllä (mielellään tietenkin pimeällä) kaupungilla.

Teachings in Silence ja Svidd Neger lähti tilaukseen. Huhhele tätä rahan menoa ja yöllisiä päätöksiä. Eipähän Shadows of the Sunin odottelu tunnu niin pitkältä. :)