Kitarat: kitarakamat ›

Tuo jammun Nato-body ja Maple-veneer top (vaneri? ei kait sentään laminoitu?)
 
Jos ei hintaluokan paras LP-mukaelma kiinnosta, niin pitäkää ihmeessä tunkkinne ;)
 
ei kyllä niiltä kaikkein arvostetuimmilta puilta kuulosta...
 
Niin, siis Yamaha kotisivuilla tuo runkomateriaali on mahonki, Thomannilla nato - en tiedä mikä se on, mutta muistini mukaan kaikki viisi yksilöä jota noita olen kokeillut soivat todella kirkkaasti ja vielä lujaa... Painoakaan ei ole juuri nimeksi.
 
Joku voisi tehdä näistä single-cut/tupla-humppari -kapuloista kunnon vertailu, omien kokemusten mukaan tässä hintaluokassa ei löydy Yammulle edes varteenotettavaa kilpailijaa.
 
Muutenhan tuo jammukin voisi kilpailija olla mutta kun se on vain ihan stanan laimean näköinen... jotenkin niinkuin kökkö näkemys lespasta.
 
Nämä on taas näitä makuasioita. Yammulla on sentään varsin omanlaisensa olemus - samaa taas ei voi sanoa Love Rockeista, Grass-Rootseista, Eclipseistä, EC-sarjasta ynnä muista enemmän tai vähemmän suorista kopioista. Mun nähdäkseni on kyllä varsin positiivista, että tuo ei löyhkää vain pelkälle kopiolle siitä iänikuisesta designista - AES-sarjan kitarat ovat sentään yrityksiä tehdä jotain uutta todella jämähtäneen kitarasuunnittelun suhteen. Todennäköisesti kutenkin tulevatkin kitaristinalut valitsevat sen enemmän LP:n näköisen vaihtoehdon - vaikka laatu olisi mitä.

Ja kun ei sen kitaran täydellinen tarvitse olla, mutta erinomaisesti soitettava. Joten tuo Epi 1958 plain top lähtee tilaukseen, ja onhan siinä 3v takuu. Ja sitä vahvistinta kattelen sitten joulun aikoihin, jolloin "lompakko" hankkii sen.

Jos ei hintaluokan paras LP-mukaelma kiinnosta, niin pitäkää ihmeessä tunkkinne ;)
 
Tämä on hämmästyttävä ilmiö. Minun kokeilemistani alle n. 800-900e LP-tyylisistä kitaroista AES620 on ollut selkeästi paras. Mutta annas kun Yammua suosittelee kaverille:
 
"Emmää tiiä...mieluummin ESP-LTD"
 
"Emmää mitään Yamahaa osta"
 
Jopa Yammun testaaminen on out of question. Marssi musaliikkeeseen, nappaa kitara hyllystä, soittele 5 minuuttia. Ei käy! Onko taustalla pelko maineen menettämisestä ("mä näin sen testaamassa Yamahaa musaliikkeessä...hah hah") vai siitä että kitara alkaisi miellyttämään? Mutta mikäs siinä. Jos kepukan on ennen kaikkea oltava tietyn merkkinen...olkoon sitten niin. Minulle on aivan sama lukeeko lavassa Gibson, Squier, Yamaha, Cort tai Heppi Keppinen Custom Guitars.

Jopa Yammun testaaminen on out of question. Marssi musaliikkeeseen, nappaa kitara hyllystä, soittele 5 minuuttia. Ei käy! Onko taustalla pelko maineen menettämisestä ("mä näin sen testaamassa Yamahaa musaliikkeessä...hah hah") vai siitä että kitara alkaisi miellyttämään? Mutta mikäs siinä. Jos kepukan on ennen kaikkea oltava tietyn merkkinen...olkoon sitten niin. Minulle on aivan sama lukeeko lavassa Gibson, Squier, Yamaha, Cort tai Heppi Keppinen Custom Guitars.
 
Kyllähän sen oman kitaransa ulkomuodostakin täytyy vaan tykätä. Jos Yamaha ei silmää miellytä, ei sitä tarvi ostaa.

Tämä on hämmästyttävä ilmiö. Minun kokeilemistani alle n. 800-900e LP-tyylisistä kitaroista AES620 on ollut selkeästi paras.
 
Isoin ongelma siinä on se, että tuo AES on vaan ruma. Kovasti uskon että se on todella hyvä soitin, mutta sen ulkonäkö on sellainen mistä en tykkää. Se ei ees ole ruma sillä hienolla tavalla kuin telecaster tai BC Richin tuotteet, vaan yksinkertaisesti vaan epäesteettinen sekasikiö.

Kyllähän sen oman kitaransa ulkomuodostakin täytyy vaan tykätä. Jos Yamaha ei silmää miellytä, ei sitä tarvi ostaa.
 
Totta kai! Tuskinpa minäkään ostaisin esim. mustaa iivil666-mallista hevikeppiä :-)
 
Isoin ongelma siinä on se, että tuo AES on vaan ruma. Kovasti uskon että se on todella hyvä soitin, mutta sen ulkonäkö on sellainen mistä en tykkää. Se ei ees ole ruma sillä hienolla tavalla kuin telecaster tai BC Richin tuotteet, vaan yksinkertaisesti vaan epäesteettinen sekasikiö.
 
Noh, nää on makuasioita. Sen verran täytyy puolustaa AES:n ulkomuotoa, että se on "luonnossa" hienompi kuin kuvissa. Uskon silti, että Yamahan suurin ongelma on nimen omaan se, että lavassa lukee Yamaha. Aika moni tuttu on sanonut "ei!" näkemättä & testaamatta suosittelemaani mallia. Outoa, eikö? Myös tuo profiilista löytyvä 812V on herättänyt kovasti ihmettelyä. Miksi ihmeessä Yamaha?
 
Minun mielestäni erinomaiset LP-tyyliset kitarat hintaluokassa +-500e ovat todella harvassa. Siksi en ymmärrä tietyn merkkisten keppien sulkemista pois listalta. Eikö kannattaisi testata Epiphonet, Tokait, Yamahat, Cortit, Grassrootsit, jne?
 
Just my two cents...

Just my two cents...
 
Se on kato ilmeisesti niin, että kaikkien on PAKKO maksaa ne oppirahat joskus. Joskus mäkin luulin, että niillä tunnetuimmilla merkeillä ne halvimmatkin oli laadultaan parasta siihen hintaan. Oman kokemuksen perusteella tuppaa vaan olemaan varsin pitkälti päinvastoin, jos tietää mitä hakee.
 
Ulkonäöstä täytyy sanoa sen verran, että kyllä sekin on tärkeä pointti. Hyväkin soitin menettää osan käyttöarvostaan, jos se ei ole miellyttävä. Studiomeiningit ja ammattimuusikot erikseen, mutta tavanomainen rivisoittaja arvostaa enemmän kohtalaista soundia ja hyvää ulkonäköä, kuin toisinpäin.

Noh, nää on makuasioita. Sen verran täytyy puolustaa AES:n ulkomuotoa, että se on "luonnossa" hienompi kuin kuvissa. Uskon silti, että Yamahan suurin ongelma on nimen omaan se, että lavassa lukee Yamaha. Aika moni tuttu on sanonut "ei!" näkemättä & testaamatta suosittelemaani mallia. Outoa, eikö? Myös tuo profiilista löytyvä 812V on herättänyt kovasti ihmettelyä. Miksi ihmeessä Yamaha?
 
Jooh, tiedän että Yamahat on äärimmäisen hyviä vekottimia hintaansa nähden ja muutenkin. Itekin omistin tuollaisen ison numeron Yamahan joku aika sitten, 821D oli malli ja se ei kyllä hävennyt yhtään näiden mahtavien, katu-uskottavien nimivalmistajien joukossa. Soitin oli siistiä tekoa, hemmetin hyvillä ominaisuuksilla varustettu perustilukeppi ja tässä vaiheessa harmittaa että sen myin. Silloin muka en tarvinnut montaa kitaraa, joten möin pois.
 
Kyll minä ainakin uskon että AES olisi hyvä, mut ei minun silmiä miellytä. Mut Yamaha on muuten minusta äärimmäisen hyvä merkki kitaralle, perustuen omaan kokemukseen eikä muiden ihmisten arvioon.

Itekin omistin tuollaisen ison numeron Yamahan joku aika sitten, 821D oli malli ja se ei kyllä hävennyt yhtään näiden mahtavien, katu-uskottavien nimivalmistajien joukossa. Soitin oli siistiä tekoa, hemmetin hyvillä ominaisuuksilla varustettu perustilukeppi ja tässä vaiheessa harmittaa että sen myin. Silloin muka en tarvinnut montaa kitaraa, joten möin pois.
 
Punainen 821D TSR-Pro floikalla ja DiMarzion mikeillä? Oli muistaakseni Torilla myynnissä (vai huuto.netissä)? Olisin ostanut pois kuleksimasta, mutta kun haussa oli enemmän Strato-tyylinen keppi :-)

Kyll minä ainakin uskon että AES olisi hyvä, mut ei minun silmiä miellytä. Mut Yamaha on muuten minusta äärimmäisen hyvä merkki kitaralle, perustuen omaan kokemukseen eikä muiden ihmisten arvioon.
 
Jep...sama homma.

Punainen 821D TSR-Pro floikalla ja DiMarzion mikeillä? Oli muistaakseni Torilla myynnissä (vai huuto.netissä)? Olisin ostanut pois kuleksimasta, mutta kun haussa oli enemmän Strato-tyylinen keppi :-)
 
Jos se on se mikä siellä oli tuossa joku aika sitten siellä, niin se on se minun kitara. Myin sen pois viime syksynä ja näköjään ostajakin on näköjään kyllästynyt siihen ja kauppaa sitä poispäin. Ihan asiallinen kepakko, tykkäsin kovasti... jopa harkitsin sen ostamista takaisin mut en taida kun hinta on noussut siitä millä sen myin.

Ja kun ei sen kitaran täydellinen tarvitse olla, mutta erinomaisesti soitettava. Joten tuo Epi 1958 plain top lähtee tilaukseen, ja onhan siinä 3v takuu. Ja sitä vahvistinta kattelen sitten joulun aikoihin, jolloin "lompakko" hankkii sen.
 
Hyvä valinta. Toi on valmistajan speksien mukaan niitä harvoja epejä joissa on oikeat lespaul materiaalit.

Sinisellä DiMarzion hihnalla?
Sellainen roikkui Tevarissa muutama viikko sitten. Nyt sitä kauppaa torilla joku jamppa. En tiedä onko "trokari" vai kyllästyikö sitten todella nopeasti ko. soittimeen.
 
PS. anteeksi off-topic!
 
Oliskohan ollut myyntitilissä tevarissa, mut torilla sitä kauppaa se sama jannu jolle sen myin. En usko trokariksi vaan korkeintaan hemmoksi, jolta saattaa kitarakamat vaihtua tiuhaan.

Ai niin ja sit vahvariks tommonen
http://www.thomann.de/fi/harley_benton_ga5.htm
Budjetti meininki nääs...

Olisikohan tässä ketjussa Tokai/LP -tietäjiä kuulolla. En jotenkin viitsi uuttakaan aloittaa, kun näistä on jauhettu ihan "riittävästi".
 
Ajattelin ostaa Les Paul -tyyppisen (haen lähinnä takaa soundia, hyvä ulkonäkö tietysti painaa kanssa) kitaran, budjetti on alustavasti noin tuhat euroa. Alkuperäinen ajatus oli japsi-Tokai.
 
- Onko noissa ~tonnin Tokai-kepeissä kuinka paljon vaihtelua eri mallien välillä, laadullisesti/soundillisesti? LC-80 on yksi vaihtoehto (ulkönäölliset syyt), toisaalta jos löytyisi parisataa halvemmalla joku LC-90Q mihin voisi laittaa säästyneellä rahalla uudet mikit, niin menetänkö jotakin? Virittimet ja mikit osaan syynätä itsekin, mutta mites puut/työn jälki jne?
- Entäpä laadunvaihtelut? Onko yksilöt syynättävä tarkkaan ja haettava se paras, vai voiko luottaa siihen että kitarat ovat suht tasalaatuisia?
- Tai mitäs jos ostaisikin jotakin muuta? Alle tonnilla saisi LTD EC-1000 FM jossa olisi valmiina Duncanin mikit. Mitäpä nuo on soundillisesti, rakenteeltaan ja muuten? Gibsonin LP Studionkin saisi alle tonniin. Kuinkahan halvalla voisi löytää Classicin tai Standardin, jos oikein kaivelisi?

Olisikohan tässä ketjussa Tokai/LP -tietäjiä kuulolla. En jotenkin viitsi uuttakaan aloittaa, kun näistä on jauhettu ihan "riittävästi".
 
Ajattelin ostaa Les Paul -tyyppisen (haen lähinnä takaa soundia, hyvä ulkonäkö tietysti painaa kanssa) kitaran, budjetti on alustavasti noin tuhat euroa. Alkuperäinen ajatus oli japsi-Tokai.
 
- Onko noissa ~tonnin Tokai-kepeissä kuinka paljon vaihtelua eri mallien välillä, laadullisesti/soundillisesti? LC-80 on yksi vaihtoehto (ulkönäölliset syyt), toisaalta jos löytyisi parisataa halvemmalla joku LC-90Q mihin voisi laittaa säästyneellä rahalla uudet mikit, niin menetänkö jotakin? Virittimet ja mikit osaan syynätä itsekin, mutta mites puut/työn jälki jne?
- Entäpä laadunvaihtelut? Onko yksilöt syynättävä tarkkaan ja haettava se paras, vai voiko luottaa siihen että kitarat ovat suht tasalaatuisia?
- Tai mitäs jos ostaisikin jotakin muuta? Alle tonnilla saisi LTD EC-1000 FM jossa olisi valmiina Duncanin mikit. Mitäpä nuo on soundillisesti, rakenteeltaan ja muuten? Gibsonin LP Studionkin saisi alle tonniin. Kuinkahan halvalla voisi löytää Classicin tai Standardin, jos oikein kaivelisi?
 
Heitän tässä mustan hevosen, eli ibanez arc 500. En tiedä kuinka lähellä tai kaukana on alkuperäisestä, mutta mahonkia vaahtera kannella kuitenkin.
Eilen kävin ittelle hakemassa ja tuntuu ihan soivalta peliltä. Tompalla näyttää olevan 649e hinta, mutta otin kotimaasta, kun pääsi testaamaan ja sattu mieleinen yksilö.

- Entäpä laadunvaihtelut? Onko yksilöt syynättävä tarkkaan ja haettava se paras, vai voiko luottaa siihen että kitarat ovat suht tasalaatuisia?
 
Merkistä riippumatta en luottaisi tasalaatuisuuteen. Mutta Tokai on kyllä tuossa hintaluokassa hyvä - ellei paras - valinta. Riippuu tietysti siitäkin, minkä tyyppistä musaa soitat.

Niin, ja tuosta Gibsonin LP Studiosta vielä, siinä on käsittääkseni samat tai hyvin samanlaiset mikit kuin SG:ssä.

Niin, ja tuosta Gibsonin LP Studiosta vielä, siinä on käsittääkseni samat tai hyvin samanlaiset mikit kuin SG:ssä.
 
Neck Pickups:_490R Alnico magnet humbucker
Bridge Pickups: 498T Alnico magnet humbucker
 
Eli joo, SG Standardissa on samat.
 
http://www.gibson.com/Products/Acce … ies/Gear/Pickups/Modern%20Classics/

Neck Pickups:_490R Alnico magnet humbucker
Bridge Pickups: 498T Alnico magnet humbucker
 
Eli joo, SG Standardissa on samat.
 
http://www.gibson.com/Products/Acce … ies/Gear/Pickups/Modern%20Classics/
 
Nuo samat mikit löytyvät myös Custom Shopin Les Paul Customista.