 JPQ
11.07.2007 16:39:00 | |
|---|
Onko ns luononsävel sama kuin yläsävel ?
eli eka niistä soittimen alin nuotti ? ja toinen oktaavia tuota alinta korkeampi ?
Törmäsin vaskeja tutkiessani pienessä soitin oppassa (netissä) luonnonsävel sanaan ja jotenkin
tajusin asian näin ja yläsävelet on taas ihan tuttuja tokikin. |
 Apricot
12.07.2007 10:57:06 | |
|---|
Onko ns luononsävel sama kuin yläsävel ?
Eiköhän se ole.
eli eka niistä soittimen alin nuotti ?
Ei pelkästään alin, vaan kaikilla sävelillä on rakenteeltaan sama yläsävelsarja. "I got the Pieksämäki railway station blues." |
 Klezberg
12.07.2007 11:19:16 | |
|---|
Ei pelkästään alin, vaan kaikilla sävelillä on rakenteeltaan sama yläsävelsarja.
Paitsi että yläsävelien suhteet kyllä yleensä muuttuvat sävelkorkeuden mukana. lumbaj lumbaj lumbalaj, ajde ajde ajde! |
Apricot
12.07.2007 20:42:54 | |
|---|
Paitsi että yläsävelien suhteet kyllä yleensä muuttuvat sävelkorkeuden mukana.
Niin no, tämä varmaan liittyy nyt enemmän puhaltimiin, joista minä en tiedä mitään. Tarkoitin yläsävelsarjan muuttumattomalla rakenteella tätä kaikkien tietämää perusääni - oktaavi - kvintti - oktaavi - suuri terssi - kvintti - pieni seiska... "I got the Pieksämäki railway station blues." |
Klezberg
12.07.2007 21:20:52 (muokattu 12.07.2007 21:22:33) | |
|---|
Niin no, tämä varmaan liittyy nyt enemmän puhaltimiin, joista minä en tiedä mitään.
Eiköhän tuo tule esiin muissakin. Esim. kitarassa tunnetusti näppäilykohta vaikuttaa äänenväriin sitä kautta että yläsävelien voimakkuudet muuttuvat. No, jos nyt näppäilykohta pidetään samana, mutta painellaan eri nauhoilta, niin siinähän suhteellinen näppäilykohta muuttuu. Muutos kyllä lienee niin vähäinen ettei sitä huomaa.
Puhaltimista klarinetissa parilliset yläsävelet (kuten oktaavi) puuttuvat aika totaalisesti, tosin näyttävät ilmestyvän esiin kun siirrytään toiseen rekisteriin.
Tarkoitin yläsävelsarjan muuttumattomalla rakenteella tätä kaikkien tietämää perusääni - oktaavi - kvintti - oktaavi - suuri terssi - kvintti - pieni seiska...
Tuo toki pitää paikkansa, minä vain lisäsin että voimakkuudet sitten kyllä vaihtelevat.
EDIT: Ja muuttuvat myös nuotin soimisen aikana. lumbaj lumbaj lumbalaj, ajde ajde ajde! |
JPQ
12.07.2007 22:08:22 | |
|---|
no vaskeihin jyttu liittyi sitä kautta käyttämäni tietolähteet väittää
ettei tietyllä alueella sais kaikista niistä kaikkia säveliä. Yläharmoniat
on tuttua heinää synteesin parissahan olen enempi kotonani kun musan teorian.:)
Ja synteesiäkin enempi tiettyjen säveltäms juttujen kanssa mutta soittimien ja soittajien rajat
on nykyään ruvennut kiinnostamaan.
ps. sumpitin hieman ekassa ekassa viestissäni joten sen kautta sain tarpeettoman komentinkin. |
Vaskisoittimissa kun huulia puristaa hieman tiukemmiksi saa soimaan perussävelen yläsäveliä, eli jos trumpetin perussävel on C (tätä perussäveltä ei kuitenkaan taideta koskaan käyttää?), niin huulia hiukan tiukemmalle ja tulee C oktaavia ylmepää, sitten tulee G, sitten taas C, sitten E, jne. jne. Eli trumpetin venttiileillä saa säätövaraa vain kvintin verran, ja ne loput sävelet saadaan aikaan noilla yläsävelillä, eli vähän kuin kitarassa olisi vain 5 nauhaa, ja ne loput sävelet saataisiin sitten huiluäänten avulla. Sitten on myös torvia joissa ei ole venttiileitä, joilla voi soittaa pelkästään noita yläsäveliä, eli vähän kuin kitara jossa ei ole otelautaa ollenkaan, vaan kaikki täytyy soittaa huiluäänillä. |
