Musiikkibisnes ›

Morjensta!
 
Olen täällä tampereella eräällä ns. 'työvoimapoliittisella kurssilla' ja meillä olis tässä tehtävänä yksi esitelmä ja päätin tehdä sen suomalaisista indie levy-yhtiöistä kun niistä en kovin paljoa tiedä ja se on mun mielestä mielenkiintoinen aihe.
 
Eli jos jollain teistä olisi aikaa jelpata meikäläistä ja tietoa vastata joissain vaiheessa näihin kysymyksiini niin olisin todella kiitollinen! Kysymyksethän ovat teille varmaan aika simppeleitä mutta mulle ne on vielä hieman pimennossa :
 
1)Mitkä on levy-yhtiön yleisimmät tehtävät?
 
2)Millaista hommaa bändien levyjen julkaisutoiminta on käytännössä ja mitä kaikkea siihen sisältyy?
 
3)Kustantaako levy-yhtiöt kokonaan bändin levyn tekemisen? (äänittämisen yms)
 
4)Sitten sopimuksista: Kun bändin kanssa tehdään levytyssopimus niin minkälainen lappunen se on ja minkälaisia pykäliä siinä on? Löytyykö esim netistä valmista sopimuspohjaa?
 
5)Ja millainen on jakelusopimus ja miten se toimii? Joutuuko levy-yhtiö maksamaan jonkun tietyn hinnan tietystä määrästä levyjä jotka jakelufirma sitten vie kauppoihin?
 
6)Mikä on 'Master diili' ?
 
7)Kun bändi vetää keikan jossain niin millälailla levy-yhtiö liittyy siihen? Joutuuko levy-yhtiö kustantamaan siitä hommasta jotain (esim matkat yms) vai saavatko ne siitä itselleen vähän nappulaa? Sama juttu kotimaan ja/tai ulkomaankiertueen kanssa..miten paljon levy-yhtiö on niissä hommissa mukana?
 
8)Millä tavalla levy-yhtiö saa bändiensä musiikkia kuulumaan radioissa? Pitääkö sinne ottaa yhteyttä ja lähetellä levyjä?
 
9)Liittyykö TEOSTO tai GRAMEX milllään lailla levy-yhtiöön?
 
10)Millä tavalla ja mitä kautta levy-yhtiöt sitten tienaavat oman leipänsä pöytään?
 
kiitos.

Kyllä levy-yhtiö voi kuulua Teostoon ja Gramexiin ja saada sitä kautta osansa korvauksista.

1)Mitkä on levy-yhtiön yleisimmät tehtävät?

Studion, tuottajan ja äänittäjän varaaminen. Markkinointisuunnitelman teko ja jakelusopimukset. Kiertueiden järjestäminen.
 
Ei ihan noinkaan. Oikeastaan ainoastaan markkinointi ja jakelu olivat oikein. Lisäksi tulevat kansien filmityöt ja levyn lasimasterointi + prässäys, logistiikka jakelijoille asti sekä tekijänpalkkioista ja muusta vastaavasta rahaliikenteestä huolehtiminen. Studiot, tuottajat ja äänittäjät voi hoitaa kuka tahansa.

2)Millaista hommaa bändien levyjen julkaisutoiminta on käytännössä ja mitä kaikkea siihen sisältyy?

Sopimuksien täyttämistä erilaisille tahoille, jakelun järjestäminen ja markkinointi sekä haastattelut ja promolevyjen lähettäminen arvioitavaksi.
 
Haastattelut eivät kuulu joukkoon. Sopimukset ovat vähän ympäripyöreästi sanottu - mitä oikein tarkoitat, Torniojaws?

3)Kustantaako levy-yhtiöt kokonaan bändin levyn tekemisen? (äänittämisen yms)

Juu, ja ottaa kovalla prosentilla myyntitulot levyistä (bändi saa luokkaa 1 - 5 % levyn markkinahinnasta). Bändit voivat myös saada taiteellista tukea valtiolta, jos junailevat asiat sopivasti.
 
Ei.
 
Mistä näitä vastauksia sikiää?
 
Levytyssopimus voi olla joko artistidiili tai masterdiili. Molemmista on puhuttu kyllin muissa ketjuissa (tosin esim tämän alueen Teosto ja Gramex -FAQ on avausviestiltään silkkaa sontaa, ja totuus tulee vasta korjailujen myötä). Rojalti voi olla jopa 20% mikäli masterdiiliin sisältyy merkittävä osuus levyn tuotannosta.

4)Sitten sopimuksista: Kun bändin kanssa tehdään levytyssopimus niin minkälainen lappunen se on ja minkälaisia pykäliä siinä on? Löytyykö esim netistä valmista sopimuspohjaa?

Tuskin löytyy netistä. Sen tekevät levy-yhtiön lakimiehet tapauskohtaisesti. Siihen listataan sopimuksen osapuolten oikeudet ja vaatimukset, julkaisuiden määrä, jne.
 
Levytyssopimus on yleensä standardisopimus. Kolmea perussopimustyyppiä löytynee netistä, suosittelen vilkaisemaan aluksi vaikka ÄKT:n sivuja.

5)Ja millainen on jakelusopimus ja miten se toimii? Joutuuko levy-yhtiö maksamaan jonkun tietyn hinnan tietystä määrästä levyjä jotka jakelufirma sitten vie kauppoihin?

Tuosta en tiedä tarkalleen, mutta olettaisin sen toimivan normaalitavoin: levy-yhtiö myy jakelijalle levyjä hintaan n euroa / kpl ja jakeluyhtiö sitten myy hiukan kalliimmalla levykaupoille ja lopulta levykauppa ottaa omansa.
 
Levy-yhtiö ei myy jakelijalle mitään, vaan jakelija ottaa jakeluvarastoonsa säilytettäväksi levyjä ja tarjoaa niitä eteenpäin. Jakelijan kautta myydyistä levyistä jakelija saa prosenttiosuuden. Myymättä jääneet levyt palautuvat levy-yhtiölle.

Hinta voi mennä esim. (hatusta vedettynä): levy yhtiö myy 8 eurolla levyn jakelijalle, jakelija myy levyn 14 eurolla kaupalle ja kauppa myy sitten siihen 18 - 20 euron hintaan.
 
Mielenkiintoinen ajatus. Itsekö keksit?

6)Mikä on 'Master diili' ?

Bändi hoitaa levynsä julkaisukelpoiseksi itse (eli master-CD lyödään levy-yhtiön käteen) ja levy-yhtiö vain painattaa ja julkaisee sen kansineen.
 
Masterdiili yhteen kirjoitettuna. Joo, nyt meni oikein.

7)Kun bändi vetää keikan jossain niin millälailla levy-yhtiö liittyy siihen? Joutuuko levy-yhtiö kustantamaan siitä hommasta jotain (esim matkat yms) vai saavatko ne siitä itselleen vähän nappulaa? Sama juttu kotimaan ja/tai ulkomaankiertueen kanssa..miten paljon levy-yhtiö on niissä hommissa mukana?

Kotimaan keikoilla levy-yhtiö tuskin osallistuu mitenkään, mutta isommilla kiertueilla levy-yhtiö voi maksaa isonkin prosentin kustannuksista - luonnollisesti ottaen taskuun sitten tuloista.
 
Levy-yhtiö voi antaa lainaa kiertuetuen muodossa. Tämä laina on tavallisesti "recoupable but not repayable" eli se vähennetään levymyynnin tuotosta mutta sitä ei voi laskuttaa muuten. Saattaa kuitenkin olla, että joudutaan tekemään monta levyä joista ei tule penniäkään ennen kuin laina on maksettu. Suomessa keikkailua ei tueta, vaan saatetaan jopa toimia toisinpäin - keikkaliksat pidätetään levynteon maksamiseen.

8)Millä tavalla levy-yhtiö saa bändiensä musiikkia kuulumaan radioissa? Pitääkö sinne ottaa yhteyttä ja lähetellä levyjä?

Promoja lähetetään ja sopivalla "tukirahalla" sitten löytyy paikka voimasoitosta. Normaalilevyjä taas sitten promoja lähettämällä ja radiot soittavat jos soittavat - usein kytköksissä levynmyyntiin.
 
Tukirahaa (lahjontaa) eli amerikaksi payolaa ei enää juuri harrasteta. Ei tarvitse, koska muut pakotteet ovat vahvempia, eivätkä dj:t kuitenkaan pääse enää vaikuttamaan soittolistoihin.

9)Liittyykö TEOSTO tai GRAMEX milllään lailla levy-yhtiöön?

Ei. Ne ovat tekijänoikeusjärjestöjä ja ajavat artistin/bändin asiaa, tai esim. poppareille biisejä tekevän säveltäjän asiaa.
 
Liittyy. Levy-yhtiö voi olla ja yleensä aina onkin Gramexin asiakas, ja mekaanisena ja taloudellisena tuottajana saa yleensä 50% levyn gramex-rahasta. Levy-yhtiö ei sen sijaan voi olla Teoston asiakas, ellei se harjoita musiikinkustannustoimintaa, mikä on eri asia kuin levykustannustoiminta.

10)Millä tavalla ja mitä kautta levy-yhtiöt sitten tienaavat oman leipänsä pöytään?

Edellä mainittu.

kiitos.

Muut voivat tarkentaa, jos on jotain väärin.
 
Levy-yhtiöt saavat oman osuutensa kakusta.

Voisko sopia että tähän ei kukaan vastaa fiilispohjalta jos ei oo oikeaa tietoa. Tommonen mutuilu ei hyödytä ketään. Painoin jo varoitusta, musta ton ekan vastauksen vois poistaa sotkemasta hommia.
 
Samoin toi Bonhamin mutu-heitto levy-yhtiön kuulumisesta Teostoon on silkkaa dadaa. Ei levyn (taloudellinen) tuottaja saa Teostolta latin latia, kustantaja saa. Kustis ja levysoppari on taas kaks erillistä asiaa, kysykää Kari Kuuvalta jos ette usko.
 
Rojaltiprossista sen verran että kun kerran indielafkoista oli kyse niin Suomessa esim Monsp ja ulkomaisista vaikka nyt Touch & Go jakaa levyn tuotot 50/50 artistin ja yhtiön kesken. Se on sit sopimustekninen asia erikseen mistä ne prossat lopulta lasketaan sikäli kun kirjailisia soppareita kaikissa indielafkoissa edes tehdään.
 
A&R-hommat tosta unohtu esim. kokonaan. Josko joku jouteliaampi ehtis siitä kirjottaa jotain, se kun on suht olennainen (ellei jopa olennaisin) osa levy-yhtiötoimintaa.
 
Suomessa keikkailua ei tueta, vaan saatetaan jopa toimia toisinpäin - keikkaliksat pidätetään levynteon maksamiseen.
 
No kyl sitä joillain tavoin voidaan "epäsuorasti" tukea esim niin että levylafka hoitaa bändin keikkajulisteita, toimittaa keikkamyyjälle promolevyt jne.
 
Alottajalle vielä kyssäri: tarkotatko indielafkalla yhtiöitä kokoluokkaa Megamania ja Fullsteam vai yhden-kahden tyypin nyrkkipajoja tyyliin Hiljaiset levyt? Ihan vaan siinä mielessä että niiden toimintatavat eroaa aika paljon.

Samoin toi Bonhamin mutu-heitto levy-yhtiön kuulumisesta Teostoon on silkkaa dadaa. Ei levyn (taloudellinen) tuottaja saa Teostolta latin latia, kustantaja saa. Kustis ja levysoppari on taas kaks erillistä asiaa, kysykää Kari Kuuvalta jos ette usko.
 
Aivan oikein. Mut Bonskua puolustaen totean, että aika usein levy-yhtiöllä on siihen sidoksissa oleva kustannusyhtiö tai useampiakin. Esimerkiksi Pokon kanssa saattaa olla paha tehdä levysopparia ilman että tehdään myös kustannussopimus, samoin Megamanialle levyttäminen tarkoittaa melko todennäköisesti myös Love Kustannuksen kanssa asioimista.
 
Rojaltiprossista sen verran että kun kerran indielafkoista oli kyse niin Suomessa esim Monsp ja ulkomaisista vaikka nyt Touch & Go jakaa levyn tuotot 50/50 artistin ja yhtiön kesken. Se on sit sopimustekninen asia erikseen mistä ne prossat lopulta lasketaan sikäli kun kirjailisia soppareita kaikissa indielafkoissa edes tehdään.
 
Jep. Laskun lähtökohta voi olla vaikka "kansivähennetty vähittäismyynti" tai mitä vain. Yleensä kuitenkaan ei levyn OVH.
 
A&R-hommat tosta unohtu esim. kokonaan. Josko joku jouteliaampi ehtis siitä kirjottaa jotain, se kun on suht olennainen (ellei jopa olennaisin) osa levy-yhtiötoimintaa.
 
Suomessa A&R (Artist & Repertoire) saattaa hoitaa, jos artistilla ei ole muuta managerointia, joitakin managerille kuuluvia tehtäviä. Älkää kuitenkaan erehtykö luulemaan, että A&R olisi manageri. Manageri on aina artistin palveluksessa ja ajaa artistin etua, ollen "artistin julkinen suu", A&R on levy-yhtiön palveluksessa ja toimii levy-yhtiön nimeämänä yhteyshenkilönä yhtiön ja artistin välissä. Molemmilla on eri lojaliteetit.
 
No kyl sitä joillain tavoin voidaan "epäsuorasti" tukea esim niin että levylafka hoitaa bändin keikkajulisteita, toimittaa keikkamyyjälle promolevyt jne.
 
Mjoo. Tuon julistejutun kohdalla mä olen ajatellut että siitä julisteen alalaidasta tavallaan myydään mainostilaa lafkalle ja lafka maksaa myynninedistämisestä. Voihan ne tukea keikkabussin teippauksiakin, ym.
 
Promolevyjen toimittaminen taas on ilmoitusluonteinen asia, ellei välttämättä halua ajaa taksilla tehtaalle. Jos ei kovin montaa toimitusosoitetta ole, levytehdas kyllä kuskaa ne pari eri osoitetta samalla hiellä, varsin edulliseen hintaan.
 
Alottajalle vielä kyssäri: tarkotatko indielafkalla yhtiöitä kokoluokkaa Megamania ja Fullsteam vai yhden-kahden tyypin nyrkkipajoja tyyliin Hiljaiset levyt? Ihan vaan siinä mielessä että niiden toimintatavat eroaa aika paljon.
 
Vai peräti indielafkoja kuten Sub Pop, Virgin tai Island :-D
 
PS. Suosittelen lainaamaan kirjastosta kirjoittamani kirjan "Rokkibändin ABC". Siinä on lähtökohtaisesti aika hyvää perustietoa pienessä tilassa ja helppolukuisesti.

Etsi käsiisi esim. kirjastosta Riffi -lehden numerot 1-3/2000. Tuosta ykkösnumerosta alkaa kolmiosainen artikkelisarja, joka käsittelee noita levy-yhtiökuvioita.
 
Muutenkin, Riffi on aivan loistava lehti! Pitäisi alkaa taasen tilaamaan sitä parin vuoden tauon jälkeen, kun talous alkaa taas olemaan kantimissaan. Suosittelen tutustumaan kaikille, jotka eivät sitä vielä ole tehneet!

Aivan oikein. Mut Bonskua puolustaen totean, että aika usein levy-yhtiöllä on siihen sidoksissa oleva kustannusyhtiö tai useampiakin. Esimerkiksi Pokon kanssa saattaa olla paha tehdä levysopparia ilman että tehdään myös kustannussopimus, samoin Megamanialle levyttäminen tarkoittaa melko todennäköisesti myös Love Kustannuksen kanssa asioimista.
 
Mihin pitää olla helvetin hyvä syy, että tohon suostuu.
 
Pokohan ei muuten enää ole indie-lafka, koska sen omistaa EMI.

Voisko sopia että tähän ei kukaan vastaa fiilispohjalta jos ei oo oikeaa tietoa. Tommonen mutuilu ei hyödytä ketään. Painoin jo varoitusta, musta ton ekan vastauksen vois poistaa sotkemasta hommia.
 
Tästä plussa ja Kivelle kanssa! Itelläni ei mitään oikeata hajua levy-yhtiö toiminnasta, mutta etenkin tosta Kiven ekasta vastauksesta saa aika hyvän kuvan mitä se on. Ja kurssitehtävästä helposti hyvän=)

Suomeks: levy-yhtiö myy levyjä, kustannusyhtiö biisejä, ja ne on kaks tasan eri asiaa.
 
Toi kytkykauppa on niin 80-lukua. Eikä sitä sillonkaan oo harrastettu missään muualla ku musabisneksen kehitysmaissa. Kari Kuuva -viittaus tuli siis siitä että KO:n ennakkotapauksen mukaan kustis voidaan jälkikäteen purkaa jos voidaan osoittaa että kustannusyhtiö ei oo tehny mitään biisien eteen.
 
Jos kustiksen ainoa funktio on olla levysopparin ehtona siis jos levylafka kiristää sillä ei siihen kannata suostua. Ainakin pitää olla helvetin hyvät perusteet että miksi bändin kannalta paras vaihtoehto ois antaa kustannusoikeudet vain levydiilin kylkiäisenä eikä etsiä itselleen "vapailta markkinoilta" parasta kustista tai pitää biisit manuksena. Siis vaatikaa siltä kustantajalta konkreettinen suunnitelma siitä miten niitä biisejä aiotaan työntää maailmalle. Jos vastaus on "no ku meillä on ollu tapana että meidän bändit vetää nimen tohonkin alle", niin voi neuvoa pitämään tunkkinsa.
 
Eli en kyseenalaistanu tossa kustannussopparin järkevyyttä, vaan sen että se annetaan ilmaseks ihan vaan sen takia että joku sitä kehtaa vaatia levydiilin ehtona.
 
Täältä muuten puuttuu kustannustoiminta-FAQ. Sen jos jaksais joskus naputtaa... koska kustannussoppari on monesti tärkeämpi ku levysoppari.
 
Kustannustoiminta (eli yksinkertaistettuna biisien myyminen ja oikeuksien hallinta) on se mistä isot rahat tulee tulevaisuudessa. Levymyynti hyytyy mutta musiikkia käytetään enemmän ku koskaan radiossa, teeveessä, leffoissa, peleissä, kännyköiden soittareissa sun muissa multimeediohässäköissä.
 
Ihan vaan konkreettisena ja karrikoituna esimerkkinä että "levykauppa" FRS lopettaa mutta tilalle tulee pelikauppoja ja kas kummaa niissä siellä myytävissä peleissä ja dvd-leffoissa jne. käytetään biisejä, ja jonkun tilille niistäkin roposet kilahtaa.

Tietysti, jos kustantajalla ei oo tarjota mitään vastineeksi, ei sopimusta kannata tehdä. Arthur Fuhrmann opetti mulle aikoinaan, että "sopimuksessa on aina kaksi puolta, molemmat antavat jotain ja saavat jotain, ja jos niin ei ole, ei se ole sopimus". Eli biisinikkarikin on oikeutettu aina saamaan jotain kustannussopparinsa vastikkeeksi, vaikka sitten oman nuottikirjan.
 
Eikös noitakin tapauksia ole, että kustannussopimuksen vastineeksi on annettu vaikkapa lisää studioaikaa. Kyllä silloin tarjous on huomattavasti houkuttelevampi kuin, että tehdään nuottikirja vastikkeeksi. Ainakin hyöty näkyy heti jossain.
 
Ja eihän kustannussopimusta tarvitse automaattisesti tehdä ikuisiksi ajoiksi, vaan esim. viideksi vuodeksi eteenpäin kun levy tulee. Kaikki on neuvoteltavissa jos on millä neuvotella.

meillä olis tässä tehtävänä yksi esitelmä ja päätin tehdä sen suomalaisista indie levy-yhtiöistä kun niistä en kovin paljoa tiedä ja se on mun mielestä mielenkiintoinen aihe.

 
mahdollisia tietäjiä/vastaajia voisi helpottaa, mikäli selvittäisit vähän tarkemmin esitelmän tarkoitusta/tavoitetta so. indie levy-yhtiöitä voi tarkastella monelta eri kantilta/yhteydessä. Ei tunnu kovinkaan helmälliseltä lähtökohdalta, että ko. aiheesta kirjoitellaan vaan yleensä. Siis: miltä kantilta haluat ko. levy-yhtiöitä esitellä. Oletko "toimittajakurssilla", yrittäjäkurssilla, bändikurssilla ...??
 
Valitse jokin kiinnostava näkökulma, jolta pohjalta haluat indie levy-yhtiöistä kirjoittaa/niitä tutkia! Keksi sitten kuvaava otsikko aiheelle ja kokeile sitten keksiä kysymyksiä joiden avulla asiaa lähestyt.
 
Avauksen kysymyslistasta en ymmärtänyt, että mitä niillä on erityisesti indieyhtiöiden kanssa tekemistä...

Toi kytkykauppa on niin 80-lukua. Eikä sitä sillonkaan oo harrastettu missään muualla ku musabisneksen kehitysmaissa.
 
Niinkuin esim. Ranskassa tai Yhdysvalloissa?
 
Viimeisen puolen vuoden aikana olen nähnyt kohtuukokoisten "niikäläisten" lafkojen vaimon orkesterille tekemiä levytyssoppariehdotuksia ja kaikissa versioissa on tähän asti ollut oletuksena elinikäinen kustannussopimus ko. biiseistä periaatteella "tästä emme edes neuvottele". (Ja jenkkimallin prosenttiluku kustantajalle lankeavista tekijänoikeuskorvauksista on muuten 50 - ilman isompia velvoitteita.) Skandinaaviseen toimintatapaan tottuneena ns. sylettää.

Niinkuin esim. Ranskassa tai Yhdysvalloissa?
 
Viimeisen puolen vuoden aikana olen nähnyt kohtuukokoisten "niikäläisten" lafkojen vaimon orkesterille tekemiä levytyssoppariehdotuksia ja kaikissa versioissa on tähän asti ollut oletuksena elinikäinen kustannussopimus ko. biiseistä periaatteella "tästä emme edes neuvottele". (Ja jenkkimallin prosenttiluku kustantajalle lankeavista tekijänoikeuskorvauksista on muuten 50 - ilman isompia velvoitteita.) Skandinaaviseen toimintatapaan tottuneena ns. sylettää.
 
Mikä bändi ja mitä lafkoja? Ei tartte mainita nimiä (ellet pikaviestinä halua) mutta ois kiva tietää esim bändin asema ja musagenre ja mikä on "kohtuukokoinen lafka".
 
Onko sun vaimos tai sen manageri tms. edustaja muuten kysyny levylafkalta yksinkertasta kysymystä: MIKSI ne haluaa kustiksen? Ja ei kai sitä sentään levytyssoppariin oo kirjattu, noihan on täysin erillisiä juttuja?

Ja joo, noi jakoprossat on toki eri alueilla erilaiset. Teostolla ei vielä pari vuotta sit menny läpi vaikka kustantaja haluais PIENEMMÄN siivun ku kolmasosan ennen ku homma runnottiin juristin kanssa läpi, että siihen ei oo mitään perusteita.
 
Mut ei ehkä näistä enempää tässä rimpsussa, ettei mee lopullisesti puurot ja voisilmät sekasin, kustiksista vois tosiaan perustaa oman topicin.

Mikä bändi ja mitä lafkoja?
 
Sanotaan näin että genreen erikoistuneiden lafkojen valikoimasta on triviaalia päätellä kuvaukseen sopiva osajoukko.
 
Ja ei kai sitä sentään levytyssoppariin oo kirjattu, noihan on täysin erillisiä juttuja?
 
No kun nimenomaan on, ihan järjestään. Selityksenä tuttu "näin me aina teemme".
 
(Mutta ei tästä sen enempää, kun ei asia itseäni varsinaisesti koske - sivusta vain seurailen.)

Woah! Tännehän on tullu hemmetisti vastauksia. Kiitos paljon kaikille vastanneille!! Etenkin Kivelle joka jaksoi käydä jokaisen kysymyksen läpi =)
 
Jos teillä on jonkinlaista keskustelua yms levy-yhtiöistä niin jatkakaa ihmeessä sitä tässä topicissa jos haluatte. Sen verran mielenkiintoinen aihe on että seuraan sitä ainakin vierestä =)

Woah! Tännehän on tullu hemmetisti vastauksia. Kiitos paljon kaikille vastanneille!! Etenkin Kivelle joka jaksoi käydä jokaisen kysymyksen läpi =)
 
Jos teillä on jonkinlaista keskustelua yms levy-yhtiöistä niin jatkakaa ihmeessä sitä tässä topicissa jos haluatte. Sen verran mielenkiintoinen aihe on että seuraan sitä ainakin vierestä =)
 
Nyt kun sulla ehkä on jotain perusasioita selvillä, käytät tätä varmaan runkona, jonka pohjalta teet kysymyksiä joillekin indie-levy-yhtiöissä työskenteleville, eiks niin?

Nyt kun sulla ehkä on jotain perusasioita selvillä, käytät tätä varmaan runkona, jonka pohjalta teet kysymyksiä joillekin indie-levy-yhtiöissä työskenteleville, eiks niin?
 
^HAHAH! Täällähän on varsinaisia Sherlockeja :D
 
Enpä aio tehdä kysymyksiä indie-levy-yhtiöissä työskenteleville. Aluksi meinasin että lähetän niille juuri näitä kysymyksiä emaililla mutta ne olisivat olleet kuitenkin liian kiireisiä/ei-kiinnostuneita vastaamaan niin päätin kysyä täältä. Ja täältä sain suurinpiirtein kaiken tarvitsemani.

^HAHAH! Täällähän on varsinaisia Sherlockeja :D
 
Enpä aio tehdä kysymyksiä ...
 
Ei tuossa ole mitään hymiön paikkaa.
Epäilemättä pelkästään lainaamalla ranskalaisin viivoin vaikkapa Kiven vastausta ja hyvällä supliikilla potaskaa päälle saat rakennettua parin tunnin esitelmän, jossa on viisi minuuttia asiaa, vartin tauko ja loput muuta ketjusta lainattua sekoitettuna jargoniin.
 
Mieleen tulee ikivanha takauma koulusta, jossa minun piti kahden mimmin kanssa pitää ryhmätyönä kirjaesitelmä. En ollut maikan suosikki, joten sain esitelmästä seiskan, ja mimmit ysin... ja olin kuitenkin ryhmästä ainoa, joka oli lukenut sen pahuksen kirjan.
 
Jos asetat riman puoleen metriin, niin se ei putoa, jos ryömit sen ali.
Vain itse voit päättää mitä kurssiltasi haluat. Jos se on rimanalitus, niin siitä sitten vaan. Sinulla on jo jotain varastettua ja jotain lainattua, näin hääkeikkatermein.
Jos haluat siihen mukaan jotain sinistä ja jotain omaa, niin sitten teet, kuten Pasolini tuossa neuvoi.

Ei tuossa ole mitään hymiön paikkaa.
---
Jos haluat siihen mukaan jotain sinistä ja jotain omaa, niin sitten teet, kuten Pasolini tuossa neuvoi.
 
Ehdottomasti samaa mieltä. Tee vaikka puhelimella muutama haastattelu - tän ketjun tarkoitus on ainoastaan auttaa sua kysymään oikeat kysymykset, ettet mokaa itseäsi - vastauksia tulee paremmin, jos oot tehnyt edes vähän kotiläksyjä.
 
Ei tästä vielä mitään esitelmää tule :-(