Näissä jutuissa pitää kyllä sanoa että ei se määrä vaan se laatu :) Yksi tuttu "röhtäilee" ja vinkuu niin että hän melkein rökittää flyygelin äänialan, ja se onkin lähinnä huvittavaa. Itselläni on - enemmän tai vähemmän - se oma ääni lopulta löytynyt, ja siten myös ääniala(eikä se niin kummonen ole). Totta on että jotkut laulun osaalueet ja efektit on kiehtovia... ainakin jonkun aikaa... Kumminkin sanoisin itse että ihmisäänihän On suurin soittimista, mutta ei minkään volyymin /äänialan tai efektien takia, vaan yksinkertaisesti siksi, koska siinä on eniten varaa muunnella sointia ja välitää viestejä ja tunteita. Fidelion loppuchorukset ja korkeat c:t ja 9:s sinfonia etc. on hienoa musiikkiurheilua, mutta aito laulu on kumminkin se joka mielestäni antaa eniten. Se että on kokenut jotain ja tehnyt siitä oman biisin tai että näyttelee jonkun roolin ja eläytyy siihen. Kyllä tuota narinaa ehtii vanhustenkodissa sitten harjoitella :) Eikun onnea vaan bassoiluun! |