Studiotyöskentely ›

Ollaan nauhoitettu digitaaliraiturille biisit ja nyt olisi sitten edessä tuo miksaus.. Ongelma kuitenkin on kun kenelläkään meistä ei ole oikein kokemusta kyseisestä operaatiosta.. Nyt olisi siis käyttöä kokeneempien ohjeille.
Eli miten käyttää esim eq:ta, kompuraa, kaikuja ja panarointia eri instrumenteille että saadaan sellaiset napakat soundit räväkämmän puoleiseen heviin.
Ehdotonta totuutta en tässä tietenkään odota, kun kaikki on niin paljon kiinni omasta mausta. Jotain suuntaa-antavia kuitenkin mistä voisi sitten lähteä muokkaamaan soundeja omalle tyylille sopivaksi.

Deathia, grindia, metalcorea, speediä, bläkkistä, poweria....onhan noita tyylisuuntia. Määrittele vähän tarkemmin niin päästään asiaan. Niin ja luettele käytössä olevat raidat ja laitteisto jolla työ tehdään. Millaiset vokaalit?

Ollaan nauhoitettu digitaaliraiturille biisit ja nyt olisi sitten edessä tuo miksaus.. Ongelma kuitenkin on kun kenelläkään meistä ei ole oikein kokemusta kyseisestä operaatiosta.. Nyt olisi siis käyttöä kokeneempien ohjeille.
Eli miten käyttää esim eq:ta, kompuraa, kaikuja ja panarointia eri instrumenteille että saadaan sellaiset napakat soundit räväkämmän puoleiseen heviin.
Ehdotonta totuutta en tässä tietenkään odota, kun kaikki on niin paljon kiinni omasta mausta. Jotain suuntaa-antavia kuitenkin mistä voisi sitten lähteä muokkaamaan soundeja omalle tyylille sopivaksi.
 
paljon käytännön vinkkejä saa, kun lukee noita edellisiä threadejä. lisäks esim prorec.com ja homerecording.com

Eli miten käyttää esim eq:ta, kompuraa, kaikuja ja panarointia eri instrumenteille että saadaan sellaiset napakat soundit räväkämmän puoleiseen heviin.
 
-EQ:lla vähennetään, ei korosteta. Kaikki mikä on suttaa tai epätäsmällistä, pitää saada pois.
 
Kompressiolinjat esim seuraavasti (siis kaikki nää samalla kertaa käytössä:-):
-bassarissa pieni kompressio
-bassossa pieni kompressio
-bassari ja basso samaan kanavaan ja kompressio yhdessä (muista taimaus! kompressorin release just hiuksen verran vajaa 1/8 nuotti jos halutaan tiukkuutta, tai hiukan överi jos halutaan Zeppeliiniä)
-Attackit tarpeeksi pitkiksi (ei ainakaan nollaan) että iskut kuulostaa iskuilta (5-10ms on hyvä lähtökohta, jos release on pitkä)
-tomit ja virveili geitataan
-overheadit kompressoidaan hiukan
-kompressoidut bassari ja basso lähetetään yhdessä muiden rumpujen kanssa erikseen apuryhmään jossa ne kompressoidaan ihan lyttyyn omaksi, erilliseksi pannukakukseen, jota voi avata pohjalle; muista että siinä ei sitten oo dynamiikkaa pätkääkään; pistä sitä pannukakkua tosi varovasti pohjalle (tunnetaan New York -metodina). (Bonham-Hurriganes -metodi on tehdä kimppakompressiot monona;-)
 
Noita kompressointeja voi ja kannattaa tehdä apuryhmissä, mutta sehän on yleensäkin se tapa millä raitoja niputetaan saman inline-efektin alle.
 
Samalla tavalla kun teet kitaroista ja kiippareista stereoryhmää, älä panoroi kiipparia ihan vasemmalle ja oikealle, vaan valitse sellainen kiva 45-90 asteen kulma jostain kohden, niin että muillekin jää tilaa. Niitä voi kans kompressoida erikseen ja yhdessä myös, samoin on kiva ekvalisoida niitä pois rytmin tieltä sillai kokonaisuutena.
 
Tää on yks tapa tehdä rokkia. Tehdään järjellisiä kokonaisuuksia ja yhdistellään niitä, sen sijaan että lähdettäis ihan kaikesta puhtaalta pöydältä.
 
Muista silti, että alkuperäisiäkin kanavia voi ja saa säätää. Mutta älkää riehuko liikaa EQ:n kanssa, leikatkaa huonot ja riitelevät taajuudet pois niin jäljelle jäävä on parempaa. Kai niissä soundeissa säätämättäkin on jotain ideaa, kun kerran olette ne äänittäneet?
;-P
 
Taimattu delay on paras kaiku. Sitä voi käyttää paljonkin, ilman että musiikki kaikuu särmättömäksi.
 
Taimauksesta on täällä tarkat ohjeet. Se on taskulaskinhommaa. 24 tahdin aika (laske 25:een) sekunteina kerrotaan 41,81:llä; tai jos teillä on klikki niin 60 000 jaetaan sen BPM:llä - tulee 1/4-nuotti millisekunteina.

Pääh, paras ohje on minusta "tee simppeli, väännä huolella." Mieti mikä kuulostaa huonolta ja mitä sille voisi tehdä.

Deathia, grindia, metalcorea, speediä, bläkkistä, poweria....onhan noita tyylisuuntia. Määrittele vähän tarkemmin niin päästään asiaan. Niin ja luettele käytössä olevat raidat ja laitteisto jolla työ tehdään. Millaiset vokaalit?
 
Tunnetuista bändeistä lähimpänä ollaan varmaan Bodomia, tosin meillä ei ole koskettimia mukana. Laulutyyli on aika samanlainen, mutta musiikki hieman -voisiko nyt sanoa- simppelimpää. Tarkemmin en osaa sanoilla kertoa..
Laitteena on Fostexin VF-160 (16 raitaa) digiraituri. Siitä löytyy nyt kohtuu hyvät eq ja kaiku säädöt. Niin ja tietenkin kompura. Jos raiturista ei löydy jotain tuiki tarpeellista toimintoa, niin siitä on aika helppoa kopsata raitoja tietokoneelle ja hommata joku laadukas ohjelma millä sitten muokata niitä tarpeen mukaan. Rahaa se tietenkin vaatii lisää mutta niinhän se on että kaikki muu on pirun kallista paitsi kalja ja musiikkivehkeet.. ;-D
Niin..
Komppipelti ja yksi crash ovat yhdellä raidalla, haitsu ja toinen crash myös yhdessä. Neljä tomia on myös jaettu kahdelle eri raidalle, mutta kaikki muut instrumentit ovat sitten omilla raidoillaan.

Kai niissä soundeissa säätämättäkin on jotain ideaa, kun kerran olette ne äänittäneet?
;-P
 
Hmm.. Oikeastaan yllättävänkin paljon.. Toivottavasti bändin kitara-sankarit ei käy lukemassa tätä, kun näin välinpitämättömästi suhtaudun heidän tuntikaupalla säätämiin soundeihin.. ;-D
Ei vaan.. Kyllähän ne soundit on yleisesti ottaen aika hyvät, ongelma on aika pitkälle juuri nuo kompressoinnit, kaikujen käyttö ja panaroinnit.
Ei kai tässä auta kuin lähteä reenikämpälle testailemaan..

Tässähän oli jo asiaa. Vinkkinä vielä työasemien kanssa äänittäville:
 
1. Hommaa joku etuaste lainaan!
2. Kompressoi hiukan jollain analogikompuralla (DBX, Drawmer etc.) jo sisäänottovaiheessa.
3. Käytä työaseman kanavakompressoreita ja EQ:ja vain pakon alla. Koita saada raidat mahd. miellyttäviksi jo äänitysvaiheessa tarkalla mikkitekniikalla ja lievällä prosessoinnilla.
 
Käytät sitten vain työaseman panorointeja/automaatiota ja fadereita niin lopputulos säilyy ilmavana ja luonnollisena.
Mitä enemmän prosessoit laitteen sisällä, sitä huonommaksi lopputulos muuttuu, ihan tosi. Etenkin jos käytössä on vain 16 bittiä. Vältä myös normalize-toimintoa koska se on työvaiheena turha ja heikentää niin ikään äänenlaatua.
 
Sanon minä.

Sitten vielä tämä vanha viisaus eli muista pitää taukoja miksatessa ettei korvat puudu täysin. Ja sitten kun olet saanut biisit mielestäsi kuosiin niin pidä useamman päivän tauko ilman että edes ajattelet koko miksausta. Sitten kuuntelet uudestaan läpi ja teet mahdollisia hienosäätöjä, mutta vain jos tarvetta oikeasti löytyy. Muutenkaan ei pidä säätää säätämisen vuoksi. If it works don´t fix it.

Laitteena on Fostexin VF-160 (16 raitaa) digiraituri. Siitä löytyy nyt kohtuu hyvät eq ja kaiku säädöt. Niin ja tietenkin kompura. Jos raiturista ei löydy jotain tuiki tarpeellista toimintoa, niin siitä on aika helppoa kopsata raitoja tietokoneelle ja hommata joku laadukas ohjelma millä sitten muokata niitä tarpeen mukaan.
 
Huonoja puolia tossa fostexilla miksaamisessa on muutamia:
- kompura toimii muistaakseni vain joko kahdelle raidalle tai masteriin
- kaikuja ja muita efektejä voi käyttää vain kahta kerrallaan, jotka pitää soveltaa sitten kaikkiin raitoihin
- miksauksen automatisoinnit on todella työn ja tuskan takana
- mitään valmista feidaustoimintoa ei ole käytössä
- jne jne
 
Hyviä ominaisuuksia tossa sitten on se ADAT-ulostulo. Siitä saa nopeasti raidat tietokoneelle laadukkaampaan miksauksympäristöön.