Rock, pop, alternative ›

Aika sydämetön kuuntelija täytyy olla, jos ei Ericin musasta kuule tunnetta.
 
Älä muuta sano. Taidan vain kuunnella muita sydämettömiä bändejä/artisteja, paitsi Eric Johnsonia.

Älä muuta sano. Taidan vain kuunnella muita sydämettömiä bändejä/artisteja, paitsi Eric Johnsonia.
 
Luulen, että olet kuullut jotain muuta Eric Johnsonia. Pakko olla useampi samanniminen :|

Yksi inspiroivimmista kitarasankareista. En kylläkään omista yhtään levyä. Mikähän levy mahtaisi olla hyvä aloitus.

Yksi inspiroivimmista kitarasankareista. En kylläkään omista yhtään levyä. Mikähän levy mahtaisi olla hyvä aloitus.
 
Joo. jonkun levyn voisin hommata. Omistan Eric Johnson signature straton enkä miehen musiikkia ole kuullut oikeastaan yhtään, ainoastaan sen mitä herra vetää Cläpän crossroads guitar Festival dvd:llä

Yksi inspiroivimmista kitarasankareista. En kylläkään omista yhtään levyä. Mikähän levy mahtaisi olla hyvä aloitus.
 
Mie suosittelisin Ah via musicom- lättyä, josta itse aikoinaan diggailin kovasti.

http://www.youtube.com/watch?v=htobScsOB70
 
Tämä on hiton hieno, harvoin näkee yhtä sielukasta soittoa!

Ainakin Venus Islellä on todella kauniita kappaleita ja jotenkin se tilutuskin kuulostaa poikkeuksellisen hienolta ja harkitulta. En muista lätyistä osaa sanoa mutta itselle ei ihan tuollaista kuvaa ole muodostunut. Mielipiteitähän nämä tosin.
 
Komppia. Yksi harvoja kitaristeja joilla tilutus tukee sävellystä/melodiaa eikä tunnepuolikaan jää unohduksiin.
 
Loistava säveltäjä ja loistava soittaja. Kunnioituksen arvoinen kaveri.

Mulle on kertynyt EJ:n tuotannosta Venus Isle, Bloom, Souvenir, Ah Via Musicom, Alien Love Child, Live at Austin Texas dvd ja ensimmäinen G3-dvd. Tuon viimeisen ansiosta innostuin tutustumaan enemmän tuotantoon.
 
Ahem.. Eli se musiikki. Biisit ovat pääsääntöisesti iloisia, pirteitä ja täynnä vaativaa kitarointia. Miehen laulutaidot on kehittyny huomattavasti viimeisen 20 vuoden aikana, mutta kuulostaa edelleen "pikkupojalta", mikä jotenkin vie syvyyttä biiseistä. Ei tässä mitään, minä en osaa edes laulaa kunnolla, mutta tämmöinen kommentointi onkin mielipideasioita. Yleisesti levyjen äänimaailma on melko "ohut", eli ne kasarisoundit seuraa edelleen. Soinnut ovat hienoja, kekseliäitä ja melodiat toimivat monesti. Ericin heikkous piilee samassa kuin monen muun kitarasankarin: sitä omaa osaamista pitää esitellä sen tajuttoman nopeuden kautta (toisinaan) ylipitkissä sooloissa. Näistä kommenteista huolimatta jaksan miehen musiikkia kuunnella edelleen, nykyään kyllä vähemmän uusien tyylien etsimisen takia.
 
Kukaan ei ole vielä ottanut puheenaiheeksi miehen pakonomaista täydellisen TONEn etsimistä, mutta se on sen verran hyvin katettu aihe ympäri internetiä että sen voi tästä threadista varmaankin unohtaa.
 
Tiedän että mun soittokaverini ei välttämättä pidä tästä viestistä, mutta postaan kumminkin. :)

Live at Austin Texas dvd
 
Ehtikö kukaan nähdä JuuTuubista ensimmäistä Austin City Limitsiä (ei tainnut kauaa pysyä ylhäällä)? Se on kuvattu ennen Tones-levyä, ja legenda kertoo että Prince/TAFKAP oli osaltaan hoitamassa levytyssopimusta EJlle nähtyyään tuon telkkarissa. ... Mulla on leikkaamaton versio videolla ja tuntuu että Ericillä oli tuossa vaiheessa (vielä) enemmän tulta soitossa kuin sittemmin Tonesilla. Samoin soundi ei ollut vielä kehittynyt aivan yhtä hienoksi ku myöhemmin, johtuu ehkä siitä että Chandlerin Tube Driver ei ollut vielä kehissä? Vielä psykedeelisempi veto on GITissä nauhoitettu klinikka/jami pätkä jossa EJ vetää Jeff Berlinin ja Vinnie Colaiutan kanssa, vähän erilaista sanoisin ...
 
Ja pitkästä aikaa kuuntelin taas Venus Isleä --- Lonely In The Nightin outro soolo on mun mielestä hienointa mitä mies on saanut aikaan, sekä soitollisesti että soundillisesti.
 
PS. Jos joku haluaa myydä mulle ensimmäisen opetus-DVD:n niin pistä pikaviestiä, alkaa videoversio vedellä viimeisiä :)