Rock, pop, alternative ›

I want to eat moore!

I want to eat moore!
 
Roger in black?

Blackmore ei voinut sietää että gillan unohteli biisien sanat. Lisäksi Ritchie on todennut että Gillan ei halunnut laulaa tiettyjä biisejä koska hänen äänensä ei kestänyt niitä, mutta sen sijaan että olisi levännyt, Gillan ryyppäsi ja rellesti. Ritchietä tämä ketutti aivan sairaasti. Siksi mies lähti kävelemään purplesta.
 
Nostellaanpas tämä kun ei tuoreempia löytynyt.
 
Asiaan: ihan aiheestahan tuo silloin taisi lähteä. Onhan Blackmore aika erikoinen persoona, mutta ymmärretään, että kivahan sellaista musiikkia on soittaa mistä pitää.
 
Varsinkin Purplen kokoisessa bändissä korostuu henkilökemioiden tärkeys ja kaiken maailman patoutumien purkautuminen. Tälläisiä temppuja jos sattui enemmänkin ja niistä silloin vaiettiin, niin ihmekös tuo kun Gillanin ja Blackmoren välit olivat tuollaiset.
 
Ja Blackmorea pidetään rockin hankalimpana miehenä. Tämä nakertaa sitä "titteliä".

Olihan se Blackmore hankala tapaus, ja tuskin mies sitä itsekään kieltää... Mutta niin oli Gillankin

Olihan se Blackmore hankala tapaus, ja tuskin mies sitä itsekään kieltää... Mutta niin oli Gillankin
 
Toinen tai molemmat sävelsivät ja toinen sanoitti. Samat asemat ja ikuinen kilpailu johtajuudesta ja kupolissa usein ajatus "Minä olen meistä se kovempi muusikko/biisintekijä/pomo/jne.".
 
Ikävää touhua, olisihan Purple ihan eri bändi kuin nyt jos herrat olisivat keskittyneet enemmän siihen musiikkiin ja pahimmilta erimielisyyksiltä olisi vältytty.
 
Spekulaation suo on loputon ja sieltä on hankala nousta, tiedetään. :D

just kattelin ton purple live in concert 72/73 dvdn. oli kyllä kovaa kamaa. hyvässä vedossa kaikki

Noh, ongelman ydin on varmaan siina, etta blackmore ei ole sellainen ukko, joka haluaisi joustaa asioissa. eika gillan.

Toinen tai molemmat sävelsivät ja toinen sanoitti. Samat asemat ja ikuinen kilpailu johtajuudesta ja kupolissa usein ajatus "Minä olen meistä se kovempi muusikko/biisintekijä/pomo/jne.".
 
Ikävää touhua, olisihan Purple ihan eri bändi kuin nyt jos herrat olisivat keskittyneet enemmän siihen musiikkiin ja pahimmilta erimielisyyksiltä olisi vältytty.
 
Spekulaation suo on loputon ja sieltä on hankala nousta, tiedetään. :D
 
Itseasiassa, kun sanot että jos olisi keskitytty enemmän musiikkiin niin olisi tyystin eri bändi. Nojaa toisaalta taas se olisi mennyt hyvin teennäiseksi, jos tehtäisiin musiikkia vai tekemisen vuoksi, ja muuten välit olisivat huonot. Uskon, että se ei olisi johtanut alkuunkaan parempiin tuloksiin. Itse arvostan Blackmoressa todella paljon sitä, että herra on pitänyt aina päänsä, kun on kysymys musiikista. Blackmore on aina halunnut kehittää itseään muusikkona/biisintekijänä, ja haluaa ilmeisesti edelleen, sikäli kun uusi albumi on jälleen tulossa.
Olisihan ollut vaihtoehto, että Blackmore olisi vain suostunut levyyhtiöiden, fanejen ja kaikkien muiden puolesta vain sinnittelemään purplen kanssa. Nykyään keikat saattaisivat olla huonoja, koska herrat olisivat tyystin kyllästyneitä toisiinsa, ja ainut syy yhdessä oloon olisi raha. Mutta näin ei kuitenkaan tapahtunut, ja näin Blackmore sai loppujen lopuksi avattua uuden yhtyeen ja aloitettua soittamaan musiikkia, mistä hän pitää eniten. Ja Blackmore's nightin riveissä Blackmore on näyttänyt todellakin kehittyneensä todellisesti sähkökitaran ohella mahtavaksi akustisensoittajaksi. Ja hänen biisinsä (+ melodiat keski/renessanssin sävellyksistä yhdistettynä) ovat todella onnistuneita teoksia, hienoa musiikkia.
 
Blackmore on aina ollut henkilö, joka on kehittänyt itseään. Moni muusikko, jotka joskus 70 luvulla olivat maailmantunnettuja lopettivat musiikin teon siihen, ja soittavat nykyään vain niitä ikivihreitä. En sano, että tässä olisi sinällään mitään väärää, mutta kuvittelisin, että muusikko haluaisi mieluummin aina kehittää itseään. Esimerkiksi jos muistelemme aikaa kun Rainbow perustettiin. Toki Blackmore olisi voinut varmasti myydä keikkoja purple-ajan hiteillä, mutta itseasiassa Blackmore kieltäytyi soittamasta niitä Rainbown 70' eralla. Oikeastaan mukana oli vain mistreated ja tämäkin vasta pari vuotta bändin kasaamisen jälkeen. Hän nimenomaan halusi Rainbowssakin luoda uutta, ja selviytyä sillä mitä sai aikaan sinä aikana.
 
Tottakai oma suurin toiveeni olisi, että näkisin joskus vielä Purplen mkII:n mutta se voisi olla esimerkiksi yksi maailmankiertue tj... Samoin Rainbow olisi hieno nähdä Dion kanssa, mutta toisaalta arvostan hyvin paljon sitä, että Blackmore asettaa itse musiikin etusijalle verrattuna esim. rahaan tai muiden toiveisiin. Blackmoren sanoin:" You have to ignore everybody and just believe in yourself".

Biibobbi puhuu taas asiaa. Mutta ei Blackmoreakaan ole aina pelkät musiikilliset arvot ajaneet eteenpäin, kyllä Rainbowkin luisui Dion jälkeen aika vahvasti kohti kaupallista ja poppimaista linjaa. Nykyään ei taas voi puhua rahasta, vaan Nightia mies tekee rakkaudella, ei rahan takia. (Huomatkaa pieni kaksimielisyys huom.)

Biibobbi puhuu taas asiaa. Mutta ei Blackmoreakaan ole aina pelkät musiikilliset arvot ajaneet eteenpäin, kyllä Rainbowkin luisui Dion jälkeen aika vahvasti kohti kaupallista ja poppimaista linjaa. Nykyään ei taas voi puhua rahasta, vaan Nightia mies tekee rakkaudella, ei rahan takia. (Huomatkaa pieni kaksimielisyys huom.)
 
Täytyihän herran eläkkeensä turvata :) No ei... Olet aivan oikeassa, että Rainbown myöhempinä aikoina Blackmore haki ns. kaupallisempaa kuulijakuntaa ja varmasti pyrki tekemään massoille uppoavaa kamaa, mutta kyllähän niiden levyjen joukosta myös hienoja sävellyksiä löytyy. Muuten herra on kyllä aina ollut hyvin uskollinen musiikilleen ja taustoilla ei ole paistanut raha tai muiden ihmisten tarpeiden täyttäminen ja varmaan tässä yksi tärkeä syy siihen, miten Blackmore on pystynyt luomaan loputtoman määrän rock-musiikin historiaa, kehittämään kitaraa soittimena luomaan ja kauniita melodioita ja jyrääviä riffejä.

Eilinen Graham Bonnet & Joe Lynn Turner keikka Virgin Oil:ssa oli aivan loistava! Oliko muita kattomassa?

Eilinen Graham Bonnet & Joe Lynn Turner keikka Virgin Oil:ssa oli aivan loistava!
 
Mitäs biisejä vetivät?

Eilinen Graham Bonnet & Joe Lynn Turner keikka Virgin Oil:ssa oli aivan loistava! Oliko muita kattomassa?
 
Kyllä, oli todella hyvä. Toiseen ketjuun kirjoittelinkin jo enemmän, mutta ylitti kyllä kaikki odotukset!

Täytyihän herran eläkkeensä turvata :) No ei... Olet aivan oikeassa, että Rainbown myöhempinä aikoina Blackmore haki ns. kaupallisempaa kuulijakuntaa ja varmasti pyrki tekemään massoille uppoavaa kamaa, mutta kyllähän niiden levyjen joukosta myös hienoja sävellyksiä löytyy. Muuten herra on kyllä aina ollut hyvin uskollinen musiikilleen ja taustoilla ei ole paistanut raha tai muiden ihmisten tarpeiden täyttäminen ja varmaan tässä yksi tärkeä syy siihen, miten Blackmore on pystynyt luomaan loputtoman määrän rock-musiikin historiaa, kehittämään kitaraa soittimena luomaan ja kauniita melodioita ja jyrääviä riffejä.
 
Ei siinä mitään vaikka hakikin kaupallista linjaa. Pointtihan on se, että Blackmore ei ole halunnut ratsastaa pelkästään vanhoilla hiteillä, vaan on aina pyrkinyt luomaan uutta. Blackmore olisi halutessaan voinut olla täysin tyytyväinen jo 30 vuotta sitten ja katsoa musiikissaan taaksepäin.
 
On aika ilmiömäistä, että Blackmore loi vielä Rainbowssa(kin) niin hienoa uutta musaa sen sijaan, että olis tyytynyt soittelemaan Smoke On the Wateria ja Highway Staria ja keräämään helpon rahan pois. Siinäkään ei sinällään olisi ollut pahaa, mutta Blackmore halusi asettaa itsellee riman korkeammalle. Minusta tuntuu että tarve ei ollut pelkästään näyttää muille, vaan motiiveina on ollut oma kiinnostus ja rajojen testaaminen.
 
Blackmore hylkäsi vielä Rainbownkin kun tunsi että se tie oli kuljettu loppuun. Moni olisi myynyt vaikka sielunsa paholaiselle, jos olisi sillä päässyyt koko ikänsä soittamaan vain Purpleen tai Rainbow´iin. Se, että Blackmore halusi vielä näiden kahden uraauurtavan bändin jälkeen lähteä uusille poluille, ei voi johtua pelkästään siitä, että Blackmore olisi hankala persoona.
 
Kyllä Blackmore on selvästi ollut edellisessä elämässään joku löytöretkeilijä, joka haluaa valloittaa ja löytää aina uusia mantereita;)

Blackmore ei ole halunnut ratsastaa pelkästään vanhoilla hiteillä, vaan on aina pyrkinyt luomaan uutta. Blackmore olisi halutessaan voinut olla täysin tyytyväinen jo 30 vuotta sitten ja katsoa musiikissaan taaksepäin.
 
Ymmärrän kyllä pointtisi ja allekirjoitan sen itsekin, mutta siitä huolimatta en voinut olla hymyilemättä kun mietin miten hyvin tuo kaikki sopiikaan Blackmore's Nightiin = )

Ei siinä mitään vaikka hakikin kaupallista linjaa. Pointtihan on se, että Blackmore ei ole halunnut ratsastaa pelkästään vanhoilla hiteillä, vaan on aina pyrkinyt luomaan uutta. Blackmore olisi halutessaan voinut olla täysin tyytyväinen jo 30 vuotta sitten ja katsoa musiikissaan taaksepäin.
 
On aika ilmiömäistä, että Blackmore loi vielä Rainbowssa(kin) niin hienoa uutta musaa sen sijaan, että olis tyytynyt soittelemaan Smoke On the Wateria ja Highway Staria ja keräämään helpon rahan pois. Siinäkään ei sinällään olisi ollut pahaa, mutta Blackmore halusi asettaa itsellee riman korkeammalle. Minusta tuntuu että tarve ei ollut pelkästään näyttää muille, vaan motiiveina on ollut oma kiinnostus ja rajojen testaaminen.
 
Blackmore hylkäsi vielä Rainbownkin kun tunsi että se tie oli kuljettu loppuun. Moni olisi myynyt vaikka sielunsa paholaiselle, jos olisi sillä päässyyt koko ikänsä soittamaan vain Purpleen tai Rainbowiin. Se, että Blackmore halusi vielä näiden kahden uraauurtavan bändin jälkeen lähteä uusille poluille, ei voi johtua pelkästään siitä, että Blackmore olisi hankala persoona.
 
Kyllä Blackmore on selvästi ollut edellisessä elämässään joku löytöretkeilijä, joka haluaa valloittaa ja löytää aina uusia mantereita;)
 
Juuri samat kerroinkin tuossa pari kirjoitustani taksepäin. Ja vielä tuosta, että kun Blackmore laittoi pillit pussiin Purplen kanssa ja alkoi hakea soittajia vielä viimeiselle Rainbown levylle, niin todellisuudessa Blackmore itse ei olisi halunnut enää laittaa uutta levyä nimen Rainbow alle. Tarkoitushan oli, että levy olisi tehty bändille, jonka nimeksi piti tulla (the) Moon. Eli jälleen kerran ei olisi halunnut kalastella keikkoja vanhan bändin (menestyksensä) turvin. Loppujen lopuksi levy sai saman nimen, kuin Rainbown ensimmäinen oli omannut eli Ritchie Blackmore's Rainbow.

Loppujen lopuksi levy sai saman nimen, kuin Rainbown ensimmäinen oli omannut eli Ritchie Blackmore's Rainbow.
 
Levy-yhtiön suunnasta tuli vissiinkin aika vahva painostus tuossa kohtaa...

Levy-yhtiön suunnasta tuli vissiinkin aika vahva painostus tuossa kohtaa...
 
Juu nimenomaan levy-yhtiö tuossa asiassa loppupeleissä sai tahtonsa läpi. Samoin kävi myös nimen Blackmore's night kohdalla. Alkujaanhan herra Blackmore ei olisi hallunnut nimeään käytettävän bändinsä nimessä, mutta tässäkin suhteessa tuli yhtiöiltä vaikutusta. No anyway, ei se bändin nimi, vain se musiikki, mikä ratkaisee.

Ihme touhua. Luulisi, että Blackmoren tasoinen arvostettu artisti saisi itse päättää yhtyeensä nimen. Ja luulisi, että hänen tasoisensa artisti saisi tahtonsa läpi, vaikka levy - yhtiö sanoisi mitä.