Yleistä keskustelua musiikista ›

Ei musiikki voi olla älykästä tai tyhmää. Musiikin tekijät sen sijaan voivat kuvitella olevansa jompaa kumpaa, useimmiten ensin mainittua.

Mä löydän nerokkuuden simppeleistä melodioista.
 
Mulle on muuten tullut semmoinen mielikuva, että jazzmusiikin tekijät ja kuuntelijat pitävät itseään jotenkin fiksumpana ja kehittyneempänä musikaalisesti kuin vaikkapa esimerkiksi hevimusiikin tekijät ja kuuntelijat.

Jotenkin vain tuntuu että mitä tunnetunmpi yhtye/artisti on, sitä "tyhmempää" musiikkia se on. Tai ainakin kaikki mitä pikkuteinihevarit kuuntelevat. Kyllähän minä itsekin kuuntelen Metallicaa, AC/DC: tä ja muuta tällaista, mutta esim. Dire Straits, CCR yms. tuntuvat olevan ainakin melko fiksua musiikkia. Ja tietysti kaikki blues!

Yritin kehitellä jotain tekstiä, mutta ei siitä mitään tullut. Heroinille siis vain plussaa kun tiivisti hyvin joitakin ajatuksiani.

Tuli tässä mieleen, että on ihan oikeasti tehty tutkimus, jossa toinen ryhmä laitettiin kuuntelemaan keskitason hiphoppia ja toinen mozartia vartin verran ennen älykkyystestiä. Mozart ryhmä selvisi muistaakseni keskimäärin 15% paremmin.
 
Ja tämä johtui nimenomaan Mozartista? Ensin olisi toki pitänyt selvittää kunkin ryhmän älykkyys ennen musiikin kuuntelua jotta olisi selvitetty nousiko tulos? Eli jos se toinen ryhmä oli jo lähtökohtaisesti "älykkäämpi" niin sittenhän musiikilla ei ollut merkitystä?
 
Klassinen musiikki on mielestäni keskimäärin älykkäämpää kuin pop. Perustelen niin että klassisista kappaleista löytyy yleensä jotain uutta vuosienkin kuuntelun jälkeen. Tämä on tietenkin rankka yleistys.
 
Tuskinpa noin.Monimutkaisempaa se toki on ja tietysti siitä syystä kestää ehkä kuuntelua enemmän.Kuitenkin kaikkein suosituimpien klassisten sävelmien teemat ovat suht yksinkertaisia johtuen siitä ,että ns.klassikkokappaleet tuppaavat olemaan yksinkertaisia.Se on yksi syy miksi ne jäävät klassikoiksi (mm.Smoke on the water,Paranoid jne.) Toki poikkeuksia löytyy.
 
Kadehdin oikeastaan niitä ihmisiä, jotka saavat kiksejä noista listakärkihiteistä. Elämä on helpompaa, vaikkakin vähemmän mielenkiintoista, jos ei tarvitse ajatella kuunnellessaan musiikkia.
 
Mistä sä tiedät ettei ne ajattele? Kohotat itsesi jonkun tarkemmin määrittelemättömän "listapoppimassan" yläpuolelle? Todella tarttuvan kertsin teko ei ole kovinkaan helppoa.Sen sijaan monimutkaiselta ja vaikealta kuulostavan riffin teko voi sitä ollakin.Ei nää ole mustavalkoisia asioita.
 
"Kaikki tarvii aina jonkun itseänsä huonomman" taisi Freukkarit laulaa joskus.Toiset pätee hienolla talolla,toiset kertomalla katsovansa laatuohjelmia,toiset kuuntelemalla ns."laatumusiikkia".Itse olen yrittänyt päästä moisesta eroon ja ottaa musan musana.
 
Yleensäkkin tästä keskustellessa täytyy muistaa että 90% ihmisistä ei ole saanut musiikillista koulutusta.
 
Mm.Hendrixillä ei tainnut olla musiikillista koulutusta juurikaan.Mitenköhän se olisi pärjännyt älykkyystestissä?

Ei musiikki voi olla älykästä tai tyhmää. Musiikin tekijät sen sijaan voivat kuvitella olevansa jompaa kumpaa, useimmiten ensin mainittua.
 
Ja eritoten kuuntelijat.

Oletetaan taas karrikoiden ja karkeasti jaotellen, että on tyhmää ja fiksua musiikkia.
 
Onko fiksulla musiikilla moraali? Toisin sanoen se ottaa vastuun, mitä se on, vastaa seurauksistaan? Yrittääkö se parhaaseen mahdolliseen tulokseen? (Pidetään musiikkia tässä nyt subjektina)
 
Onko tyhmä musiikki moraalitonta? Se ei pyri ottamaan vastuuta? Se ei vastaa siitä, mitä se on?
 
En kuitenkaan ole valmis luopumaan täysin tästä syvällisyyden ideaalista ja vaipumaan yleisdemokraattiseen konsensukseen jossa kaikkien näkemykset ovat yhtä hyviä.
 
Leikitään nyt ajatuksella, että kuuntelet Aitken/Stock/Waterman-tuotantoa olevaa I Should Be So Lucky -biisiä. Biisin perimmäinen tarkoitus on kai ollut myydä mahdollisimman paljon; kaikki siinä on rakennettu niin, että se uppoaa mahdollisimman moneen: tutut elementit, soinnut, laulaja imagoineen, säveltäjien tietoisuus siitä, mikä myy.
 
Sitten repäistään esille Woody Guthrien This Land Is Your Land-biisi. Se kaiketi kertoo oikeudenmukaisuudesta tai sen puutteesta. Ilman tuotantokoneistoa Guthrie on säveltänyt ja sanoittanut biisin, jolla on sanoma, se pyrkii kertomaan, että itseasiassa ei tämä maa olekaan täysin sinun maatasi ("And that sign said - no tress passin' ").
 
Yleisdemokraattisen konsensuksen näkökulmasta nämä kaksi biisiä todennäköisesti tulkitaan näin: toinen on luotu tuottamaan iloa, toinen taas hieman eettistä näkökulmaa. Ja tunteisiinhan ne molemmat vaikuttavat. Kun taas otetaan tuo syvällisyyden ideaali: on toinen luotu tuottamaan mahdollisimman paljon rahaa, toinen taas vaikuttamaan kuulijaansa mahdollisesti yhteiskunnallisesti ja tehty epäkaupallisesti. Siten toinen on tyhmää musiikkia, toinen fiksua. Tai sitten ei. Ehkäpä I Should Be So Lucky onkin fiksua musiikkia, koska se pyrkii vaikuttamaan mahdollisimman moneen, se tuo rahaa tekijöilleen ja saa tanssilattiat täyteen. Kun taas This Land Is Your Land on tyhmää musiikkia, koska koskettaa niin harvoja ja ihan turhaan sanoituksessaan yrittää parantaa maailmaa.
 
Äh, ehkä musiikilla ei sittenkään ole moraalia.

Mitäpäs porukka ajattelisi jos meikäläisen lempi "artisti" olisi Crazy Frog. Olisinko tyhmä?
 
No et tietenkään, musiikkimakusi vain olisi täysin väärä, toteaa nimimerkki ahdasmieliset hirteen. :D
PS. allekirjoitus on sulla aika hyvin musiikin olemusta kuvaava. Hyvä slogani.

Mitäpäs porukka ajattelisi jos meikäläisen lempi "artisti" olisi Crazy Frog. Olisinko tyhmä?
 
Mitäpäs Gardiner ajattelisi, jos meikäläinen kuuntelisi vain King Crimsonia? Olisinko fiksu? :) :) :) x jallupullo***

Tämä on kyllä aika rumaa luokitella musiikkia kahteen lokeroon, tyhmään ja fiksuun. Toistan itseäni, musiikissa on kyse tunteesta ja äänestä. Enkä jotenkin pysty ymmärtämään, miten esim. Metallica voisi nyt olla junttien musiikkia.

Mitäpäs Gardiner ajattelisi, jos meikäläinen kuuntelisi vain King Crimsonia? Olisinko fiksu? :) :) :) x jallupullo***
 
Eipä tuon perusteella edelleenkään osaa fiksuudesta sanoa mitään, ehkä musiikki makuasi hieman kenties hämmästelisin.
oikeesti en edes tiedä mitä vois sanoo fiksuudeks, älykkyydeks, tyhmyydeks, viisaudeks.
Joskus oli kai tehty einesälykkystesti tyyppinen homma ihmisille jotka on erilaisesta kulttuurista kotosin ja huonolla menestyksellä.
Muuten tuli mieleeni et eiks This Land ollu kuitenkin siinä mielessä menestys et se on kuitenkin tunnettu klassikko biisi. Ja tavallaanhan se riittää et Dylanit ja Springsteenit ja Hektori alkaa veivaan biisejä keikoilla ja levyillä, sit Dylanii alkaa versioida Henriksonin Simo ja Scortserin Jason niin kyl se siitä, biisit alkaa kulkee.
Scott, Aitken, Waterman oikeestaan mun mielest joskus tekee mainioita popralleja, mut mä diggasin kyl kans Chinn ja Chapmanista, niist ei vaan silleen tuu versioitavia ikiklassikkoja, ne on sellasta ajankuva pop meininkiä.

No en mä oikeasti kuuntele King Crimsonia yhtään, se on mulle liian fiksua musiikkia...

No en mä oikeasti kuuntele King Crimsonia yhtään, se on mulle liian fiksua musiikkia...
 
Ihan pelkästään Brufordin mätön takia kandee joskus kokeeks vähän kuunnella. :)

Itse asiassa, kuuntelukestävyyshän ei ole ollut tärkeimpien klassisten teosten syntyhetkellä niin oleellinen asia kuin mitä ehkä nykyaikana luulisi. Kun ihminen meni kuuntelemaan sinfoniaa aikana ennen tallennettua musiikkia, hän ei monessa tapauksessa voinut tietää tulisiko hän koskaan kuulemaan teosta samassa muodossa uudestaan.
 
Hyvä pointti.Nimittäin ottaa huomioon aika ja ympäristö jossa nuo klassiset teokset on tehty.
 
Klasari ja pop ovat tietysti ihan erilaisia asioita, mutta mä en tiedä onko ero täsmälleen ottaen älykkyydessä. Se ei ole ainakaan mulle mikään arvoasia, joten mä vaan diggaan mitä diggaan ja jätän muun ryönän muille.
 
Älykkyys itsessään on jo varsin kiistanalainen termi.Saatika sitten "älykäs musiikki".Koska "älykkyys" on käsitteenä jo tieteen puolesta kiistanalainen niin mielestäni musiikin ja fiksuun (ymmärtäen siis fiksu=älykäs) on täysi mahdottomuus - edes karkeasti yleistäen.

Klasari ja pop ovat tietysti ihan erilaisia asioita, mutta mä en tiedä onko ero täsmälleen ottaen älykkyydessä.
 
Ampukaa aamunkoitossa jos mielipiteeni ovat vääriä mutta, eikös "klasari" musan melodiat ollu ikäänkuin kansanlauluista lainattuja, hoviväelle ja valtaapitäville soittelivat tsempaloitaan ynnä klaviatuureja, Straussit tanssitti aikansa " bold and beautiful" peoplea, ja näin ollen eroksi päättelen elitismin.
Turkasen makasiinin purkajat.
VR:n makasiineilla oli sillontällön hyviä musakinkereitä, ei oo enää.
Valistunut veikkaukseni on et tulevassa musiikkitalossa ei roskaväen musiikkia soiteta, ja jos soitetaan on roskaväellä sinne pääsy kielletty.
 
Edit. Ai mitä on roskaväen musiikki.
No vaiks New York Dollssin Trash.
Taiks Sex Pistols. Niitähän ei voitu ees päästää Suomeen ku olivat niin tyhmiä. :)

Tuli tässä mieleen, että on ihan oikeasti tehty tutkimus, jossa toinen ryhmä laitettiin kuuntelemaan keskitason hiphoppia ja toinen mozartia vartin verran ennen älykkyystestiä. Mozart ryhmä selvisi muistaakseni keskimäärin 15% paremmin.
 
Muistat väärin. On tehty tutkimus, jossa toinen ryhmä kuunteli mozartia ja toinen oli hiljaisuudessa. Sen jälkeen tehdyssä älykkyystestissä kuunnellut ryhmä sai hieman paremman tuloksen tietyllä osa-alueella, mikä selittyy sillä että heillä oli mielekästä tekemistä ennen koetta, joten jaksoivat keskittyä paremmin.

Mm.Hendrixillä ei tainnut olla musiikillista koulutusta juurikaan.Mitenköhän se olisi pärjännyt älykkyystestissä?
 
Pidätkö sä Hendrixiä älykkäänä? Juoppo narkkari lahjakkuus, joka tuhosi elämänsä liian aikaisin. Ei se mun mielestä niinkään älykästä ole. Samantyyppisiä kaiffareita kävelee 13 tusinassa vastaan ihan missä vaan Kallion kuppilassa. Kyllä nekin jotain osaa, mutta ovat sen hukanneet jo aikaa sitten.

Ampukaa aamunkoitossa jos mielipiteeni ovat vääriä mutta, eikös "klasari" musan melodiat ollu ikäänkuin kansanlauluista lainattuja
 
Näin ole minäkin kuullut esmes Bachista (J.S) joka sivumennen sanoen on meikäläisen ehdoton suosikkisäveltäjä.

Mulle on muuten tullut semmoinen mielikuva, että jazzmusiikin tekijät ja kuuntelijat pitävät itseään jotenkin fiksumpana ja kehittyneempänä musikaalisesti kuin vaikkapa esimerkiksi hevimusiikin tekijät ja kuuntelijat.
 
Jep, ja varsinkin jostain free jazzista tai muusta avant-gardeen nojaavasta musiikista.
 
Crazy Frog on tyhmää, ok, mutta entäpäs sitten vaikka tämä: http://www.youtube.com/watch?v=4P5raW49kQM
 
Onko tuo Derekkään nyt niin kovin viisasta? Itselläni on jopa vaikea paljastaa että diggailen siitä joten tavallaan Crazy Frog ja vaikkapa juuri Derek Bailey ovat päät jonne tullaan, molemmat ovat tavallaan tyhmiä. Niiden välistä löytyy sitten se kaikki rock, pop ja muut.
Kunhan siis vain mietiskelen...
 
Edit: Niin ja lukekaapa vaikka noita ensimmäisiä kommentteja tuolta Derekin videosta.
Ja sitten: http://www.youtube.com/watch?v=XkHm8uUuT0o
Lukekaapa sieltä kans. Aika kärjistetty tuo Crazy Frog vaihtoehto, sillä ei uskoisi itse ainakaan että kukaan sitä kuuntelee, mutta musiikkiahan se silti on joten tietysti. Ja muistan mä kun kerran yhdellä kaverilla oli tuo mp3 soittimessa...