Bassot ›

- Charvel body/käsintehty kaula
- Warwick Corvette pro 5 kielinen
- Squier 5 kielinen *
- Maya Jazz Bass (tein nauhattomaksi, mutta jäi kesken)
- OLP musarikopio (meni TuoBassille)
- Fender 51' reissue presari CIJ (todella ikävä tätä yksilöä, meni jäsen Kaapokkelille)
- Fender 62 resissue Jatsari (Meni Sirdickylle)
- Fender/Maya presari (tuki Jukilta meni meijän basistille)
- Rudolph presari (käsintehty mittatilaustyönä, aivan ihana)*
- Fender Marcus Miller Jatsari * (Kenyltä, loistobasso, johon vaan en ole vielä pääsyt sisälle)
 
*Käytössä tällä hetkellä

Lyhyt, mutta suppea listaus.
 
- Bassoripuloinnin aloittelin Squier presarilla (v.2001). Lainapeli ja kaula mutkalla kuin hullun kulli.
 
- Ensimmäinen oma laite Hohner B Bass V (v.2002) ja on vieläkin käytössä.
 
- Ibanez SR915 MOL (v.2004). Ei ollut mua varten, myin pois.
 
- Peavey Cirrus 5 (v.2006)

6. Guild B-302, mulla on 2kpl samanmuotoisia Guildin kitaroita, joten tällainenkin piti saada. Huutonetistä löytyi ja osoittautui erinomaiseksi soittimeksi. En myy.
 
Olisitkohan ostanut multa tuon?
 
Jos se oli myydessäsi valkoinen, niin sitten tod.näk. kyllä, eihän näihin bassoihin juuri koskaan törmää. Aikaa ostostani taitaa olla pari kolme vuotta.

- Takeharu Jatsari-kopsu, komee peli oli, paino ku synti, tällähetkellä osina pitkin poikin. Ostin vuonna 1999 vahvistimen kera, kuolleen miehen suku myi. Vahvistin edelleen käytössä.
- Cadenza-merkkinen ruoska, ostin humalassa humppamieheltä. Merkki lukee lavassa, muuten ei mitään hajua. Pieni ja kevyt body ja vieläkin palvelee vahvasti teipattuna treenikämpällä satunaisesti.
- Charvel, valkea, en muista mallia nyt, halvasta päästä, ostin rumpalilta. Tällä hetkellä lainassa helsingissä, täynnä tarroja, hieno peli.
- Ykkös vehkeenä Epiphone Thunderbird nelkkukelkku, kaulanpaino saa selän kipeeksi pitkän treenipaussin jälkeen, hyvä rankaisu. Muutaman kerran lentänyt niinkun linnun pitää, ei haittaa, kulua sen kuuluukin, oiva peli.
 
Kaikissa perkeleen paksut kielet ja matala vire, tietyti :) ja jokaisen elämä tulee päättymään jossain keikalla, aivan niinkun pitääkin. Kulutus tavaraa, pitäis varmaan ostaa joku kallis vehje ja liittyä puunaus klubiin, mutta ei oikein oo mun juttu.

-85 joku ihme Taiwanilaisritsa, oisko ollu Hurricane tms.,meni vaihdossa toiseen samantasoiseen jatsikopioon,en muista merkkiä.
-86 tai 87 Hamer Cruisebass, lapa hajos,nostin vakuutusrahat ja ostin MusicMan Sabren,oisko ollu -89 tai -90. Fiksuna kaverina korjasin Hamerin ja revin nauhat huitsin nevadaan.Toimi ihan jees apaut 2000-luvulle saakka jolloin myin sen.Pari kuukautta myöhemmin se levis lopullisesti.
-87 myös umpiskeida Wasikka B2 vähän niinku kotibassoksi..,join sen 2000-luvulla.
-98 Neuser Cloudburst nauhaton femma.Tää ja Musari nykyiset pitkään palvelleet työkalut.En myy.
 
Tässä seurassa aika lyhyen oloinen historia mutta on vissiin käyny pulla ettei oo tarvinnu käteen sopivia soittimia sen suuremmin haeskella.

-Charvel 4-kielinen, ihan ok peli.
-Ibanez GSR-200 4-kielinen, sopi hyvin käteen kun vielä suht alottelija olin.
-Ibanez SR-406 6-kielinen, muuten aika mainio basso, mutta painava ja ehkei se paras soundikaan irronnu.
-AV-Bass 6-kielinen kevyt ja helpposoittonen, tiukka H-kieli ja muutenkin ok soundit.
-Warwick Corvette Std. 5-kielinen ehkä paras basso mitä olen tähän mennessä soittanu. Hieman painava tosin.
-Käsintehty jazz bass 4-kielinen, onnistu ihan kiitettävästi.

Tässä lyhyt oppimäärä bassohistoristani:
 
1995) Neville-presarikopio. Paska ja aina epävireessä. Kaulan profiili sellainen, että rätisee 9. nauhalta niin v***sti. Omistan vieläkin (en tiedä miksi)
 
1997) Yamaha RBX-5. Musta, kullanväriset hardwaret ja 5-kielinen. Oli hyvä rankempaan menoon. Myyty v. 2000
 
2000) Fender American Standard Jazz Bass V. Paras femmakielinen, jolla olen koskaan soittanut. Myin juuri pois (pala kurkussa) uusien hankintojen alta
 
2007) Fender Jaguar Bass. Musta, aktiivinen, paljon kromia, nopea kaula. Räkäisempi saundi kuin jazzarissa, mutta ei niin "väljä" kuin presarissa. Parhaita nelikielisiä, jolla olen soittanut, ja jotka sopivat tunhuiseen rokkiin

Autoja tulee vaihdettua paljon tiheämpään ku bassoja, joten tää on lyhyt lista:
 
* Ibanez Roadstar II. Musta aktiivibasso, jonka ostin käytettynä kaverilta kun aloitin bassonsoiton, tämä tapahtui 19 vuotta sitten, siis vuonna 1988. Tyylikäs, muotoilussa vähän Rickenbacker-vaikutteita, metalliosat kullatut ja bodyn reunoja kiersi luunvalkoiset raidat. Ibanezilla mentiin n. 9 vuotta, kunnes
soundi alkoi tuntumaan turhan ponnettomalta ja kun köyhällä ei ollut varaa kahteen bassoon, möin Ibanezin pois ja ostin toisen bassoni joka oli
* Hohner B Bass IV. Tämä tapahtui joskus 1997 tai -98. Pähkinäpuunvärinen, läpirungonkaulalla ja EMG:n aktiivimikeillä varustettu basso jonka ostin ihka uutena. Hohnerin kanssa tehtiin ensimmäiset ulkomaankeikkareissutkin. Tällä soittelin muutaman vuoden, kunnes soittohommiin tuli useamman vuoden mittainen tauko, jonka aikana tuli bassokamatkin myytyä pois kun siirryin vain mikrofonin taakse... Mutta sitten, vuoden 2005 lopulla, ryhdyin jälleen myös basistiksi, laulamisen lisäksi, ja basso piti hommata. Täältä Muusikoiden.netistä löytyikin sitten nykyinen bassoni:
*MusicMan Stingray, syntynyt 2.12.1994. Musta, aktiivimikeillä. (Muihin en aio edes sekaantua...) Tähän rakastuin heti ensisoitolla, joten voi olla että listalle ei ole tulossa jatkoa lähitulevaisuudessa, ellen sitten saa hommattua kakkosbassoa keikkakäyttöön, kun tulee noita kieliä aina välillä katkottua. (Bassohan ON lyömäsoitin...)

Lissää.
 
Aiemmin en maininnut
1) Vantage vs-600b:tä (vai muistankohan mallin väärin), jonka omistin kitaraa vielä soittaessani. Myin pois parin vuoden päästä kun tarvitsin sen 800 markkaa uuteen vahvistimeen. Ei olisi pitänyt, hyvä peli oli, vaikka alkuperäinen talla oli hajalla ja olin sen vaihtanut uuteen.
 
2) Aria Pro II. Tämän jo aiemmin mainitsinkin, mutta pannaan nyt toistamiseen. Kun siirryin kitarasta bassoon tuossa kolmisen vuotta sitten niin aloitin hommat tällä. Ja tällä olen jatkanutkin. Hyvä peli, kaulasta kovasti pidän, mutta mikrofonin vaihto on ollut mielessä lähiaikoina. Kunhan joskus rikastuu. Ostin itse asiassa vuoden ennen bassoon siirtymistä, se aika siinä meni päätöstä kypsytellessä. Hyvä päätös, vaikka kitaran soittokin on ässää. Tietenkään en kitaravehkeistä ole luopunut, mutta harvemmin niillä tulee soiteltua nykyään.
 
3) Nippon Jazz Bass -kopio. Ostin pari viikkoa sitten eikä siis päässyt aiempaan historiikkiini. 70-luvulta Japaniasta, halpis vanerirungolla. Ihan hyvä romu oikeastaan. Paksu kaula joka kuitenkin istuu käteen suht. hyvin. Nauhat piti vaihtaa ja tallamikistä on lanka katki. Onko jatsi passon mikit muuten normaalisti kahdesta pienestä kelasta koostuvat? Tässä on siis kaksi mikkiä yksissä kuorissa oikeastaan, kumpainenkin hoitaa 2 kielen mikityksen. Tällä saa lahkeet lepattamaan paremmin kuin Aria Prolla. http://goyaguitars.tripod.com/levin75_10.htm

1978 aloitin basistin urani kaverilta silloin tällöin lainatuilla 1969 Fender Precisionilla ja hänen Ampeg V-4B/MusicMan 212 kaapilla. Ei paskempi setti.
 
Ihan niinkuin Balzary totesi tässä samassa ketjussa aiemmin, että 2002 kun rupesin zoomailemaan tätä m.netiä, niin siitä lähti hommat "alaspäin":
 
Tässä suurinpiirtein kronologisessa järjestyksessä, vuosiluvun perässä oleva * kertoo, että basso on edelleen (lue: vielä) kehissä (näkyy kyllä omakuvistakin):
1978: Typhon merkkinen basso, jonka velipoika hommasi jostakin ja antoi minulle joululahjaksi. Iski jokin, ja bodyn yläsarvi piti sahata poikki, ja basso sai lempinimen Teardrop. Samassa modauksessa punainen maali lähti poies ja natural-väritys astui kehiin. Möin naapurin pojalle.
1979: joku ihme jazz basso kopio huonolla kaulalla, jonkun itse maalaamalla valkoisella bodylla (taisi olla vaneria) ja huonoilla mikeillä
1981: Aria Pro II, mallia en muista
1982: MusicMan StingRay 1979 black
1983: ESP PJ-basso, jonka Oulun musiikkikauppiaat kokosivat minulle. Duncanin vintage-mikit (varsinkin J-mikki) ei miellyttänyt, joten kokeilin Hot Stack-J-mikkiä. Sitten Duncanin aktiivit kävivät bassossa kaksi päivää (ne joissa on ne pienet kytkimet). Sitten löysin EMGt ja siihen loppui etsintä. Eli jo 80-luvun puolessa välissä harrastin samaa kuin nykyään. Passiivirutkut poies ja aktiivia tilalle. :-)
1984 *: MusicMan StingRay 1979. Bodyn Rootbeer tai mocca brown väritys ei miellyttänyt silmää syystä A tai B, joten M.Nevalainen maalasi valkoiseksi. Loistava basso.
1985: Fender Jazz Bass, ei paljon kerrottavaa. Joko huono yksilö tms., StingRay hakkasi sen 6-0. Vaihdoin lopulta Rolandin nauhakaikuun.
about 1990: M.Nevalainen teki minulle StingRayhin RW-otelautaisen kaulan, johon ostin virittimet MS Audiotronin katossa roikkuneesta StingRayn rikkonaisesta kaulasta. Tumpumpi soundi kuin originaalikaulassa, joten kasasin ympärille Jazz basson, jonka sitten lahjoitin velipojalle.
 
2002: Squier Affinity P-Bass 2000. Ihan hyvä basso, jossa oli JPJ-mikitys ostaessani. Laitoin siihen EMG PJ-setin ja BTC:n. Oli vallan mainio basso. Kokeilin kyllä Bartolinin musarimikkiäkin tässä, mutta ei ottanut tulta.
2003: MTD Kingston TobaccoSunburst 5-kielinen. Mainio H-kieli.
2004: OLP MM-2. Nordstrand mikki ja StingRayn aktiivielektroniikka eivät tehneet tästä sen kummempaa. Laitoin siihen StingRayn nauhattomaksi modatun kaulan. Nauhaton ei ole mulle.
2004: MusicMan StingRay 1987 teal RW-otelaudalla. Ruusupuu ei kuitenkaan taida olla minun juttu StingRayssa.
2005: MusicMan StingRay 1979/1980 olympic white. Sijoitusmielessä hankittu, joka ei minulla kauaa ollutkaan. Ihan yhtä hyvä kuin tuo minun vanhus.
 
2005: Viinabasso Jazz basso, jossa oppilastyönä Ikaalisissa tehty nauhaton kaula. Body ei tainnut olla Squierin body (kuten minulle väitettiin), vaan Harley Benton, mutta so what.
2005: ihme basso (ostin Jukilta), vaneribody, EMG-mikkejä niin että riittää ja Fender japsi-kaula, joka oli tehty nauhattomaksi.
 
Tein ristisiitoksen näistä kahdesta bassosta, vaihdoin kaulat keskenään, Fender-kaulalla varustettu HB-body sai EMG-J ja BTC:n ja vielä tuhkakupit. Tällä vedin Olavi Virta näytelmässä (StingRayn ohella).
 
2005: OLP Tony Levin Signature 5-kielinen. Muuten hyvä basso, mutta kaula meni rupelille. Kun ei ollut varaa ostaa aitoa StingRayta.
2006: OLP Tony Levin Signature 5-kielinen. Vallan mainio ja hyvempikaulainen.
 
2006 *: Squier JV Jazz Bass 1983. Mainio pilalle modattu jasso, johon laitoin EMG-J setin ja BTC:n. Originaali Fiesta Red -väritys poistettu edellisen omistajan aikana.
2006: Fender Dirnt/Sting Precision. Gibson Mudbucker jytisi kaulanjuuressa.
2007 *: G&L L-2000 Leo Fender Signature 1991. Loistava basso.
 
Kun tytär opetteli basson soittoa (luopuen siitä kuitenkin):
2005: Fender MusicMaster Bass 1978
- aivan hengetön mikki, muuten ihan ok
2006: Fender Mustang Bass 1975/1976
- tässä oli mulle tullessa Bill Lawrence L-510 mikki. Laitoin siihen DiMarzio Model Onen, ja tulipa siitä vallan mukava pikkubasso.
 
Onhan näitä ollut. Ei ihme, että vaimo pitää vähän höyrähtäneenä. Nyt olen luvannut itselleni, että StingRay 5:n ostan vielä joskus, mutta muuten tämä vouhotus saa olla tässä.
 
E: Olihan mulla vuonna 2004 Ashbory nauhaton silikonikielivehjes pari kuukautta, jännä lelu se.

-Ensimmäinen basso: Ibanez GSR-200
-Toinen basso (nyk.): Yamaha RBX-374
-Ensimmäinen ja nykyinen bassovahvistin: Behringer BXL3000A
 
Noilla päässy pitkälle jo

Ensimmäinen basso oli(on) Ibanez "Bean bass" RB999. Toinen oli Fender Jazz Bass Reggie Hamilton series.
Sitten Fenderin takuukorjauksen ajaksi ostin Squier P-Bass Specialin. Fenderin tilalle tuli Sandberg California PM-4 ja Squierin myin pois.

Jepulis,
 
Aloittelin tapailemaan Stand by men bassokuviota kakstoistavuotiaana alkuvuodesta 1992 japanialaisella jazzarikopiolla, joka faijalla oli seinäkoristeena. Merkiltää ehkä Maya /vastaava aikalainen. (Sain muuten ko. yksilön lahjaksi mun sedältä joku pari kuukautta sitten, eli ympyrä on tietyssä mielessä sulkeutunut, kuva on myös omissa kuvissa.)
 
Puolen vuoden perästä ostin kesäduunirahoilla Squierin Presarin, jolla tuli vedeltyä joitakin aikoja.
 
Oisko joskus 15 kesäsenä sitten kun vaihdoin presarin Fenix-merkkiseen bassottimeen (ihan komia peli puunvärinen ja kullatut osat), jossa oli P/J -mikitys, mikäli oikein muistan. (vuonna 94 tai95 ehkä)
 
Fenix vaihtui Aria Pro II -merkkiseen 5-kieliseen (AVB 45/5) joskus keväällä 96, ja sillä tuli vedeltyä aika pitkään, möin pois 2005 syksyllä käytön puutteen vuoksi.
 
1996 Kesällä ostin ekan akustisen bassoni sähkikesn kaveriksi, nauhattoman Fenixin, joka vaihtui vajaan vuoden sisällä nauhalliseen samanlaiseen. (Jonka kaula meni poikki viime keväänä kun kaksi ja neljävuotiaat istahti isin bassopussin päälle, OSTA AINA KOVA LAUKKU KUN OSTAT UUDEN SOITTIMEN...)
 
98 syksyllä tarttui musiikkikaupasta mukaan 80-luvun alkupuolen ARIA SB-1000, joka tuli myytyä pari vuotta sitten rahapulassa. Ko. kapineesta oli customoitu nauhaton hiomalla nauhat sileäksi. Jälkeenpäin kyllä korvennut, että tuli luovuttua.
 
Pari kuukautta sitten mun eka basso muutti takaisin kotiin ja sitä on nyt tullut pompsuteltua (ihan ässä peli, jos ois vaan sillon joskus 13-kesäsenä osannut tajuta).
 
Ja viimeisin hankinta on Yamaha BB-G5, varmaan 97 vuoden tuotos (sarjanumeron perusteella). 5-Kieltä, jatsarimikit, Leppärunko ja loimuvaahterakansi, kulta-punainen sunburst ja kullatut hardwaret. Nami peli eikä ollut kallis (kokonaisinvestointi n.75 Euroa, sis hankinta, matkahuolto ja uus satula). Edellinen omistaja oli liimaillut tuon täyteen tarroja ja tuhrinut tussilla muutamasta paikkaa bodya???? NO nyt alkaa olaa liimat irroteltu ja basso heräilee uuten kukoistukseen...
 
Että semmosia....
 
EDIT... Uusi basso tuli listalle ja pari aikamäärettä korjattu

...98 syksyllä tarttui musiikkikaupasta mukaan 80-luvun alkupuolen ARIA SB-1000, joka tuli myytyä pari vuotta sitten rahapulassa. Ko. kapineesta oli customoitu nauhaton hiomalla nauhat sileäksi...
 
Taitaa olla beissi manilla nykyään toi aria, tai ainakin se osti muistaakseni pari vuotta sitten jostain liikkeestä nauhattomaksi modatun SB-1000:n. Ikäkin taitaa täsmätä.

Rocky-merkkinen presarikopio-80
Ibanez ex-series-90
ESP 400 series Jatsi-84 (myyty)
Fender Hotrodded American series-00 presari (myyty)
Rickenbacker 4003JG-03
Fender CIJ presari-97 (myyty)
Navigator ESP presari-vm.79-80
 
Ainostaan ESP 400 series jatsin myynti harmittaa niin riivatusti! Onneksi tuo ESP navigaattori ja Rikkenpakkeri hieman lieventää tuskaa.

Fernandez jazz-kopio-tallessa.
 
Peavey NTB-5-tallessa
 
Schecter Scorpion-tallessa, tämänhetkinen työjuhta.
 
..johku väliin ilmaantunu Takaminen akustinen basso ja porvoolaisen AK:n tekemä basso nurkkiin homehtumaan.

Ensimmäinen oma basso oli Yamahan BB-414. Sillä on tullut veivailtua se pari vuotta. Sähköpuoli petti aika helposti. Muovia ei pitäisi laittaa soittimiin ainakaan mihinkään enemmän liikkuvaan osaan. Pitäisi kehdata juotella loppuun nuo aloitetut muutokset. Hyvä vehjes. Pysyy niin pitkään, kuin vain edes jollain lailla tunnistettavana säilyy.
 
Toisena tulikin sitten Carvin LB-20. Varsin mainion oloinen kapine. Kaula on just eikä melkein meikäläistä varten tehty. Sopiva halonpuolikas. Hieman ilmenee nauhasurinoita johtuen tikkusuorasta kaulasta, mutta antaa ilmetä. Sitten jos tarvetta ilmenee, säädellään enemmän, tai laitan jäykempiä kieliä kehiin. Kohtalaisen löysät kielet paikallaan.
 
Saa nähdä mitä tullee seuraavaksi vai tulleeko mitään mainittavaa. Kova olisi kiinnostus G-pajan tuotteita kohtaan, mutta käytännön rajoitteet sanelevat tämän hetken sopimattomaksi uutta investointia ajatellen.

Huh. Ompas äijillä ollut paljon soittimia. Minun ensimmäinen bassoni oli todella kaunis japanilainen Marchis Jazz Bass kopio.
Sunburst-väritys ja kromiset tuhkakupit. Vuosi taisi olla 1974. Jos jollakin on tuollainen tallella, voisin olla kiinnostunut ostamaan sen takaisin.
Nyt on menossa jo toinen basso. Fender Jazz Bass vuodelta 1974. Ostin sen käytettynä tasan 30 vuotta sitten, eli vuonna 1976. Kun hyvän löytää ei tarvi vaihtaa. Kokeilin kerran myös Mexikon Presaria, mut kun ei istu käteen, niin ei.
Nurkassa lojuu myös maailman rumin kontra ja tyttären Peavey Dyna Bass, jota voin vilpittömasti suositella pienisormisille soittajille.
Jazzbass rules OK?

...98 syksyllä tarttui musiikkikaupasta mukaan 80-luvun alkupuolen ARIA SB-1000, joka tuli myytyä pari vuotta sitten rahapulassa. Ko. kapineesta oli customoitu nauhaton hiomalla nauhat sileäksi...

Taitaa olla beissi manilla nykyään toi aria, tai ainakin se osti muistaakseni pari vuotta sitten jostain liikkeestä nauhattomaksi modatun SB-1000:n. Ikäkin taitaa täsmätä.
 
Itse asiassa ei ole sama yksilö, meikäläisen kapine oli vaalean puun värinen, eli siinä oli kirkas lakka, toi beissi-maninhan on punertavaksi petsattu. Oman SB-1000:sen myin Alaluusuan Artolle, jolla oli ennestään jo yksi, meni siis niin sanotusti hyvään kotiin, kanarialinnuillakin pitää olla kaveri (tai peili) muuten ne ikävystyy ja kuolee....
 
BTW, kun nyt tuli taas tähän säikeeseen kirjoitettua, niin matkahuolto toi tänään viime viikon herätehuuto.netostoksen ja hyvältä vaikuttaa. Viikonlopun nettisurffailun jälkeen olen päätynyt siihen, että se on Yamaha BB-G5, toinen vastaavan näköinen mutta kromatuilla hardwareilla olis BB-N5. Edelleen lisää ko. kapistuksesta kunhan kerkeän. (laitan ehkä soitinrakennuspuolelle...)