Koskettimet ›

EDIT: Mjoo, noilla on kaks mallia siten, että vastaavat spinettiä ja konsoleita äänipyöriltään, mikä selkeästi viittaa siihen, että noi on yksinkertasesti äärimmäisyyksiin asti "chopattuja" vanhoja oikeita Hammondeja.
 
Sisuksissa saattaa olla vaikka vanhojen BV/CV urkujen generaattoreita, niitä nyt saa jenkeissäkin kohtalaisen edullisesti.
 
Eniten tuossa itseäni kiinnostaa miten midi-ohjaus on toteutettu; sampleissa ainakin kuuluu selvä keyclick joten mietin että ovatkohan autenttisuuden takaamiseksi ahtaneet kopan sisälle jonkinlaiset originaalien busbarien kautta toteutetut (magneetti?)kontaktit.
 
Tässä mennään taas sinne rajoille että mikä on järkevää. Hammondeista on tehty kuljetettavuuden vuoksi choppeja vuosikymmenet, mutta painoa niistä ei millään konstilla saa pois. Sitten kun urusta aletaan jättämään komponentteja pois painon vähentämiseksi ei soitin olekaan enää sellainen kokonaisuus mistä koko hommassa on kysymys.
 
Putkivahvistimesta löytyy särö jota ei ole trankkupreampissa, alkuperäisissä koskettimistoissa on tatsi jollaista ei yhdestäkään midikiipparista löydy, sama pätee varsin omalaatuiseen liukutankojen, presettikoskettimien ja keinukytkinten kanssa tehtävään soundikontrolliin. Eli vaikka tuon originaalin generaattori/preamp -paketin saisikin midiohjattuna jemmattua johonkin laatikkoon, alkaa vitutus hiipiä viimeistään siinä vaiheessa kun edessä on heppoisella telineellä keikkuva vilkkuvalokontrollerilauta eikä Sähköurku.
 
Alkuperäisen generaattorin tuottamat perusäänet eivät yksinään kuulosta kovin erikoiselta, niiden sekä vuotoäänien matkiminen mallintamalla tai sämpläämällä on varsin yksinkertaista eikä lopputuloksesta erota friikkikään onko kyseessä oikeasta vai digigeniksestä lähtenyt ääni. Sitten kun eteen tuodaan boksi joka haisee, surisee ja tuottaa hukkalämpöä, äänet alkavatkin kuulostaa erilaisilta...
 
Mun pointti oli vaan se, että tässä uskonhaarassa kyse on enemmänkin kokonaisuudesta.