Netanttilasta ainakin löytyy halvalla, 14,95 eur, joten voisi kuvitella Prismasta tai Anttilastakin löytyvän.
Netanttilasta koitin itsekin etsiä mutta en osannut näköjään löytää. Prismasta löysin sitten, tuolla se jo odottelee 8) The Liam that i know is a polite young man -Peggy Gallagher |
Tuli sitten katottua. Tässä vaiheessa on paha sanoa tarinasta/omista näkökulmista paljon mitään, mistään yksinkertaisesta elokuvasta kun ei voi puhua. Sen sijaan paljon pieniä ajatuksia pyörii päässä. Oliko vaimolla oikeasti kasvainta? Kuoliko elokuvassa edes kukaan? Oliko kaikki kuvitelmaa? Heheh, tämä vaatii kyllä useamman katselukerran jos haluaa tapauksen "selvittää" loppuun asti.
Mutta niinkuin on täälläkin jo todettu; visuaalisesti erittäin kaunis elokuva, nyt mennään jopa Unelmien Sielunmessun ohi sillä osastolla. Näyttelijät natsasivat loistavasti, etenkin Jackman ja Rachel Weiszin sievät kasvot juurtuivat päähän tukevasti. Musiikit oli tosiaan loistavia.
Tulihan tuossa vähän vetisteltyäkin mutta heti seuraavassa kohtauksessa tuli tunne, että miksi näin:) Kertoo ehkä jotain elokuvan poukkoilevasta kerronnasta. Summarum; kaunis, kaunis elokuva jolle annan tässä vaiheessa neljä tähteä, ehkä arvio muuttuu vielä suuntaan tai toiseen. The Liam that i know is a polite young man -Peggy Gallagher |
Kaunis ja vaikuttava elokuva, enkä puhu pelkästään siitä että elokuva puskee sellaisia maisemia ja asioita silmien eteen että meinaa haukkoa happea.
Normaalisti elokuvan arvoa syö se, jos pätkän loppuessa jää olo, että en jumalauta todellakaan tajua mitä tämä nyt sitten tarkoitti. Mutta tässä jostain syystä ei käynyt niin. Kun se loppui, suu oli auki. En tiennyt mitä olin juuri katsonut, mutta olin aivan helvetin vaikuttunut ja yritin kokoajan keksiä omia teorioitani, että mistä helvetistä tuossa nyt oli oikeasti kyse. Eiköhän tämä ole tarkoituksella tehty sellaiseksi, että jokainen saa itse päättää miten asioissa kävi, ja mitä mitäkin tarkoitti. Yleensä se ei toimi, tämän kohdalla olen edelleenkin vakuuttunut ihan pelkästään jo sen kokemuksen voimallisuudesta minkä elokuva aiheutti sen katsomisen aikana ja useita päiviä sen jälkeen.
Ehkäpä elokuvan pointti ei ollut itse lopputulos, vaan se matka, ja mistä siinä oli kyse.
Ja kyllä, itselleni ainakin tämän vuoden vaikuttavin elokuva kyseessä, ellei jopa useamman. Enkä todellakaan tiedä, katsonko tätä enää ikinä, vai vaalinko sen ainoan katselukerran tuomaa elämystä.
Jackman on mies paikallaan. Varsinkin siellä kuplassa. En tiedä miksi juuri tuo osio vaikutti niin syvästi. Burstynin Ellen nyt oli aivan helvetin loistava, ei saa itkettää aikuista miestä noin.
Niin, ja aloin olemaan Aronofsky-fanipoika vasta tämän nähtyäni. Sielunmessu ja Pii ovat vaan vahvistamassa tätä käsitystä. 76uy65t745t76tg |
MV
aksiom
Tempura