Klassinen ›

Nyt sitten pitää miettiä, että aika moni yksinhuoltajaäiskä on varmasti mielissään, että hänen lapsellaan on tuetusti mahdollisuus harrastaa vaikkapa fagotinsoittoa.
 
Noilla eliittipuheilla vois kyllä pyyhkiä vaikka.....

Nyt sitten pitää miettiä, että aika moni yksinhuoltajaäiskä on varmasti mielissään, että hänen lapsellaan on tuetusti mahdollisuus harrastaa vaikkapa fagotinsoittoa.
 
Noilla eliittipuheilla vois kyllä pyyhkiä vaikka.....
 
No, mun yksinhuoltajaäiti oli ainakin iloinen, että me kaikki kolme sisarusta voitiin opiskella musiikkiopistossa, kun lukukauden hinta ei ollut kohtuuton.

Nyt sitten pitää miettiä, että aika moni yksinhuoltajaäiskä on varmasti mielissään, että hänen lapsellaan on tuetusti mahdollisuus harrastaa vaikkapa fagotinsoittoa.
 
Noilla eliittipuheilla vois kyllä pyyhkiä vaikka.....
 
mielestäsi siis fagotin _ soitto (huom yhdyssanat) on jotenkin vähemmän arvokasta kuin sähkökitarointi? SE haiskahtaa huomattavasti enemmän elitismiltä kuin jonkin vähän erikoisemman soittimen haltuunotto, vaikka sitten elitismisi ulkoisena tunnuksena olisi minkkiturkin sijasta niittivyö & kumpp.
 
yhdyn muutamaan edelliseen puhujaan: otetaan parhaat puolet niin klasarista kuin p/j-koulutuksesta ja lyödään ne samaan kattilaan, saadaan paras mahdollinen soppa aikaiseksi.

Täällä on vissiin vähän väärinkäsitystä nyt ilmoilla.

Täällä on vissiin vähän väärinkäsitystä nyt ilmoilla.
 
Niin näyttäisi.
Itse olen sillä linjalla, että improvisaatiotaidot ovat hyödyllisiä kaikille soittajille, soittimesta riippumatta. Klassisen musiikin puolella osataan kyllä sitäkin nykyisin. Onhan uudemmassa musiikissakin paljon vapaita improvisatorisia jaksoja.
Eikös viulistitkin monesti soita viulukonserttojen soolokadenssit "hatusta"? Aikoinaan se on kuulunut soittajien taitoihin.
Onhan barokin kenraalibassokin oman aikansa vapaa säestystä.

... improvisaatiotaidot ovat hyödyllisiä kaikille soittajille, soittimesta riippumatta. Klassisen musiikin puolella osataan kyllä sitäkin nykyisin...
 
Totta, mutta eipä ole pitkä aika siitä, kun kuulin lauseen: "Pitää ilmoittaa etukäteen, jos soitinesittelyssä pitää soittaa jotakin..."
 
Olin kieltämättä perin hämmästynyt.

Missäs vaiheessa mä noin olen sanonut?
 
Olikohan mulla jäänyt sana "esimerkiksi" laittamatta?
 
EDIT: Näköjään oli. Kun nyt olet noista yhdyssanoista noin tarkka, niin katsopa äidinkielen oppikirjastasi, mitä tarkoittaa sana "vaikkapa".
 
Kummallinen johtopäätös kaiken kaikkiaan, mutta tarkoitin enemmänkin ehken sitä, että raha ja yhteiskuntaluokka ei saa olla esteenä soitinvalintaa tehdessä.
 
IMHO sillä saatanan sähkökitaroinnilla ja saundinpalvonnalla pilataan jo ihan tarpeeksi musiikkia tässä maailmassa muutenkin.
 
luin tekstisi kiireessä ja tulkitsin sen täysin päin h*lvettiä. sain jotenkin sellaisen kuvan, että kritisoit juurikin klassisen opetuksen tukemista, tyyliin "niin just joo, ihan varmaan yh-äidit haluaa kersansa soittavan jotain s**tanan fagottia, oottepa elitistejä kun noin luulette".olin juuri herännyt enkä aivan täysivaltainen maailmalainen vielä. pahoittelen.

Totta, mutta eipä ole pitkä aika siitä, kun kuulin lauseen: "Pitää ilmoittaa etukäteen, jos soitinesittelyssä pitää soittaa jotakin..."
 
Olin kieltämättä perin hämmästynyt.
 
Niin minäkin. Mihin ihmeeseen tämä liittyy? :O

Niin minäkin. Mihin ihmeeseen tämä liittyy? :O
 
Improvisointitaitoon.
 
Sorry - mun ajatus vaeltaa niin paljon yleensäkin, että aika monella on vaikeuksia pysyä mukana....

Improvisointitaitoon.
 
Sorry - mun ajatus vaeltaa niin paljon yleensäkin, että aika monella on vaikeuksia pysyä mukana....
 
Soitinesittely? Öh. Kunhan kerrot tarpeeksi niin ehkä myö hitaammatkin päästään kärryille :)
 
Vallitseva tilanne ei ole juuri koskaan ihannetilanne.

Soitinesittely? Öh. Kunhan kerrot tarpeeksi niin ehkä myö hitaammatkin päästään kärryille :) ...
 
"Katsokaas lapsukaiset, tässä on XXXX:llä kädessään soitin nimeltään XXXXXX ja se kuulostaa tältä:"

(...) saundinpalvonnalla pilataan jo ihan tarpeeksi musiikkia tässä maailmassa muutenkin.
 
No mutta hei, kyllähän kai se nyt on ihan normaalia että hienoista sointiväreistä nautitaan, paljonkin? Itse ainakin myönnän että omille korvilleni upeat soinnit ovat tosi mannaa.
 
Vaikka pääasia tietysti onkin musiikillisen kokemuksen kokonaisuus. Ja eri asia on, jos kyse on enemmänkin laitteidenpalvonnasta.
 
... Massimo Quartan viulu (Stradivarius) taannoisessa Kuhmossa, aaahhhh...
 
Muokka: ja Hank Marvinin Stratocaster jäähallin-keikalla muutama vuosi sitten, hienoa kuultavaa, nyt kun sähkökitarointikin mainittiin tuolla...

No mutta hei, kyllähän kai se nyt on ihan normaalia että hienoista sointiväreistä nautitaan, paljonkin? Itse ainakin myönnän että omille korvilleni upeat soinnit ovat tosi mannaa....
 
Ja taas - HOHO - mä siis tarkoitin enempi tota nykypoprockhevi-osastoo, jossa kitarasaundi on musiikkia tärkeämpi asia. Sorry, mun laukkaava mieli.
 
Siis mutta asiaa kyllä puhut.
 
Ja Hank B:n saundi on musaa varten - eikä päinvastoin. Eli hyvä esimerkki toikin oli sulta.
 
Mikään ei voita osaamisen tuloksena tuotettua akustisen soittimen upeaa saundia. Heitän kehiin Tommy Dorseyn ja Bill Watrousin.

mä siis tarkoitin enempi tota nykypoprockhevi-osastoo, jossa kitarasaundi on musiikkia tärkeämpi asia.
 
Jees, mä ajattelinkin että joku kommunikaatiokatkos on varmaan jossakin kohtaa =) Tuntuu että monessa tapauksessa tuon lajin artisteilla on unohtunut luonnollisen svengaava, erottuva yhteissoitto; kaikki kohdalleen koneellisesti tai tahdin kestävinä ottoina ja sitten kokonaissoundista (ainakin harmoniaelementissä) yhtä isoa mössöä.
 
Ja Hank B:n saundi on musaa varten - eikä päinvastoin.
 
Hyvin sanottu! Hankin tulkinnat seuraavat myös hienosti sävellystä, mä diggaan hänen soittoaan tosi paljon.
 
Mikään ei voita osaamisen tuloksena tuotettua akustisen soittimen upeaa saundia.
 
"Akustinen" on tärkeä sana tässä kohtaa, juuri akustisissa soittimissa kosketuksella on valtavaakin valtavampi vaikutus sointiin...

Tänään oli Hesarissa asiallinen vastinen Mai Allon päättömään bullshitiin. Lehti ilmeisesti haluaa päättää keskustelun olemalla julkaisematta pahemmin provosoivia kirjoituksia ja antaa harrastelijamuusikoin kertoa, mistä musiikissa, etenkin rock-perinteessä loppupelissä olikaan kymysys.

Ja taas - HOHO - mä siis tarkoitin enempi tota nykypoprockhevi-osastoo, jossa kitarasaundi on musiikkia tärkeämpi asia. Sorry, mun laukkaava mieli.
 
Mutta muistapa se, että suurin osa siitä yleisöstä, joka mainitsemasi kaltaista musaa kuuntelee, ei välitä mistään muusta kuin siitä kitarasaundista. Jos se on se juttu, sitä on syytä kelailla;)
 
Siis mutta asiaa kyllä puhut.
 
Ja Hank B:n saundi on musaa varten - eikä päinvastoin. Eli hyvä esimerkki toikin oli sulta.
 
Mikään ei voita osaamisen tuloksena tuotettua akustisen soittimen upeaa saundia. Heitän kehiin Tommy Dorseyn ja Bill Watrousin.
 
Ja sama mies sanoo että klassinen musiikki ei ole muita tyylejä arvokkaampi mutta kieltää muita sanomasta päinvastoin;) Arvotukset vähemmäksi niin on paljon helpompaa.

...että suurin osa siitä yleisöstä,...
 
Oho - tähän on syytä olla todellisuuspohjaista tietoa.
 
Ja sama mies sanoo että klassinen musiikki ei ole muita tyylejä arvokkaampi mutta kieltää muita sanomasta päinvastoin;) Arvotukset vähemmäksi niin on paljon helpompaa.
 
- Voiko sen selvemmin sanoa?
- Toivottavasti, sillä en ymmärtänyt pätkääkään....

Oho - tähän on syytä olla todellisuuspohjaista tietoa.
 
Tämä on ihan omaan kokemukseeni pohjautuva käsitys. "Miks sä diggaat tosta biisistä? Noku se potkii!/Siinä on tunnetta (mitä vitun tunnetta???)" verrattuna "koska sen muotorakenne, sanoma, sävelkieli ja lopputuotteessa esiintyvä instrumentaalinen osaaminen yhdistettynä puhuttelevaan tuotantoon miellyttävät omaa estetiikantajuani." -tyyppiseen kommentointiin.
 
Pane huviksesi vaikkapa jollekin yleiselle, ei-musiikintekijöitä koskevalle foorumille kysymys siitä, miksi joku kappale miellyttää ihmisiä ja katso minkälaisia mielipiteitä esitetään.
 
Voin toki olla väärässäkin, joskus on näinkin päässyt käymään;) Oma kokemukseni vain on se, että jos ihmisille soitetaan samantyyppisiä kappaleita, niistä nousee esiin se, joka jollain tavalla potkii eniten - tietyn aikakauden särökitaravetoisessa rock-musiikissa esimerkiksi se, joka muhkeine saundeineen paukahtaa tajuntaan kovimmin. Erottava asia voi totta kai olla joku muukin, mutta jos kaikki kappaleet on suht hyvin soitettu ja laulettu, niissä on tarttuva kertosäe ja ne ovat muutenkin samalla viivalla, paitsi että niistä yksi on laadukkaasti tuotettu ja muut demotason pläjäyksiä, useimmiten "parhaana" kappaleena pidetään sitä parhaiten tuotettua teosta.
 
- Voiko sen selvemmin sanoa?
- Toivottavasti, sillä en ymmärtänyt pätkääkään....
 
Itsehän sanoit:
 
Mikään ei voita osaamisen tuloksena tuotettua akustisen soittimen upeaa saundia.
 
Mitä muuta tuo on kuin "mikään ei voita klassista musiikkia" -arvotuslausetta vastaava perustelematon väite, jonka kaltaisesta tämänkin keskustelun sisältämä polemiikki alkoi?

Tämä on ihan omaan kokemukseeni pohjautuva käsitys. "Miks sä diggaat tosta biisistä? Noku se potkii!/Siinä on tunnetta (mitä vitun tunnetta???)" verrattuna "koska sen muotorakenne, sanoma, sävelkieli ja lopputuotteessa esiintyvä instrumentaalinen osaaminen yhdistettynä puhuttelevaan tuotantoon miellyttävät omaa estetiikantajuani." -tyyppiseen kommentointiin.
 
Eikös ihminen, joka sanoo että "se potkii /siinä on tunnetta" voi tarkoittaa suunnilleen samaa kuin se joka puhuu muotorakenteista? Häneltä ehkä puuttuu käsitteet tällaiseen pohdintaan, mutta hän saattaa aivan hyvin kokea kappaleen omakseen juuri näiden esteettisten seikkojen takia. Toki joku, jonka "musiikillen älykkyys" (eli kyky kuunnella monimutkaista musiikkia ja hahmottaa se yhä musiikiksi eikä päätömäksi kakofoniaksi) ei ole kovin kehittynyt saattaa kokea kappaleen omakseen esim. sanojen kautta, mikä on suhteellisen yleistä. Mutta ainakin kaikki musiikkia harrastaneet osaavat arvioida(ainakin jonkn verran) myös musiikkia sanojen lisäksi.
Muuten, miksi tässä ketjussa on selkeä klassinen vs. kevytmusa ajattelu? Esim jazz lasketaan yleensä kevyeen musiikkiin ja osa jazzista on kyllä varsin taiteellista.