Kitarat: soittaminen ›

Ei tainnut Hendrix sitä säröä "keksiä". Clapton taitaa olla yksi varhaisimmista särösoundin popularisoijista. Bluesbreakers with Eric Clapton levyllä kurittaa Marsun comboa nupit kaakossa.
 
Kuunteleppa Jimmy Pagen soittoa vaikkapa vuodelta 1964.. kyllä oli aikamoinen särö jo silloin. Puhumattakaan 50-luvun Chicago -bluesäijein säröistä. Siisti on Claptonin särö niihin verrattuna. Tuskin voidaan ketään yksittäistä kitaristia nimetä särön popularisoijaksi.
 
Ja ei Hendrix käyttänyt mitään delayta. Tai no, kyllähän studiojutuissa löytyy.
 
"Ei käyttänyt, mutta löytyy kumminkin.." Diiba Daaba.

Ei tainnut Hendrix sitä säröä "keksiä". Clapton taitaa olla yksi varhaisimmista särösoundin popularisoijista. Bluesbreakers with Eric Clapton levyllä kurittaa Marsun comboa nupit kaakossa.
 
En mä kyl sitä tarkottanutkaan että hendrix sitä säröä ois keksinyt, sanoinhan että clapton ja dylan oli sitä jo kokeillut, hendrix vaan toi sen studioalbumeihinsa... Mutta eihän sillä oo mitään merkitystä kuka sen toi, hendrix sitä alko tehokkaammin käyttää ja mm. voodoo childilla on ollut tosi vahva vaikutus hevimusiikkiin, tykkään kyllä kyseisestä biisistä tosi paljon, samoin kuin if 6 was 9 ja semmosista teknisistä kokeiluista, on niissä kummiskin paljon asennetta ja on se musiikkikin tosi menevää...
 
Paitti tietty jos "keksimisellä" tarkotit sitä että se toi muka ekana sen omiin biiseihinsä niin eihän se tosiaan niin ollut, siinä on ideaa... Mutta se sitä käytti paljon enemmän kun kukaan muu, vetoon taas siihen voodoo childiin, eihän semmosta musaa oltu koskaan sitä ennen kuultu, ja miettikää sitä että uppoo porukkaan vieläkin, harva muusikko pääsee semmoseen suosioon ja harvan musiikkia arvostetaan niin paljoa vaikka oiskin kuollut, sen takia respectiä tosi paljon Hendrixille...

^Taidat tarkoittaa enemmänkin rock-kitarismin "keksimistä". Eihän se särö tosiaan ollut ihan uusi juttu mutta Hendrix on kyllä yksi syy siihen mitä rock-kitaralla nykyään usein tarkoitetaan.
 
Äh, näitä juttuja on hankala selittää.

harva muusikko pääsee semmoseen suosioon ja harvan musiikkia arvostetaan niin paljoa ylimääräistä juuri siksi että on kuollut nuorena sen takia respectiä tosi paljon Hendrixille...
 
Ja tämä ei ole mitään bashausta. Jimi oli innovatiivinen äijä

Äh, näitä juttuja on hankala selittää.
 
Näin on..
 
Tuo Mayallin Bluesbreakers with Eric Clapton on tehty 1966 ja jo pari vuotta myöhemmin 1968 Jeff Beckin albumilla Cosa Nostra Beck Ola kuultiin armotonta fuzzbassoa Ronnie Woodin soittamana. Mies, josta sittemmin tuli Rollareiden toinen kitaristi.
 
Ja soittihan se Tim Bogert siinä Vanilla Fudgen livejutskassa (Near The Beginning 1968) aivan hillittömän kärisevää fuzzbassoa.
 
Mh.. meni vähän ohi aiheen.. :)

Link Wraytä on ehkä pidetty enemmänkin fuzz soundin "keksijänä", ja studiotyöskentelyyn tuojana jo 50 luvun alkupuolella.
Ohessa ote http://www.linkwraylegend.com sivulta
 
"Link Wray is known for being the first musician to experiment with the sounds that pioneered rock and roll and punk styles. Link virtually invented fuzz tone by deliberately punching holes in his amplifier speakers. He was also a true pioneer of the use of distortion on instrumental rock recordings."
 
Mutta eiköhän tuota hommaa ole, vuosien varrella monikin "vahingossa" hyödyntänyt. kun on vehkeet vähän yliohjautuneet.

Link Wraytä on ehkä pidetty enemmänkin fuzz soundin "keksijänä", ja studiotyöskentelyyn tuojana jo 50 luvun alkupuolella.
 
Mutta eiköhän tuota hommaa ole, vuosien varrella monikin "vahingossa" hyödyntänyt. kun on vehkeet vähän yliohjautuneet.
 
Juu.. kyllä ne Link Wrayn varhaistuotannon biisit on kertakaikkiaan hauskoja: Rumble, The Swag.. Niissä varmaan on juuri nuo mainitsemasi "hiukan yliohjautuneet.." vehkeet :) Täysillä vedettiin ja särö tuli siinä vähän niinkun kaupanpäälliseksi.
 
Kuten mm. Elmorellakin aikanaan..

Woodstock juu. unohtu kokonaan pahus!:S ja sori, on lähtenyt vaan hyvin jutut liikkeelle ja mielenkiintosta asiaa tullut.
 
WOODSTOCK! herranjumala. varsinkin voodoo child oli mahtavasti vedetty. ja sen amerikan kansallislaulun tais keksiä päästä siinä lavalla, tuskinpa oli harjotellut ikinä. se jo kertoo henkilön musiikillisesta lahjakkuudesta.
 
Se sano haastattelussa vastaukseksi kun häneltä kysyttiin miksi hän soitti sen kappaleen lavalla(sota aika oli menossa jenkeissä ja sitä kuviteltiin protestimielenilmaukseksi)Jimi: "I thought it was beautiful"

Mietityttää aina välillä olisiko nykypäivän musiikki erilaista, jos Jimiä ei oltais menetetty niin aikaisin. Mieshän mullisti musiikkimaailmaa radikaalisti puhumattakaan vaikutuksesta kitaraan, vain neljässä vuodessa jolloin oli maailmanlaajuisessa kuuluisuudessa. Kuinkahan moni nykyään harjaisi Stratocasteria ilman Hendrixin tuomaa "mainosta", Fender näet harkitsi vakavissaan Stratocastereiden tuotannon lopettamista ennen Jimin aikakautta.
 
Näin on.
 
Muistellaanpa vielä 60-luvun loppupuolta:
Rock-puolella britit jyräsivät, eikä ameeriikoista ei ollut mitään heittää britti-invaasiota vastaan, koska jenkit herkisteli suurelta osin Vietnamin voimalla peace/hippi-hempeilyään (Dylan, J.Joplin, Jefferson Airplanen, ynnä muut).
 
Jos miettii Woodstockin esiintyjiä ja kappaleita niin siellä oli vain yksi jonka rajuus RAVISTI hippien huumehörhöiset tajunnat hetkeksi todellisuuteen.
 
Tästä voidaan ajatella alkaneen Amerikan rock-musiikin nousu.
 
Jos Hendrix ei olisi tehnyt levyjään sekä kuollut Frank Sinatra olisi luultavasti vieläkin jenkkien listaykkösenä.
 
Oliko tarpeeksi paatosta?

Oliko tarpeeksi paatosta?
 
Ei.
 
Hendrix on jumala.

Electric Ladyland on kyllä mahtava levy.
Saa hyvän tunnelman kun himmentää valot ja laittaa EL:n LP:nä pyörimään :)

Näin on.
 
Muistellaanpa vielä 60-luvun loppupuolta:
Rock-puolella britit jyräsivät, eikä ameeriikoista ei ollut mitään heittää britti-invaasiota vastaan, koska jenkit herkisteli suurelta osin Vietnamin voimalla peace/hippi-hempeilyään (Dylan, J.Joplin, Jefferson Airplanen, ynnä muut).
 
Jos miettii Woodstockin esiintyjiä ja kappaleita niin siellä oli vain yksi jonka rajuus RAVISTI hippien huumehörhöiset tajunnat hetkeksi todellisuuteen.
 
Tästä voidaan ajatella alkaneen Amerikan rock-musiikin nousu.
 
Jos Hendrix ei olisi tehnyt levyjään sekä kuollut Frank Sinatra olisi luultavasti vieläkin jenkkien listaykkösenä.
 
Oliko tarpeeksi paatosta?
 
Minusta tuo on ihan pelkkää IMO:a, paitsi, että britit jyräsivät, se on totta, mutta kyllä Joplin, The Who, Alvin Lee, Mountain, Santana jne. ravisteli ihan yhtä paljon kuin Hendrix, eikä Woodstock ollut mikään SE kohokohta joka aloitti SEN vallankumouksen, kyllä se oli pari vuotta aiemmin Monterey Pop, jossa myöskin koko musiikkimaailmaa ravisteli Joplin, The Who, niin ja olihan se Hendrixkin siellä... =)
Hendrix oli soittajana kova ja kai tuo koko legendaarisuus ja kitaransoiton uudistajan rooli on pitkälti livejuttujen varaan laitettu ja folk-laulujen uudenlaisen coveroinnin ansiota, ei se Hendrix säveltäjänä kaksinenkaan ollut, tunnepuolen soittajana ja fiiliksellä pesee kyllä kirkonpolttajat ja monet muutkin helposti, mutta muuan Jimmy Page uudisti toverinsa Jeff Beckin kanssa kitaransoittoa jo vitusti ennen kuin koko Hendrixistä oli kuultu... ja niin, tuossa taisi jo Willie olla äänessäkin, että vuonna -64 Pagella oli säröä ja paljon ja olihan Jimmy Page kehittämässä ensimmäistä säröpedaalia ja soitti levylle ensimmäisen soolon säröllä... vaikka ei hänkään säröä "keksinyt" !!!!
Tämä ei tarkoita, että en Hendrixiä arvostaisi, ei todellakaan, kyllä löytyy nöryyttä ja kunnioitusta sinne suuntaan ja paljon, mutta ei tämä kaikki ole Hendrixin ansiota, ei todellakaan... nämä ovat monen asioiden summia ja ilman Joplinia musiikkimaailma olisi ihan yhtä köyhä, kuin ilman Hendrixiä, mutta vain eri osa-alueilta...
IMO
 
=)

Kyllähän se Hendrix pyyhki lattiaa KAIKILLA sen ajan soittajilla. Ei kahta sanaa. Jokainen sen ajan kunkku kitaristi Claptonista lähtien tunnusti asian. Eric kasvatti jopa samanlaisen afron Henkan tultua Lontoseen vuonna '66. Montereyssa '67 tuli kinaa kuka joutuu soittamaan Jimin jälkeen, koska kaikki tiesi, että sen jälkeen ei kannata esiintyä.
 
Biisimateriaali oli ihan kuranttia kamaa, jotka on kestäneet tähän päivään monine eri tulkintointoineen jatsista klassiseen.

Kyllähän se Hendrix pyyhki lattiaa KAIKILLA sen ajan soittajilla. Ei kahta sanaa. Jokainen sen ajan kunkku kitaristi Claptonista lähtien tunnusti asian. Eric kasvatti jopa samanlaisen afron Henkan tultua Lontoseen vuonna '66. Montereyssa '67 tuli kinaa kuka joutuu soittamaan Jimin jälkeen, koska kaikki tiesi, että sen jälkeen ei kannata esiintyä.
 
Biisimateriaali oli ihan kuranttia kamaa, jotka on kestäneet tähän päivään monine eri tulkintointoineen jatsista klassiseen.
 
Clapton ja Hendrix pyyhkivät lattioita toisillaan. On meinaan sen verran säväyttävä vieläkin John Mayalls Blues Breakers With Eric Clapton. Ja Creamin jutskat myös.Sitä paitsi Henkka diggas Cläbästä ja toiste päin.

Clapton ja Hendrix pyyhkivät lattioita toisillaan. On meinaan sen verran säväyttävä vieläkin John Mayalls Blues Breakers With Eric Clapton. Ja Creamin jutskat myös.Sitä paitsi Henkka diggas Cläbästä ja toiste päin.
 
Diggas diggas. Henkka oli joviaali ja sympaatinen kaveri, joka oli aidosti innostunut soittamisesta ja muista muusikoista, eikä ylpistellyt osaamisellaan.
 
Mutta tosta Erkki Lappalaisen kunnioituksesta Henkkaa kohtaan voi lainata vaikka tätä haastattelua:
 
"Cream nautti suurta suosiota, ja se johtuu siitä, että Jimi Hendrix on ulkomailla. Hendrix on suurin kilpailijamme ja silloin kun Jimi on kuvioissa, meidän on vain pakko niellä tappiomme".

Kyllähän se Hendrix pyyhki lattiaa KAIKILLA sen ajan soittajilla. Ei kahta sanaa. Jokainen sen ajan kunkku kitaristi Claptonista lähtien tunnusti asian. Eric kasvatti jopa samanlaisen afron Henkan tultua Lontoseen vuonna '66. Montereyssa '67 tuli kinaa kuka joutuu soittamaan Jimin jälkeen, koska kaikki tiesi, että sen jälkeen ei kannata esiintyä.
 
Biisimateriaali oli ihan kuranttia kamaa, jotka on kestäneet tähän päivään monine eri tulkintointoineen jatsista klassiseen.
 
No niin, olihan se ehkä sen vuoden kaks siinä "kovempi kuin muut", mutta ihan samalla tavalla vuonna -69 Zeppelin oli lämmittelemässä Iron Butterflyta ja sen jälkeen ei menny IB enää pääesiintyjänä lavalle, ei ollut enää pohjaa hommalle, kun Zep veti niin kovan setin...
Tottakai Henkka oli kova, mitäs sitä kieltämään, mutta ei se ole ainoa, joka on tehnyt isoja tekoja jälkipolville, tuntuu vaan, että kaikki mitä kitaransoitossa on tapahtunut on ainoastaa Henkan ansiota... biisimateriaali, hienoja covereita, omat biisit keskinkertaisia, leyllä sen alle, livenä jälleen se fiilis ja energia on yksi kovimmista koskaan...

... omat biisit keskinkertaisia, leyllä sen alle...
 
Riippuu mihin vertaa. Jos Hendrixin oman materiaalin asettaa "omaan aikaansa", on se mun mielestä aika kaukana keskinkertaisuudesta. Noista päivistä on tosin vierähtänyt jo nelisenkymmentä vuotta, joten saatan muistella ns. omiani :)

No kaikki mitä jossain on kirjoitettuna on ilmeisesti totta....
 
Tämä oli lainattu Eric Claptonin Disc And Music Echon haastattelusta heinäkuulta '67.

No niin, olihan se ehkä sen vuoden kaks siinä "kovempi kuin muut"
 
Vuoden kaks tosta ja oli hengetön kaveri. Vaikee olla haudasta enää sen kovempi. Muilla oli aikaa sitten alkaa treenaamaan Henkan juttuja hänen jälkeensä.
 
Henkka loi sähkökitaran soitolle uudet standardit. Ihan turha sössöttää mitään muuta. Kaikki musiikista jotain ymmärtävät ja Hendrixin livenä nähneet soittajat allekirjoittavat tämän tosiasian.