Tanssimusiikki ›

Paskanmarjat, siinä niin suurta eroa ole..
 
Olemme olleet myös haitarin suhteen digiajassa muutamia kuukausia; on totta, että monitoroinnissa saundi ei ole sama kuin PA:ssa, mutta so not!.....

Esititkö hartaan toiveesi.....?
 
MOI
 
Ei toki. Hartain toiveeni on, jos sama tehtäisiin ohjelmatoimistojen myyjille. Yksi täytettynä, puhelin kädessä museon vitriiniin. ;)

MOI
 
Ei toki. Hartain toiveeni on, jos sama tehtäisiin ohjelmatoimistojen myyjille. Yksi täytettynä, puhelin kädessä museon vitriiniin. ;)
 
Ei pöllömpi idea...

MOI
 
Ei toki. Hartain toiveeni on, jos sama tehtäisiin ohjelmatoimistojen myyjille. Yksi täytettynä, puhelin kädessä museon vitriiniin. ;)
 
Suositteletko täyteaineeksi pii-hiesua vaiko kutteria?

Suositteletko täyteaineeksi pii-hiesua vaiko kutteria?
 
MOI
En kyllä osaa tarkemmin sanoa. Mutta käsittääkseni matelijoissa yleensä käytetään kutteria.

Ookoo. Kutteria täytteeksi.

Palasin juuri veneretkeltä Hesan saaristosta ja ekaa kertaa uskaltauduin Rolandin kanssa tuollaiseen. Saundin "kireys" (luetaan kirkkaus) toimii tuollaisessa hieman meluisessa ympäristössä kuin junan vessa, leikkaa mukavasti läpi.
 
Ja loppuillasta oli mukava lyödä bassosaundit päälle ja vedellä musetella tädeille, kun alkoivat olla hieman maistissa...
 
Ei ole paluuta analogiseen noissa hommissa!

Katsokaas, Musette-Penaa.

Katsokaas, Musette-Penaa.
 
Nostan hattua niille, joiden hermo pitää vedellä pelkkää kotimaista tuotantoa.

Nostan hattua niille, joiden hermo pitää vedellä pelkkää kotimaista tuotantoa.
 
Väliäkö sillä mitä vetää, kunhan hyvin vetää ja tulee kyrsää pöytään.

Väliäkö sillä mitä vetää, kunhan hyvin vetää ja tulee kyrsää pöytään.
 
MOI
 
Voi että sentään, kun se herra kontuktööri pistää taas humööriä tulemaan. Ole tässä sitten vakavana.

Väliäkö sillä mitä vetää, kunhan hyvin vetää ja tulee kyrsää pöytään.
 
Omaan kaltaisesi ajattelumallin....

Väliäkö sillä mitä vetää, kunhan hyvin vetää ja tulee kyrsää pöytään.
 
Entä jos pitäisi ilta illan perään vetää joka keikalla 400 säkeistöä metsakukkia eikä muuta ?

Entä jos pitäisi ilta illan perään vetää joka keikalla 400 säkeistöä metsakukkia eikä muuta ?
 
Kun mä pariksi vuodeksi poistin Tulipunaruusut settilistasta niin taas alkaa maistua!

Palasin juuri veneretkeltä Hesan saaristosta ja ekaa kertaa uskaltauduin Rolandin kanssa tuollaiseen. Saundin "kireys" (luetaan kirkkaus) toimii tuollaisessa hieman meluisessa ympäristössä kuin junan vessa, leikkaa mukavasti läpi.
 
Ja loppuillasta oli mukava lyödä bassosaundit päälle ja vedellä musetella tädeille, kun alkoivat olla hieman maistissa...
 
Ei ole paluuta analogiseen noissa hommissa!
 
Noi pikkubotskikeikat on kliffoja.Taattua valssia ja muuta melankolista musiikkia niin asiakkaat ovat myytyjä.Silmänisku sinne ja pieni flirtti tuonne.Olet kuolematon!
Mä lähtisin mielelläni lauleskelemaan mukaan.Jokusen olen tehnytkin.

Entä jos pitäisi ilta illan perään vetää joka keikalla 400 säkeistöä metsakukkia eikä muuta ?
 
Tuo on meillä tuo vihonviimeinen. Kymmenen minuutin versio "mehtäkukkia" , perään yölintu ja pelimannin jäähyväiset. Soromnoo.
 
Ohvitopikkina tuli mieleen vanha juttu rantalaiturihanuristista. ( tämä ehkä kuuluisi huoneen hyvät läpät ketjuun, mutta tulkoon sitten jäähyä) Eli: "osaatko tämän?" no tietysti - viisi tahtia toivottua biisiä ja loput mehtäkukkia. "No entäs tämän?" No tietysti ja kolme tahtia toivebiisiä ja loput mehtäkukkia. ... jne... ja tämä tarina on tietääkseni tosi. Koko ilta ... pelkkää mehtäkukelmaa...

Aina on kaksi puolta digihanuriasiassa, tässä henk.koht. plussat ja miinukseni:
 
+ Edullinen hinta. Kun analohanureiden hintoja katselee, niin ei ihme, että lapselle valitaankin soittimeksi se kitara.
+ Kevytkin.
+ Saundien kirjo, laajennettavuus ja muokattavuus
+ Volumesäätö ja taitaa ekvalisointikin olla.
+ Aina vireessä.
 
- Ei resonoi akustisen lailla, pehmeän kokonaisvaltaisesti.
- Palkeessa on syttymis-, sammumis- ja tiukkuusongelmia etenkin hiljaisten äänien kohdalla.
- Näppäimistö jotensakin lelumainen, toki tottuu, mutta.
- Paljetremolokin on edelleen suht unelmaa.
- Soundivalikoimaan kannattaa vielä lisätä texmexit, concertinat sun muut speciaalivehkeet. Kun se kerran on mahdollista, miksei tähdättäisi kaikenkattavaan The Hanuriin!
- Sateen sattuessa varmasti herkempi tilttaamaan kuin perinteinen.
- Nykyihminen joutuu ihan tarpeeksi muissa vempaimissa seikkailemaan kaikenmaailman valikoissa. Pelkän yhden koplarin painamisen on riitettävä.
- Nykyihminen joutuu myös ihan tarpeeksi latailemaan kaikenmaailman akkuja ja huolehtimaan niiden riittävyydestä. Ei jaksa, menee turhaa murehtimisenergiaa hukkaan.
- Elektromagneettisen pulssin sattuessa leirinuotiolla soitetaan se viimeinen Libertango nimenomaan perinteisellä harmonikalla.
- Digihanuriin liittyvä tupperware-meininki. Porukka ei tunnu päättävän korvillaan, vaan ottaa varauksetta vastaan Rolandilta provikkaa saavien lobbaajien myyntimantrat.

- Soundivalikoimaan kannattaa vielä lisätä texmexit, concertinat sun muut speciaalivehkeet. Kun se kerran on mahdollista, miksei tähdättäisi kaikenkattavaan The Hanuriin!
 
Löytyy nykyisistäkin.

Tuo on meillä tuo vihonviimeinen. Kymmenen minuutin versio "mehtäkukkia" , perään yölintu ja pelimannin jäähyväiset. Soromnoo.
 
Ohvitopikkina tuli mieleen vanha juttu rantalaiturihanuristista. ( tämä ehkä kuuluisi huoneen hyvät läpät ketjuun, mutta tulkoon sitten jäähyä) Eli: "osaatko tämän?" no tietysti - viisi tahtia toivottua biisiä ja loput mehtäkukkia. "No entäs tämän?" No tietysti ja kolme tahtia toivebiisiä ja loput mehtäkukkia. ... jne... ja tämä tarina on tietääkseni tosi. Koko ilta ... pelkkää mehtäkukelmaa...
 
Tuo muuten on tottakin vähän eri tyylillä, en tiedä onko sama hanuristi.
Heinolan Patrik -baarissa (?) päivälonkerolla soittokaverin kanssa oltiin, ja siellä soitteli hanuristi. Sai kuulemma mennä toivomaan mitä vaan. Sillä oli sama systeemi, veti alkuun muutaman tahdin toivottua biisiä, ja sitten jatkoi sillä, mitä oli itse ajatellut seuraavaksi soittavansa. Meillä oli hauskaa ihan ääneen nauruun asti.