Kitarat: kitarakamat ›

Ruttojuuri soikoon!
 
Kitara tipahti, ja jälkihän siitä tuli. Bodyn takareunassa lommo, ihan puu tuli näkyviin, paksu maalikerros lohkes. Onnistuuko tuommoisen korjaus, ja kuka tekis ja mihin hintan Turussa?
 
Kitara ei ole mikään älyttömän kallis, mutta harmittaahan tuo, ja ois kiva, ettei siitä lohkea lisää maalia.

Kitara tipahti, ja jälkihän siitä tuli. Bodyn takareunassa lommo, ihan puu tuli näkyviin, paksu maalikerros lohkes. Onnistuuko tuommoisen korjaus, ja kuka tekis ja mihin hintan Turussa?
 
Syvimmät osanottoni. Käypä näyttämässä sitä vaikka Erkalle,
 
Huima lumous
Yliopistonkatu 10
20100 TURKU
 
tai Kärnälle:
 
Musitec
Nahkurinkatu 8
20100 TURKU
 
Mukavia miehiä molemmat, hyvä palvelu ja hinnat kohdallaan.

Anna olla vaan, niin ei harmita seuraavat kolhut enää niin paljon. Just tänään kyseltiin toisaalla kolhiintuneiden kitaroiden kuvia, niin tuli napattua tämä: http://img150.imageshack.us/img150/3402/dingpr6.jpg , eipä nuo tuosta ole lähteneet suurenemaan.

Syvimmät osanottoni.
 
Kiitos. Itku oli päästä.
 
En tiennyt että tuolla Huimassa Lumouksessa tehtäis korjauksiakin. Hyvä palvelu on joo, minunkin kokemuksien mukaan.

Anna olla vaan, niin ei harmita seuraavat kolhut enää niin paljon.
 
Totta tämäkin. Onhan se rock. Onhan? :D
Jep, mutta soittoa vartenhan nuo, ja kun osuma ei siihen vaikuttanut, saa olla iloinen siitä.

Iloitse siitä. Kyllä käytön jälkiä saa olla.
 
kyllä, näin on itelläi kitaroissa naarmuja ja halkeamia mut ei ne haittaa

Totta tämäkin. Onhan se rock. Onhan? :D
 
On on :) Oliko keppi just tuo omakuvassa oleva Schecter? Mun mielestä ainoat kitarat, jotka näyttää kolhiintuneelta vähän irstailta, ovat jotkut 10-Top PRS:t ja ehkä puoliakustiset, muissa malleissa kolhut ei haittaa mitään.

Oliko keppi just tuo omakuvassa oleva Schecter?
 
Jep, juuri se.

Osanottoni.
 
Jos haluat varmistaa ettei lisää maalia lähde, voit kiinnittää maalin reunat varovasti läpinäkyvällä kynsilakalla. Pieni määrä riittää. On helpompi laittaa siististi kuin esim. pikaliima.

En tiennyt että tuolla Huimassa Lumouksessa tehtäis korjauksiakin. Hyvä palvelu on joo, minunkin kokemuksien mukaan.
 
Käsittääkseni Erkka tekee itse perushuollot yms. ja teettää sitten vaativammat puutyöt ja vastaavat alihankintana Leinolla, jonka veistoksia kaupassa on näytillä/ myytävänä.
 
Sinuna kävisin näyttämässä kolhua Erkalle ja jos ei onnistu niin Musiteciin on Huimasta lumouksesta lyhyt matka ; ).

Iloitse siitä. Kyllä käytön jälkiä saa olla.
 
Äh. Kolhut tekee soittimesta entistä uniikimman. Myös ajan saatossa tulevat muutokset kuten patinoituminen vain kaunistavat soitinta!
 
http://muusikoiden.net/dyn/artikkelit/1055.jpg
 
Tuosta mun beissistä ei varmaan heti uskoisi että on ollut alkujaan vitivalkoinen splatterkuviolla? Onkos tuo nyt sitten joku nitrolakka vai mikä, jolla on tapana kellertyä?
 
http://img329.imageshack.us/img329/5517/head1zv7.jpg
 
Tuossa on kuva lavasta. Reunoja jos kattoo niin huomaa että kolhua on. Bodyssä vielä enemmän, mutta eivät näy näy niin hyvin tuon värityksen takia.
 
Ei tuo olisi sama basso jos se olisi täysin mint.

Grassroots oli ollut minulla jonkun viikon ja soittelin sillä sängyssä maaten. Taisin vähän torkahtaa kitara syliin ja kun heräsin niin löin lavan terävään pöydän kulmaan. Onneksi se osui kohtisuoraan niin lapaan ei tullut kuin pieni reikä. Joku pidempi naarmu olisi harmittanut varmaan enemmän. Rootissa on vielä niin hieno lakkauskin.

Oma käyttökitarani, semmonen kymmenvuotias jaksoni on kokenut myös kaikenlaista. Ostin sen käytettynä muutama vuosi sitten ja keppi olu jo tuolloin aika lommoilla paikoin. Arvelin että kyseessä on kestävä kitara, kun toimii näinkin hyvin tuommoistenkin kolhujen jälkeen.
 
No itsellänihän se on pudonnut pöydältä kahdesti, kaatunut lattialle useita kertoja, pudonnut keikalla ja treeneissä lattialle kun hihna petti ja se lapa on jo ihan pyöristynyt kaikista niistä saamistaan iskuista.
 
Edelleen toimii hyvin, ja vaikka en pidäkään ko. kepistä merkkinsä ja ulkonäkönsä puolesta mitenkään erityisemmin, se on silti minulle hyvin rakas. :D
 
Kolhut kertovat rokäänrollista.

Kaveri tiputti kauniin Stratoni lattialle viime kesänä. Semmoinen parin sentin pituinen kolhu tuli. En mä sille ole mitään tehnyt (siis kitaralle, kaverille melkein ;) ) eikä ole enempää maalia lähtenyt. Vieläkin vähän harmittaa :(

Kolhut ja lommot antaa taiteellista vapautta. Joko antaa sota-arpien loistaa kaiken kansan kunnioitettaviksi, tai sitten keksiä joku nerokkaan harhauttava naamiointi niille. Itsehän olen laastari-idean jo varannut.

Juu, kyllähän pienet lommot kuuluu asiaan, vaikka ne ensimmäiset vähän harmittaakin. Oma n. 6-7 vuotta vanha hevirimpula on myös saanut melkoisesti uutta muotoa ja käytön jälkiä runkoon/kaulaan, mutta resuisesta ulkoasusta huolimatta en suostu siitä luopumaan vaikka siitä on muutamat ostotarjoukset tehty.
 
Tosin yhdessä soundcheckissä pari vuotta takaperin tuli sen verran ikävä lommo maaliin (hihna petti), että on kyllä käynyt pariin kertaan mielessä että voisi kai tuon purkaa, hioa, tasoittaa ja maalata +lakata uusiksi, mutta liekkö tuo vaivan arvoista.

Oon aina sanonut, että hihnalukot on halpa vakuutus kolhujen varalle. Vaikka eihän ne mitään auta, jos vaikka ständistä kaatuu tai putoaa sylistä.
 
Mutta hihnalukot kantsii olla, mulla on kaikissa. Rupes vituttaa se koppailu ;)