Kitarat: kitarakamat ›

Taisi mennä tuo paras kitaravahvistin-thread lukkoon, niin jatketaan suunnilleen samoilla linjoilla.
 
Elikkäs mikä tekee hyvän kitaravahvistimen? Hinta/laatu-suhde, säröt, cleanit..
 
Ei listauksia niin ei tule lukkoa.

Taisi mennä tuo paras kitaravahvistin-thread lukkoon, niin jatketaan suunnilleen samoilla linjoilla.
 
Ja hyödyttää ketä? Nää ylimalkaan "paras kitara" ja paras vahvistin" ja "paras vasemmankäden capo 5-kieliselle banjolle" jutut on pikkusen vähä-turhia. Haluatko että perustelen??
No, istutaanpa tähän notskin ääreen...
 
Paras kitaravahvistin-kysymys täytyisi ensin pilkkoa vähän erilaisiin genreportaisiin, kenen tarpeitten mukaan paras?? Jos soitat jazia, ehkä valintasi on hyvillä cleaneilla ja ehken choruksella varustettu trankku. Harvemmin joku Mesa tai Krank.
 
Elikkäs mikä tekee hyvän kitaravahvistimen? Hinta/laatu-suhde,
 
Hyvät komponentit, kokeiltu rakenne, hyvät käyttöominaisuudet. Sitä hinta/laatusuhdetta joka alueella täällä tarjoillaan, vaikka periaatteessa vanhan-kansan sanonta "köyhän ei halpaa kannata ostaa" pätee vähän täällä soitin- ja kamapuolellakin. Vahvistimissa, kuten muissakin tuppaa se laatu (ja ammattitaito & käsityö) olemaan hinnakasta.

Elikkäs mikä tekee hyvän kitaravahvistimen? Hinta/laatu-suhde, säröt, cleanit..
 
Minä tykkään monipuolisuudesta ja simppelistä "käyttöliittymästä" (eli gain + 3-band eq per kanava). Koska soitan monipuolisesti (toisessa bändissä rockia, toisessa äärimetallia... muuten vain sitten jamittelen bluesia taustanauhan kera jne.) niin haluan että vahvistin kykenee moneen ja että siinä on mahdollisuuksia moneen, kuitenkin unohtaen turhat menut ja valikot... analogiaa edes sen verran kiitos! Itse pidän siitä, että clean-osasto toimii kummassakin ääripäässä, eli tarvittaessa pehmeä ja pyöreä kuin myös kirkas ja heleä... clean-kanava ei siis saa olla näkkäriä, siinä pitää olla dynamiikkaa ja lämpöä. Tämän lisäksi toivon vielä hyvää crunch-kanavaa ja todella jees jos vahvistimesta löytyy vielä hi-gain osastokin (kuten sporttaamastani Trilogysta löytyy).
 
Crunch-kanavassa pitää olla "munaa" ja sellainen "orgaaninen rouheus" vakiona. Siis päin vastoin kuin monesta transistoripelistä, jonka crunch on sellainen sirittävä ja digitalinen kohina/surina. Bon Jovista Hendrixiin siis, ja tuollainen "ei liian kireä eikä liian löysä" pääte toimii itselläni helkkarin hyvin. Hi-gain osastosta plussaa... silloin ei tarvitse erinäisin speduin ryydittää crunchia päästäkseen niihin Panteroihin, Sepulturoihin ja Machine Headeihin. Hi-gain kanava saa sitten olla "kompressoiva" ja tanakka. Sen ei tarvitse olla mikään dynamiikan voitto tai maailman lämpimin soundi. Riittää että se on erotteleva ja selkeä, ettei esim. demppisoundi mene puuroksi kovemmillakaan gaineilla.
 
Putkivahvistimissa tosiaan putkilla voi pelata paljon. On ihan eri asia soitella Svetlanan etusilla kuin Tung-Solin... tai NOSot päätteessä vs. Sovtek tms. Juu ket tö point, oukei!
 
Pitkään jo luulin itse, että ainoa mahdollisuus on ostaa kaksi vahvistinta. Esim. VOX+Mesa tai Orange+Engl... onneksi kuitenkin kokeilin tuota nelikanavaista Trilogya ja löysin soundini siitä kera V30-elementtien (myös Eminence The Wizardit toimivat hienosti tuon nupin kanssa!).
 
Loppuen lopuksi koen olevani kohtalaisen "vintagehenkinen" mitä soundeihin tulee. En mitenkään tietoisesti hae ja etsi vanhoja vaffareita tms. mutta haluan kuitenkin soundiini sitä samaa aitoutta mitä esim. 60-luvun lopussa ja 70-luvun alussa niin kovin monella bändillä oli. Onko se oikea termi tässä nyt sitten se "organic", en tiedä. Samoin skeboissa huomaan kerta toisensa jälkeen aina palaavani PAF-klooneihin tai PAF-henkisiin hieman kuumempiin mikkeihin (esim. Duncan Custom SH-5, jota Duncan mainostaa sanomalla "PAF on steroids!")
 
En tiedä... tuollaisia harhailevia ajatuksia tuli mieleen... eikä toivottavasti mennyt ihan listaukseksi.

Elikkäs mikä tekee hyvän kitaravahvistimen?
 
Kangaspäällysteinen kaapeli.

No mun mielipide on, että vahvistimesta pitää lähteä kunnon munakkaaat säröt ilman että gain on yli 5. Ja ainakin kaks kanavaa pitäis koneesta löytyä...

No mun mielipide on, että vahvistimesta pitää lähteä kunnon munakkaaat säröt ilman että gain on yli 5. Ja ainakin kaks kanavaa pitäis koneesta löytyä...
 
Minun mielestä taasen gain-potikka on parhaimmillaan silloin, kun vahvari kuulostaa hyvältä sen joka asennossa, paitsi ehkä nollilla. Täysillä hevanderiumit, puolessa välissä ränttätänttä, sweet spotissa jotain kivaa jne.

Hyvä tone, kestävyys, helppokäyttöisyys ja se, että se on valmistettu asiallisesti, niin että vastuullinen kuluttajakin kehtaa sen ostaa älyttömiä omantunnontuskia tuntematta. Nämä ovat minulla joitain kriteereitä, tosin kaikki noi kohdat täytyy vielä tarkemmin määritellä.
 
Hyvässä vahvistimessa ei välttämättä ole erikseen särökanavaa tai mieletöntä potikkariviä, usein yksinkertainen on kaunista ja käytännöllistä. Tietysti monipuolisistakin laitoksista niitä hyviä vahvistimia löytyy.
 
Hinta/laatusuhde on vähän vaikea määritellä, ne pienet erot alkavat ylemmissä hintaluokissa maksaa enemmän, mutta jos niitä kaipaa ja niihin on tyytyväinen, on silloin hinta täysin suhteessa laatuun, oli kuinka korkea hyvänsä, olettaen että laite on muuten valmistukseltaan ja tekniseltä toteutukseltaan sen veroinen, mitä ko. hintaluokalta voidaan olettaa.

Elikkäs mikä tekee hyvän kitaravahvistimen?
 
Tässäpä olisi toivottavia ominaisuuksia:
 
- nuppimalli, 5-60W tehoa
- hyvät cleanit ja hyvät mättösäröt samoissa kuorissa, 2-4 kanavaa
- särökanavissa useita eri moodeja, riittävästi gainia Cannibal Corpse-grindiin ja blackmetalliin
- kunnollinen middle-eq
- resonance-potikka
- serial/parallel fx luuppi tasonsäädöllä
- line out
- keinokuorma/silent switch
- kuulokeliitäntä
- master volume
- EL34/6L6 vaihto kytkimellä (tai vaikka KT66/88 vielä lisäksi)
- pieni koko
- jämäkkä kotelointi vaikkapa tiikkiä/mahonkia
- järkevä hinta
 
Puhdas kanava saisi olla ultrapuhdas ja särökanava saisi taipua kaikkeen Led Zeppelinistä Dimmu Borgiriin ja Cannibal Corpseen

Foxin kanssa samoilla linjoilla.
 
Mutta vastataan nyt. Hyvä soundi tekee hyvän vahvistimen. Se, mikä se on, riippuu ihan siitä mitä haetaan.

Oikean tehoinen vahvistin oikeaan käyttötarkoitukseen.