Työ musiikkialalla ›

Koska tälle palstalle silloin tällöin näkyy putkahtelevan joitamia yrityksen perustamisesta kiinnostuneita henkilöitä, kirjoitanpa tähän pienen muistilistan pohdittavista asioista, ennen kuin säntää pankkiin hattu kourassa lainaa hakemaan ja aloittaa oman pienen maailmanvalloituksensa.
 
En väitä itsekään tietäväni asiasta kuin pienenpienen hippusen, mutta seuraavanlaisia asioita joutuu pohtimaan joka kerta, kun joutuu juttusille jonkun yrityksen perustamistamiseen liittyvän tahon kanssa (T&E-keskus, pankki jne.)
 
Referoin seuraavassa sujuvasti ristiin ja päällekkäin muutamia alan oppikirjoja niitä kuitenkaan tässä erittelemättä. Lisään kirjalistauksen, kun jaksan.
 
Case: Humppa-Urpot Ky
 
Jouko-Einari on nuoruudestaan asti soitellut haitaria ja repertuaaria on vuosien saatossa kertynyt kosolti. Esiintymisiäkin on paikallisen putkifirman pikkujouluissa ollut ja Kaino-mummun 100-vuotiskekkereillä "väärä viitonen" aiheutti oikein rollaattorimylläkän tanssilattian pintaan. Jouko-Einari jäi työttömäksi kuukausi sitten, kun paikallinen piirilevytehdas globalisoitui ja siirsi tuotantonsa Kiinaan. Samalta tehtaalta jäivät toimettomaksi rumpujensoittoa harrastanut Tane, bassoa soitteleva Keijo sekä komeaääninen Martti. Nelikko sattui eräänä aamuna paikallisen kuppilan nurkkapöytään kankkustaan parantelemaan, jolloin Joksa heitti ilmoille ajatuksen, josko kaverukset perustaisivat yrityksen ja alkaisivat harjottelemaan hänen ohjelmistoaan koko orkesterilla. Keikkapyyntöjä oli kuitenkin muutamaan otteeseen sadellut, mutta Joksa ei ollut tohtinut näihin myöntävästi vastata, koska pelkäsi päivärahojensa siitä kärsivän. Keijo puolestaan ei ollut työttömäksi joutuessaan jäänyt laakereilleen lepäilemään, vaan oli välittömästi ilmoittautunut työvoimatoimiston yrittäjyyskurssille, jossa konsultti, jolla oli liian lyhyt kravatti, oli laittanut osallistujat pohtimaan seuraavanlaisia asioita:
 
Toiminta-ajatus
 
Yrittäjällä on tietenkin joku ajatus siitä, mitä hän aikoo yrityksensä puitteissa alkaa tekemään. Toiminta-ajatuksen ylöskirjoittaminen saattaa kuitenkin avartaa yrittäjän omaa kuvaa siitä, mitä ja miten asioita hänen yrityksessään tehdään. Kyse on siis pähkinänkuoreen sullotusta toimintasuunnitelmasta, jossa vastataan kysymyksiin: Mitä? Kenelle? Miten? uudemmat oppikirjat sisällyttävät vielä tähän kolmioon kysymyksen: Millä mielikuvalla? Tämä ei tämänpäiväisessä yritysmaailmassa liene ollenkaan turha lisäys.
 
Mitä?
 
Poikien palaveeratessa kävi ilmi, että he soittaisivat vanhaa tanssimusiikkia kvartettina. Uudempi iskelmämusiikki ei kuulemma ollut Kaino-mummonkaan synttäreillä oikein kansaan uponnut ja lattaripojhaiset renkutukset eivät nelikoltamme varmaan olisi irronnetkaan. Myös lättähattujen rokkihommat sivuutettiin tuhahtelemalla ivallisesti.
 
Kenelle?
 
Koska uudempi Beat-pohjainen tanssimusiikki oli vallannut radiot ja tanssilavat, päättivät kaverukset, että heidän kohderyhmänsä l.segmentti olisi vanhojen, perinteisten tanssiravintoloiden asiakkaat ikään katsomatta. Realistina Keijo kuitenkin totesi -ja pöytäkirjaankin tämä merkittiin- että tuskin alle 40-vuotiaat juurikaan heidän taidettaan arvostaisivat.
 
Miten?
 
Martti sanoi, että häntä häiritsi sellaiset orkesterit, joiden volyymitaso oli liian luja. Tähän yhtyivät kaikki. Tane ei edellisen lisäksi voinut sietää huonoa yleissoundia, niin kuin Aila-serkun ja Tuomon häissä oli ollut. Nelikko päätti, että he panostaisivat kunnolliseen äänentoistokalustoon ja opettelisivat myös sitä käyttämään.
 
Millä mielikuvalla?
 
Kaino-mummun nuorempi sisko Alma oli Joksalle kertonut tarinaa, kuinka kerran oli naistentansseissa Kyrväkkävaaran lavalla ollut pelimanni silminnähden juovuksissa. Haitarin kanssa oli pudonnut esiintymiskorokkeelta ja Alma -vanha Lotta kun oli- oli tämän haavoja passitettu paikkaamaan. Virttyneissä pukuhousuissa oli kuulemma vielä ollut keltainen tahra haaruksissa. Tämä oli ollut Alman mielestä niin yleisöä loukkaavaa, että molemmat parit olivat huristelleet Volgallaan tiehensä. Tarinan kuultuaan orkesteri päätti, että aina esiinnyttäisiin selvänä, pukeuduttaisiin yhdenmukaisiin, siisteihin pukuihin ja aina jaksettaisiin hymyillä koko 5 x 45min keikka. Oltaisiin "maan reippain humppabändi".
 
Näitä asioita pohdittuaan, orkka päätti tiivistää kaiken yhteen nippuun. Saatiin Humppa-Urpot Ky:lle liikeidea.
 
"Humppa Urpot on vanhaa tanssimusiikkia laadukkaalla äänentoistolla yli 40-vuotiaille ravintola-asiakkaille soittava kvartetti, joka on myös ulkoisesti tunnistettavissa edukseen."
 
Tämä lause ohjaa nyt Joksan, Tanen, Keijon ja Martin toimia yrityksen perustamisessa. Tätä lausetta vasten he voivat myös tulevaisuudessa peilata omia tekemisiään; jos jossain menee pieleen, onko toimittu, niin kuin yhteisesti sovittiin? Onko poikettu ns. ydinosaamisalueelta? Tällaisen lauseen myös pankinjohtaja haluaa kuulla. Jos ei yrittäjä osaa sanoa lyhyesti, mitä aikoo tehdä, ei myöskään pankinjohtaja osaa sanoa, antaako tämä hanketta varten rahaa.
 
Liiketalouden oppikirjoja lukiessa ei voi olla törmäämättä SWOT-analyysiin. Tuo lyhennehirviö tunnetaan suomen kielessä myös "nelikenttäanalyysin" nimellä, ja kirjaimet merkkaavat seuraavaa:
 
S=Strengths/Vahvuudet
W=Weaknesses/Heikkoudet
O=Opportunities/Mahdollisuudet
T=Threats/Uhat
 
(jaa, enpä ehdikään jatkaa tämän pidemmälle. Jatkuu taas joskus)
 
=======================================================
 
Siinä ydinjuttua. Jatkan tässä, kun jaksan. Mitä haluaisitte tietää Humppa-Urpot Ky:n perustamisesta? Ainakin seuraavia aihealueita olen ajatellut juttuun sisällyttää:
 
-yritysmuodon valinta
-vähän rahoitusta
-Markkinoinnin peruskäsitteitä