Kitarat: kitarakamat ›

SEYMOUR DUNCAN Sh-4 BLK, Jeff Beck Pickup, eli olisiko tuosta mielipiteitä? :)

SEYMOUR DUNCAN Sh-4 BLK, Jeff Beck Pickup, eli olisiko tuosta mielipiteitä? :)
 
en oo ikinä testannu tota mikkiä mutta, Seymour Duncanin Sh-6b (brigde eli tallamikki) on mun mielestä tosi hyvä hevimikki. ite tykkään ainakin.

Omaan makuuni hieman terävä soundi (vrt. dimarzio tone zone parempi)
Säröytyy mukavasti eikä puuroudu.

Tiukkasaundinen, muttei liian yläkireä kuitenkaan. Kasariheviin omiaan, löytyy kasarihevikepin tallasta itseltäni.

Todella tiukka soundi, korostus ylemmällä keskialueella - ei siis mikään bassokorostus.. Omaan makuun todella napakka mikki, sillä ei mene millään puuroksi, ja erottuu todella hyvin soittimien seasta.
 
Mun käytössä tuosta irtoaa soundit aina kevyemmästä komppauksesta hevinjyrään. Puhtailla ääni on kyllä todella nasaali, mutta ei haittaa kun kaulamikillähän ne kliinit hoidetaan.
 
E: irtoaa muuten muukin matsku kuin "kasarihevi" - kyllä tuolla lähtee vaikka nu-metal, jos haluaa ;)

Itse laitatutin kitaraani tuon. :) Kohta käyn hakemassa sen.. Kiitoksia kommenteista

Riippuu täysin minkälaista soundia olet hakemassa. Itse kokeilin tuota straton tallassa ja soundi oli oli aivan käsittämättöman huono. Jos haet isompaa särösoundia, niin uskon että tuo mikki on hyvä, muttä jos taas perus rockhenkistä säröä, niin omien kokemusteni perusteella en suosittele, päinvastoin.

Riippuu täysin minkälaista soundia olet hakemassa. Itse kokeilin tuota straton tallassa ja soundi oli oli aivan käsittämättöman huono. Jos haet isompaa särösoundia, niin uskon että tuo mikki on hyvä, muttä jos taas perus rockhenkistä säröä, niin omien kokemusteni perusteella en suosittele, päinvastoin.
 
Riippuu myös kitarasta mihin tuon asentaa. Tuo Strato on mun järkeilyjen mukaan aikas kirkas noinkin kirkkaalle mikille (eli en ihmettele), Lespassa nuo taas tuovat paksuun soundiin napakkuutta ja iskua. Mun mahonkirunkoisten keppien kanssa tuo on mainio niin perinteisessä rock-menossa (AC/DC ym.) kuin raskaassa hevin runttauksessa. Ymmärrän kyllä että JB voi olla turhan kuuma mikki toisille.

SEYMOUR DUNCAN Sh-4 BLK, Jeff Beck Pickup, eli olisiko tuosta mielipiteitä? :)

en oo ikinä testannu tota mikkiä mutta, Seymour Duncanin Sh-6b (brigde eli tallamikki) on mun mielestä tosi hyvä hevimikki. ite tykkään ainakin.
 
Minkähän takia vastaat kysymykseen kertoen aivan toisesta mikistä joka ei kysymykseen liity?

Mun mahonkirunkoisten keppien kanssa tuo on mainio niin perinteisessä rock-menossa (AC/DC ym.) kuin raskaassa hevin runttauksessa. Ymmärrän kyllä että JB voi olla turhan kuuma mikki toisille.
 
Jep jep, koko mahonkisessa Epiluuri SG:ssä JB rokkaa aika tiukasti, myös AC/DC lähtee.

JB on middlekäs ja kohtalaisen kuuma humbucker. Sen soundia on monesti kuvailtu myös "kireäksi". Se on kuitenkin erotteleva mikki (juuri sen keskialueen ansiosta) ja se toimii hyvin liimakaulaisissa skeboissa esim. mahonkirungon kaverina. Sillä tosiaan pystyy soittamaan erilaista musiikkia laidasta laitaan ja vieläpä kohtalaisen hyvin. Paljonhan toki on kiinni muistakin soittovermeistä.
 
Itse käytin JB:tä aikani, kunnes "löysin" Duncan Customin ja Duncan Distortionin (ja Stag Magin). Duncan Custom tallaan ja Duncan Distortion puolituksen kera kaulaan. Halusin nimenomaan eroon siitä JB:n lievästä kireydestä.

Minkälainen tuo Customin (tallassa) ja Distortionin (kaulassa) volyymiero on?
SH-6 on kuumempi kuin SH-5, mutta entä SH-6:n kaulamalli verrattuna SH-5:n tallassa?

Minkälainen tuo Customin (tallassa) ja Distortionin (kaulassa) volyymiero on?
 
Ei merkittävää eroa... ei ainakaan ole minua häirinnyt millään tavalla. Tosin, nyt olen ajatellut kokeilla toiseen kitaraan Duncan Custom + Duncan Stag Mag satsia. Kaulamikissä kun en tarvitse säädettäviä napoja.
 
SH-6 on kuumempi kuin SH-5, mutta entä SH-6:n kaulamalli verrattuna SH-5:n tallassa?
 
Miulla on SH-6:sta ainoastaan bridge-malli ja sen heitin kaulamikiksi. Kummatkin (SH-5 ja 6) ovat "kuumia" mikkejä ja tuon SH-6b:n halusin kaulamikiksi siksi, että puolitettuna se ei jää liikaa jalkoihin. SH-5b on minusta mainio tallamikki, koska siinä on jotain perinteistä, mutta myös modernia samoissa kuorissa. Tuo Duncanin kuvaus "PAF on steroids" on helkkarin osuva.
 
Tuohan on kovasti suosittua muutenkin, että kaulaan laitetaan hieman suuremmalla outputilla varustettu mikki, kuin tallaan. Esim. EMG 81/85 jne.
 
Täytyy kyllä kokeilla muitakin yhdistelmiä, josko joku ilmoitukseeni torilla muutamalla mikillä vastaisi :)

Jep, ja Bone: SDUGF, eli:http://www.seymourduncan.com/forum/
kannattaa tsekata.

Itselläni on halpis jacksonissa SH-4 tallassa ja SH-2(?) Jazz kaulassa, erittäin tiukka, kirkas ja erotteleva soundi kun tässä jacksonissa on alder body ja mapple kaula, mutta saa aikaan ihan saatanan hyvän attackin, joka toimii thrashi tyylisessä musiikissa, eli meno pysyy "tiukkana" ja "erottelevana" vaikka ois helvetisti säröä. Jazz tuo kaulassa ihan mielettömästi monipuolisuutta koko kitaran soundiin. olen ollut todella tyytyväinen, ja näiden mikkien takia jackson ei enää (Niin paljoa) ole pelkästään pölyttymässä.
 
Edit: niin, ja tosiaan on kuitenkin ollut aika paljon mielessä vaihtaa tää Sh4 ja sh2 setti Jack & danny les pauliin. :) mahongin kanssa varmasti saa paljon enemmän rouheutta kun jacksonissa.

Ei kun toisin päin. Kaulan kohdalla kielen värähtely on luonnostaan isompaa kuin tallassa, joten heikommalla mikillä kompensoidaan tätä.
 
No, tuossa EMG:n tapauksessa ainakin 85 on kuumempi mikki ja usein sijoitettu kaulamikiksi. Hyvin näyttää toimivan niillä tuhansilla joilla tuollainen satsi on skebassa kiinni (Esim. Wylde). Se touhu kun ei muutenkaan ole aina pelkkiin numeroihin tuijottamista. Enemmän mie korvilla kuuntelen kuin tuijotan mikkien speksejä ja numeraalisia arvoja (kompensoin siis soundia, en mikkien arvoja). Tuota touhua kun voidaan ajatella niinkin, että "tehokkaampi mikki ja lievästi ylikäämityt kelat = fätimpi soundi" ja sitten taas kevyesti alikäämityllä mikillä päästään heleämpiin soundeihin käsiksi. Eli jos sieltä kaulamikistä kaipaa pehmeyttä, kannattaa kokeilla jotain kevyesti ylikäämittyä "kuumaa" mikkiä. Suuremmalla ulostulolla varustetun mikin puolittaminen on myös suosittua ja siinä ei tarvitse heti pelätä, jääkö se silloin kuuman tallamikin jalkoihin.
 
Mutta totta tuo, että yleensä ns. kaulamikit ovat ulostuloltaan tallamikkiä "heikompia".

No, tuossa EMG:n tapauksessa ainakin 85 on kuumempi mikki ja usein sijoitettu kaulamikiksi. Hyvin näyttää toimivan niillä tuhansilla joilla tuollainen satsi on skebassa kiinni (Esim. Wylde). Se touhu kun ei muutenkaan ole aina pelkkiin numeroihin tuijottamista. Enemmän mie korvilla kuuntelen kuin tuijotan mikkien speksejä ja numeraalisia arvoja (kompensoin siis soundia, en mikkien arvoja). Tuota touhua kun voidaan ajatella niinkin, että "tehokkaampi mikki ja lievästi ylikäämityt kelat = fätimpi soundi" ja sitten taas kevyesti alikäämityllä mikillä päästään heleämpiin soundeihin käsiksi. Eli jos sieltä kaulamikistä kaipaa pehmeyttä, kannattaa kokeilla jotain kevyesti ylikäämittyä "kuumaa" mikkiä. Suuremmalla ulostulolla varustetun mikin puolittaminen on myös suosittua ja siinä ei tarvitse heti pelätä, jääkö se silloin kuuman tallamikin jalkoihin.
 
Mutta totta tuo, että yleensä ns. kaulamikit ovat ulostuloltaan tallamikkiä "heikompia".
 
niin no, tää on kyllä ihan semmonen juttu mitä ihan soittaja itse valitsee miten tahtoo, yleisesti suositellaan että aika paljon heikompaa outputtia kaulaan koska se värähtelee niin paljon voimakkaammin, ja suurin osa ihmisistä hakee balanssissa olevia mikkejä ulostuloltaan, ettei olisi kauheita muutoksia äänen voimakkuudessa.
 
Mutta esim. Zakk Wylden tapauksessa kyse taitaa olla justiinsa siitä että saa sitten enemmän säröä leadeihin, ja esim. sustainia sooloihin, ja mm. legato jutut kuulumaan paremmin. Eli hevissä voi soolo tarkotuksissa olla ihan hyvä olla tehokas kaulamikki.
 
Mutta sitten cleani jutuissa mun mielestä se on huono jos kaulasta tulee liikaa outputtia. :)

Ot:na hieman kysäisen kun ei itsellä löydy dataa asiasta, että mites tuo ali-, ja ylikäämintä vaikuttavat tuohon mikin ulostuloon..? Jos Luumurska tai joku voisi pienen briiffin asiasta pitää, niin sangen iloinen olisin.
 
E: Vai meneekö se ihan yksinkertaisesti niin, että lankaa käämitään vähän --> vähän ulostuloa, paljon --> paljon ulostuloa..?
 
Vai vaikuttaako tuohon mikin kuumuuteen muutkin tekijät..? Magneetit tmv..?

Ot:na hieman kysäisen kun ei itsellä löydy dataa asiasta, että mites tuo ali-, ja ylikäämintä vaikuttavat tuohon mikin ulostuloon..? Jos Luumurska tai joku voisi pienen briiffin asiasta pitää, niin sangen iloinen olisin.
 
E: Vai meneekö se ihan yksinkertaisesti niin, että lankaa käämitään vähän --> vähän ulostuloa, paljon --> paljon ulostuloa..?
 
Vai vaikuttaako tuohon mikin kuumuuteen muutkin tekijät..? Magneetit tmv..?
 
Duncanin sivulla on jotain infoa aiheesta:
http://www.seymourduncan.com/images/how_to_pick_a_pickup.pdf
 
Yksinkertaistettuna homma menee juurikin noin, eli mitä enemmän kierroksia sitä enemmän ulostuloa. Lisäksi vaikuttaa se minkälaista lankaa ja minkälainen magneetti on käytössä. Paksumpi lanka kasvattaa ulostulotehoa.