Laulaminen ›

Jossain kirjassa (Ihmeellinen Ihmisääni,?) sanottiin, että meillä on modaalirekisterin (rintaäänen) alapuolella vielä noin kaksi oktaavia narinarekisteriä. Se on aika paljon se.
 
Useimmille on varmaan tuttua nämä krapulamatalat. Itselleni sattui nyt juhlapyhinä mahdollisuus tutkia omia mataliani, jotka osoittautuivatkin lisääntyneen laulutietämykseni valossa osin narinaksi. Toisin sanoen, en pysty puhumaan varsinaisessa rintarekisterissä yhtään sen matalampaa kuin normaalistikaan (normaalin puheen keskikorkeus ehkä A) vaan puhealue on vain siirtynyt muutaman sävelaskeleen alemmas, osin narinarekisteriin. Mutta koska tämä narinapuheeni kuuluu (lähes yhtä) hyvin muillekin, toimii siinä sama resonanssi kuin rintaäänessäkin (ainakin narinarekisterin yläosassa). Ja jos narinapuhe on kerran mahdollista, niin silloin myös narinarekisteriä (ainakin yläosaa) voidaan hyödyntää laulamisessakin? Olenko oikeilla jäljillä vai jälleen kerran metsässä?
 
Ymmärtääkseni useimmat käyttävät narinarekisteriä lähinnä lämmittelyssä, koska siinä voi hyvin testata oman lauluelimistönsä rentouden. Itse olen lähinnä yrittänyt saada narinataajuuden mahdollisimman pieneksi ja pian sen jälkeen siirtynyt muihin rekistereihin.
 
http://www.saunalahti.fi/~severink/NAYTTEET/NARINAA.mp3 (pelkkää narinaa, n. 15 s.)
 
Mutta kannattaisiko narinarekisteriä harjoittaa ihan samaan tapaan kuten esimerkiksi rintarekisteriä, esimerkiksi narinapuheella ja narinalaululla (mm. pitkiä vokaaleja tyyliin i->u, jne.) vai onko tällainen vain ajanhukkaa?
 
http://www.saunalahti.fi/~severink/NAYTTEET/NARINAPUHE&LAULU.mp3 (narinapuhe- ja "laulu", n. 5 s.)
 
Eli tiedustelisinkin nyt kokeneempien mielipidettä narinarekisterin treenaamisesta. Miten tehtynä se on a) hyödyllistä, b) hyödytöntä tai c) mahdollisesti haitallista? Entä onko jollain tiedossa joku hyvä lähde (kirja, www-sivu), missä tätä asiaa käsitellään syvällisemmin (useimmissa lauluoppaissa narina, vocal fry, käsitellään vain lyhyesti)?

Ja jos narinapuhe on kerran mahdollista, niin silloin myös narinarekisteriä (ainakin yläosaa) voidaan hyödyntää laulamisessakin? Olenko oikeilla jäljillä vai jälleen kerran metsässä?
 
Eikös sellainen matala Type-O-Negative / 69 Eyes- tyylinen laulu ole jotain tuollaista narinaa vain vähän ylemmillä taajuuksilla, narinan ja normaaliäänen välimaastossa?
 
Muuten olen sitä mieltä että ihminen kehittyy siinä mitä harjoittelee paljon, eli narinan harjoittelusta on hyötyä jos haluaa oppia narisemaan, mutta muuten se ei välttämättä ole hyödyllisempää kuin mikään muukaan harjoittelu.

Narina rentouttaa ja palauttaa äänihuulia

Aina täällä keskustellaan tyhmistä aiheista. On kuuma ja joudun olemaan töissä. Vieläkö pitää treenata vai joko olen pro-narisija?

On kuuma ja joudun olemaan töissä. Vieläkö pitää treenata vai joko olen pro-narisija?
 
;-) Mahdollisesti. Riippuu siitä, miten nariset esimerkiksi "On kuuma ja joudun olemaan töissä". Vetäise vaikka oktaavia alempaa kuin allaolevassa mp3:ssa ja kunnon resonanssilla. Muista venyttää vokaaleja!
 
http://www.saunalahti.fi/~severink/NAYTTEET/NARINA_On_kuuma_ja.mp3
 
P.S. Postaan paremmalla ajalla, mitä olen narinarekisteristä saanut selville. Jos aihe nyt ketään muuta sattuu kiinnostamaan...

P.S. Postaan paremmalla ajalla, mitä olen narinarekisteristä saanut selville. Jos aihe nyt ketään muuta sattuu kiinnostamaan...
 
Joo, kerro vaan kaikki mitä olet saanut selville, varsinkin jos se on jotain kovin mullistavaa, tai vaikka ei olisikaan.

Joo, kerro vaan kaikki mitä olet saanut selville, varsinkin jos se on jotain kovin mullistavaa, tai vaikka ei olisikaan.
 
Jos on Mel Gibsonin esittämä pyssysankari, ei ole äänessä edes olemassa muita kuin narinarekisteri.

**
Tässä niitä lupailemiani narinajuttuja. Aiheesta voisi kirjoittaa vaikka kirjan, mutta koska elämä on lyhyt ja (narina)laulaakin pitäisi ehtiä, sen saa tehdä joku muu...
**
 

 
MITÄ NARINA ON?
 
Kirjassa 'Ihmeellinen Ihmisääni' (Laukkanen&Leino 1999) narinaa kuvataan seuraavasti:
- "Narinan avulla on mahdollista saavuttaa matalimmat perustaajuudet, jotka ihminen pystyy tuottamaan, 1-70 Hz. Narinarekisterissä naisten ja miesten välillä ei ole eroa perustaajuudessa, siis äänihuulivärähtelyn perustaajuus ei ole yhteydessä äänihuulten kokoon." (s. 49)
- "Äänen voimakkuus narinarekisterissä on pieni. Sävelkorkeutta ja voimakkuutta ei ole mahdollista vaihdella kovin laajasti eikä säädellä hienovaraisesti." (s. 49-50)
 

 
KONTRABASSOT JA NARINAREKISTERI
 
Kontrabassoiksi (basso profundo, straw bass, strohbass) nimitetään niitä matalia bassoja, jotka kykenevät laulamaan vielä normaalia bassoalaa (D/E) alempaa (esim. kontraoktaavin G1 asti) (http://en.wikipedia.org/wiki/Sub-bass). Pietarin mieskuoro on usein mainittu esimerkki kontrabassoista ( http://en.wikipedia.org/wiki/The_Male_Choir_of_St._Petersburg).
 
Googlailun pohjalta minulle jäi kuitenkin epäselväksi se, käyttävätkö kontrabassot narinarekisteriä vai eivät. Asiasta ei oikein tunnu vallitsevan yksimielisyyttä. Esimerkiksi maailman matalimman miesäänen (8 Hz) omaava Tim Storms hyödyntää joidenkin mielestä narinaa, toisten mielestä taas ei.
 

 
NARINAA VAI MATALAA ÄÄNTÄ?
 
Mitä mieltä itse olette allaolevasta kahdesta esimerkistä: narinaa vai matalaa rintaääntä? Itse olen sitä mieltä, että jos kyseessä on rintaääni, niin se tuskin on kuitenkaan täysvärähteistä.
 
ESIMERKKI 1: Tim Storms ja narinarekisteri? http://www.piercearrowtheater.com/video_tim.html
 
ESIMERKKI 2: Ivan Rebroff: Ave Maria
http://www.youtube.com/watch?v=a6DOUB3O35E
 

 
KOKEMUKSIANI NARINAÄÄNEN HARJOITTELUSTA
 
1) Kokeilin itsekin Ivan Rebroffin Ave Marian innoittamana siirtymistä rintarekisteristä alas narinarekisteriin. Alaspäin meno on sinällään helppoa, ongelmana on lähinnä saada se kuulostamaan hyvältä (esimerkissä vien narinan liian matalalle). Uskoisin kuitenkin, että monelta (kontra)bassolta tämä onnistuu. Ehkä myös itseltäkin, jos hommaa harjoittelisi ihan tosissaan
 
- http://www.saunalahti.fi/severink/NAYTTEET/RINTA&NARINA.mp3 (mp3-tiedosto, siirtymä rintaäänestä narinarekisteriin)

- http://www.saunalahti.fi/severink/NAYTTEET/RINTA&NARINA.jpg (spektrogrammikuva ääninäytteen lopusta; kiinnostava kohta on siirtymä rintaäänestä narinaan, missä C on tuotettu jotenkin kevennetysti?)
 
2) Narina on laiskan ihmisen laulurekisteri. Esimerkiksi kaikki syvähengitysjutut voi unohtaa, eikä kehon asennollakaan ole mitään väliä. Jostain syystä ainakin itselläni parhaat narinat irtoaa heti aamusella (tähän on joku yksinkertainen fysiologinen selitys, elintapani ovat kyllä ihan terveet). Narinan treenaus ei tunnu äänihuulia rasittavalta tai muutenkaan vahingolliselta toiminnalta.
 
3) Se, etten erota narinani sävelkorkeutta ei innosta vakavampaan treenamiseen (esim. skaaloja, yms.). Voisin toki jälkikäteen laskea narinan sävelkorkeuden, mutta tämä ei riitä ainakaan minulle. Jos joku narisisi minulle mallit eri sävelistä (kontra ja subkontraoktaavista), uskoisin voivani toistaa ne napse/sekunti pohjalta.
 
4) Narinapuhe ja narina"laulaminen" on helppoa ja _hauskaa!_, kunhan muistaa vain artikuloida kaiken korostetun hitaasti.

ESIMERKKI 2: Ivan Rebroff: Ave Maria
http://www.youtube.com/watch?v=a6DOUB3O35E
 
Ekaa esimerkkiä en saanut ladattua, mutta ei tuolla Ivan Rebroffin Ave Maria -tulkinnalla ainakaan ole narinan kanssa mitään tekemistä. Ihan normaalia bassolaulajan rintarekisteriä, ei edes erityisen matalaa.
 
Jos on lupa poiketa kevyen musiikin puolelle, niin a cappella -yhtye Club For Fiven basso Tuukka Haapaniemi käyttää narinarekisteriä erittäin vakuuttavasti hyödykseen. Asiaa tietysti auttaa lähimikrofonin käyttö, jolloin voimakkuutta ei tarvitse olla paljoakaan.

Ekaa esimerkkiä en saanut ladattua, mutta ei tuolla Ivan Rebroffin Ave Maria -tulkinnalla ainakaan ole narinan kanssa mitään tekemistä. Ihan normaalia bassolaulajan rintarekisteriä, ei edes erityisen matalaa.
 
Kokeilepa katsoa jollain toisella koneella tuota Stormsin laulua, video on nimittäin joltain a capella -keikalta. Rebroff on sitten hyvä esimerkki siitä, miten kaikki matala ei ole narinaa (ihmisestä riippuen voimme erottaa jostain 80 Hz alkaen äänihuulten värähtelyn yksittäisinä napsahduksina, mikä ei siis aina tarkoita sitä, että kyseessä olisi narinaääni).
 
Tässä parempi näyte Rebroffin mahdollisesta narinasta:
http://home.san.rr.com/vanpelt92117/Ending.mp3
 
Jos on lupa poiketa kevyen musiikin puolelle, niin a cappella -yhtye Club For Fiven basso Tuukka Haapaniemi käyttää narinarekisteriä erittäin vakuuttavasti hyödykseen. Asiaa tietysti auttaa lähimikrofonin käyttö, jolloin voimakkuutta ei tarvitse olla paljoakaan.
 
Nimenomaan kevyessä musiikissa, mikrofonitekniikan avustamana, hyödynnetään narinaa. Samoin esimerkiksi (kauhu)elokuvissa (anekdoottina voisin mainita, että nettilähteiden mukaan Manaajassa riivaajaa ääninäytellyt naikkonen joutui polttamaan pari askia päivässä pitääkseen narinaäänensä terässä).
 
E: Parempi ääninäyte Rebroffilta.

Käsittämätöntä koko homma. Onko kellään mitään uutta infoa aiheesta esim. kuinka pitkälle tollasen narinan voi treenata, voiko sen saada kuulostamaan rinta-ääneltä?

Käsittämätöntä koko homma. Onko kellään mitään uutta infoa aiheesta esim. kuinka pitkälle tollasen narinan voi treenata, voiko sen saada kuulostamaan rinta-ääneltä?
 
Päivittelen siis hieman omista narinakokeiluistani...
 
Taitavat (basso)laulajat voivat varmaan tuottaa narinaäänensä niin, että ne kuulostavat aidosti hyviltä. En osaa sanoa, pystyykö tavallinen kuulija erottamaan ne rintaäänestä, jos laulaja käyttää mikfonia taitavasti. (Klassisella puolella ei kyllä pysty narisemaan salin takariville asti.)
 
Itse suunnittelen käyttäväni narinarekisteriäni eräänlaisena efektioktaavina. Esimerkkinä tästä efekti-ideasta toimii "Rayny days and Mondays" -biisin loppu, missä yritän tulla kontraoktaaviin, niin että teen skaalan viimeisen sävelen oktaavia alempaa (tämä ei muuten ihan onnistu, mutta harvapa sen pystyy kuulemaan).
 
http://www.saunalahti.fi/~severink/NAYTTEET/Rayny_%20Days_LOPETUS.mp3
 
Narinan tuottaminen on ainakin itselleni helppoa, mutta ongelmana on se, että narinaääneni kuulostaa korostuvien ylä-äänisarjojen takia jotenkin korkealta. Epäilisin, että paremmilla äänitysasetuksilla (käytän samoja kuin itse laulussakin), saisin sen heti kuulostamaan paremmalta.
 
Alla vielä toinen konkkamikillä äänittämäni esimerkkini, missä kaikki on narinaa (lopun s:stä en ole varma, sillä siitä syntyy ylä-äänisarjat vielä 4khz ja 8khz taajuuksilla). Se tuossa narinapuheessa ja -laulussa on vielä ongelma, että se kuulostaa jotenkin repaleiselta tai pomppivalta (vrt. esim. puhe 8 bittisenä vs. 4 bittisenä).
 
http://www.saunalahti.fi/~severink/ … TEET/0308_matalaanarinaa_sample.mp3

Oon melkosen varma, että ku puhut matalista murisevista äänistä, niin tarkotat oikeestaa vaa iha tavallista rintaääntä etkä narinaa. Narinaa käytetään vaan oikeestaan efekteinä tosi lyhyinä pätkinä tyyliin fraasin alussa tai missä lie, ns. narahtaa ja luo tulkintaa sillä. Eli kyllä iha tavallisella äänellä pitäs vaan päästä niin matalalle (: se narina on resonanssia vaan sitte ku kurkku on tarpeeks rentona ja tukea riittävästi
 
En ole ihan varma, viittaatko minuun vai näihin mataliin bassoihin.
 
Ultramatalat bassot - kuten Tim Storms tai Pietarin mieskuoron kontrabassot - voivat ehkä tehdä kaiken rintaäänellään (epäilisin kuitenkin, ettei täysvärähteisellä). Tämä on ihan mahdollista. Itse en kuitenkaan pääse rintaäänellä kuin maksimissaan A1:seen asti (kokeilin juuri), mikä sekin on varsin matala (basso)baritonille. Sen sijaan narinalla pääsen alle 10 Hz:n; matalimmillaan narinani muistuttaa onnenpyörää, vähän ennen kuin se pysähtyy (siinä on siis sellainen hidastuva, epäsäännöllinen frekvenssi).
 
Alla kaksi uunituoretta spektrikuvaa omasta rintaäänestä ja narinasta, jotka toivon mukaan näyttävät paremmin näiden kahden äänirekisterin eron (n. 50 Hz:ssa näkyy joku tietokoneesta tuleva häiriöääni):
 
http://www.saunalahti.fi/~severink/NAYTTEET/narina_alle20Hz_050807.jpg (narinan spektri)
 
http://www.saunalahti.fi/~severink/ … AYTTEET/rinta_A1_spektri_050807.jpg (rintaäänen spektri)
 
Narinan erottaa rintaäänestä siis seuraavilla tavoilla: 1) erilainen ylä-äänisarja, 2) sävelkorkeutta on hankala/mahdoton kuulla, 3) frekvenssi on usein epäsäännöllinen, tosin itselläni tämä pätee vain kun yritän mennä mahdollisimman matalalle. Sen sijaan narinaa ei välttämättä erota rintaäänestä, jos laulaa läheltä mikkiin (esim. a capella), mikä ilmeisesti onnistuu jotenkuten myös tässä murinamatala-demostani.
 
Juu. Se on ihan totta, että narinan efektikäyttö on yleensä juuri tämä lyhyt narahdus. Itse asiassa Karen Carpenter'kin käyttää sitä mm. tuossa "Rayny Days and Mondays"-kappaleessa.
 
P.S. Gilmourelle ihan julkinen kiitos siitä, että hän aikaisemmin keväällä tällä palstalla kertoi Bohemian Rhapsody -äänipätkässäni olleen korinan tulevan vain siitä, että jännitin kurkkuani. Ongelma oli sen jälkeen helppo korjata, kun tiesi mistä homma puristi (luulin, että äänihuulissani oli jotain häikkää)...

Eipä kestä :-) ja tosta narinasta ja murinasta, kunhan vaan saat tekniikan parempaan kuntoon tuut huomaamaan, että sillä rintaäänellä voi murahdella paljon matalampaakin. Vaikka toi g-a onkin matalalta, se lähinnä tarkoittaa vaan, että matalimpia käyttökelposia ääniä esim oopperarooliin. Kyllä siitä pääsee vaikka kvintin alaspäin jonkunlaisella murinalla, muttei kuitenkaan sekään oo sitä narinaa mitä varmaankin haet nyt.
 

P.S. Gilmourelle ihan julkinen kiitos siitä, että hän aikaisemmin keväällä tällä palstalla kertoi Bohemian Rhapsody -äänipätkässäni olleen korinan tulevan vain siitä, että jännitin kurkkuani. Ongelma oli sen jälkeen helppo korjata, kun tiesi mistä homma puristi (luulin, että äänihuulissani oli jotain häikkää)...

Oon melkosen varma, että ku puhut matalista murisevista äänistä, niin tarkotat oikeestaa vaa iha tavallista rintaääntä etkä narinaa. Narinaa käytetään vaan oikeestaan efekteinä tosi lyhyinä pätkinä tyyliin fraasin alussa tai missä lie, ns. narahtaa ja luo tulkintaa sillä
 
Joku latinotähti muuten nariseekin, oisko se joku Inglesias tai tällainen. Esim. "would you cry ym. riimejä sisältävän biisin.

Narinassa ei käsittääkseni ole koskaan äänenkorkeutta. Sen väriä voi kyllä muuttaa samoin kuin tavallisenkin äänen eli muuttamalla ääntöväylän kokoa ja muotoa. Narinaa voi harjoitella muodostamalla pidon, aloittamalla äänen curbingilla ja tiputtamalla sitten volyymiä niin, että vain narina jää. Samoin narinaa voi käyttää hyväkseen curbingin harjoittelemisessa niin, että aloittaa narinalla ja lisää sitten volyymiä ja tukea.
 
Narinaa käytetään usein pop-laulussa tehokeinona fraasien/sanojen alussa ja lopussa.
Mariah Carey on mielestäni hyvä esimerkki.

Sen väriä voi kyllä muuttaa samoin kuin tavallisenkin äänen eli muuttamalla ääntöväylän kokoa ja muotoa.
 
Tämä on hyvä pointti. Esimerkiksi ylläolevan ääninäytteeni murina on narinaa suu kiinni - tosin gilmoure on tästä eri mieltä ;-).
 
Narinaa voi harjoitella muodostamalla pidon, aloittamalla äänen curbingilla ja tiputtamalla sitten volyymiä niin, että vain narina jää. Samoin narinaa voi käyttää hyväkseen curbingin harjoittelemisessa niin, että aloittaa narinalla ja lisää sitten volyymiä ja tukea.
 
Aamut sängyssä ovat parasta narina-aikaa. Äänihuuliin ilmeisesti tulee yön aikana ylimääräistä nestettä ja sen myötä lievää turvotusta (makuuasento?), mikä parantaa narinaa. Itselläni tämä paras narinasesonki kestää 5-10 minuuttia, minkä jälkeen onkin aika kohdata kylmä todellisuus...
 
P.S. MartinB:n viittaama biisi on ilmeisesti tämä: Enrique Iglesias - Hero
(http://www.youtube.com/watch?v=-HzNUYj6e2c). Kyseisessä kappaleessa baritoni-Enrique narahtelee lähinnä pienessä oktaavissa - eli kyseessä on tyylikeino eikä tapa päästä rintaääntä alemmas.

Narina rentouttaa ja palauttaa äänihuulia
 
Jatkuva narina taas saattaa aiheuttaa tunteiden kuumenemista tai ylimääräistä kettuilua. ;D

* Palstalla on nyt niin hiljaista, että postaanpa vähän kevyemmän jutun. Ei tosikoille! *
 
Ihmisääni on ihmeellinen juttu. Minua on viime aikoina naurattanut oma aamuinen äänialani, mikä lähtee jostain todella matalasta narinasta yltäen aina sopraanokorkeuksiin. Laulamisen kanssa noilla äänillä ei ole mitään tekemistä, eikä laulaminen ylipäänsä edes onnistuisi - ainakaan minulta - heti herätyskellon soitua.
 
Tänä aamuna päätin heti herättyäni tunkea TIETEEN nimissä mikin suuhuni. Matalimman narinan (alle 10 Hz) ja falsettovikisten synnytetyn sopraano-c:n (c3) välillä on laskentatavasta riippuen (onko narina jatkuvaa vai onko siinä taukoja, jolloin äänihuulet eivät värähtele?) 6-7 oktaavia.
 
http://www.saunalahti.fi/~severink/ … ET/200807_aamuaania_6-7oktaavia.mp3 (17 s.)
 
Minusta tämä on äärimmäisen huvittavaa, etenkin kun varsinainen lauluäänialani on reilut kaksi oktaavia (E-g1) ja joudun transponoimaan lähes kaikki maailmankaikkeudesta löytyvät laulut itselleni sopivalle korkeudelle...
 
Kai täällä on muitakin, joiden äänihuulet läpsyttelee äärilaidoilla hauskoja mutta laulumielessä käyttökelvottomia ääniä?