Bassot ›

Ihan mielenkiintoinen juttu.
Toi Dingwall Voodoo 5-String näyttää vähän oudolta, en ole ennen nähnyt.
 
http://archive.bassplayer.com/z1999/9901/gear.shtml

Tärkeintä on se että kasari-bassosoundia ei enää hirmusti kuule.

Ihan mielenkiintoinen juttu.
Toi Dingwall Voodoo 5-String näyttää vähän oudolta, en ole ennen nähnyt.
 
http://archive.bassplayer.com/z1999/9901/gear.shtml
 
Kappas ketaletta! Eihän siinä bodyssä mitään kovin ihmeellistä mutta ne kaulanauhat on aseteltu melko mielenkiintoisella tavalla. Olis kiva kokeilla tollasta..

Jep, muistan kun ensimmäisen kerran näin kuvan Dingwallin bassosta. Hetkinen siinä meni ennen kuin tajusin ettei kyse ollut mistään optisesta harhasta...

Tärkeintä on se että kasari-bassosoundia ei enää hirmusti kuule.
 
Öööö...tä????

Tärkeintä on se että kasari-bassosoundia ei enää hirmusti kuule.
 
Miks ihmeessä? Kasaribassosaundihan on täydellinen, chorusta van peliin.

Onkos viimeisen 10 vuoden aikana keksitty juurikaan mitään mullistavaa ?
 
Se mikä on pistänyt silmään n. 5 viime vuoden aikana, niin musari -tyylisten humbuckereiden käyttö halvemmissa bassoissa on lisääntynyt noin 100 prosenttia. Ihan hyvä juttu, luulisin.
 
Toinen juttu on komposiittimateriaalien käyttö rungossa, Modulushan teki hiilikuitukauloja jo yli kymmenen vuotta sitten. On Luthite:a ynnä muuta.
 
Myös vaihtoehtopuulajeja on alettu käyttää perinteisten vaahteran, ruusupuun tai vaikkapa saarnin sijaan. Löytyy esim. natoa(mahongin kaukoidän vastine) ja jakarandaa(huonekalupuu).
 
2TEK -merkkiselle tallahärvelille povattiin loistavaa tulevaisuutta, mutta konkkaan meni sekin firma. Talla oli jaettu joka kielelle erikseen eli kielten välistä keskinäistä häiriöresonanssia pyrittiin näin eliminoimaan.
 
Kymmentä en ihan keksi.

Toinen juttu on komposiittimateriaalien käyttö rungossa, Modulushan teki hiilikuitukauloja jo yli kymmenen vuotta sitten. On Luthite:a ynnä muuta.
 
2TEK -merkkiselle tallahärvelille povattiin loistavaa tulevaisuutta, mutta konkkaan meni sekin firma. Talla oli jaettu joka kielelle erikseen eli kielten välistä keskinäistä häiriöresonanssia pyrittiin näin eliminoimaan.
 
Ibanez ErgoDyne EDA905:n body on Luthitea, kevyt mutta soi hyvin ja kestää käsittelyä naarmuuntumatta.
 
Talla on myös tehty viidestä täysin erillään olevasta palasta, kaiken lisäksi niissä on jokaisessa oma piezo-mikki, vieläpä jokainen omalla "volume-säädöllä" joten säädöt saa varmasti mielisekseen.
 
"Ohhohh, taisi mennä mainostuksen puolelle"

Toinen juttu on komposiittimateriaalien käyttö rungossa, Modulushan teki hiilikuitukauloja jo yli kymmenen vuotta sitten. On Luthite:a ynnä muuta.
 
Myös vaihtoehtopuulajeja on alettu käyttää perinteisten vaahteran, ruusupuun tai vaikkapa saarnin sijaan. Löytyy esim. natoa(mahongin kaukoidän vastine) ja jakarandaa(huonekalupuu).
 
Muistaakseni näin joskus telkkarissa jonkun suomalaisen opiston(?) tai muun vastaavan keksineen tehdä kitaraan runkoja selluloosasta tiukkaan puristamalla. Ääni ominaisuuksien kuuluisi olla puuta vastaavat ja muuten materiaalin puuta kestävämpää. Kai tällaisesta voisi bassojakin tehdä..

Ibanez ErgoDyne EDA905:n body on Luthitea, kevyt mutta soi hyvin ja kestää käsittelyä naarmuuntumatta.
 
Talla on myös tehty viidestä täysin erillään olevasta palasta, kaiken lisäksi niissä on jokaisessa oma piezo-mikki, vieläpä jokainen omalla "volume-säädöllä" joten säädöt saa varmasti mielisekseen.
 
"Ohhohh, taisi mennä mainostuksen puolelle"
 
Vai olisko ollu niin, että 2TEKin keksijä myi patentin jollekin ja makaa nyt sikarikkaana palmujen alla ? Kuulostaa tuo kuvaus tallasta hyvinkin samanlaiselta.

Vahvistimiin on tullut ylipäätään lisää tehoa vaikka paino on tippunut.
 
Jep. Itse olen erityisen ilahtunut tehokkaiden, mutta kompaktien combojen ilmestymisestä markkinoilla. Vielä 15 vuotta sitten yli satawattista komboa sai etsiä, nykyään joka valmistajalta löytyy 300-400-wattisia tehopakkauksia, usein 2x10-kaapilla. Kaikki eivät jaksa roudata rantasaunoja joka pizzeriaan ja kun kunnon PA-systeemienkin hinnat ovat tulleet ihan tavallisten bändien ulottuville, on valtaville läjien hankinnalle vaikea keksiä järkisyitä - tunnepuoli on sitten asia erikseen...
 
Yksi pieni mutta sitäkin nerokkaampi idea on kulmamonitorin tyylinen kallistettava combo. Hartke kai tämän ensimmäisenä keksi ja seuraajia on riittänyt. Kun vaan kitarastyrkkarien valmistajatkin hoksaisivat saman, tai laittaisivat comboihinsa edes sellaiset Fender Twin-tyyliset sivutuet.
 
Miinuksena on sitten Kiina-ilmiö. Idässä painetaan vahvareita ja bassoja toisten firmojen tuotteita kopsimalla. Puuna käytetään vaikka mitä bambua. Osa näistäkin on toki jokseenkin laadukasta tekoa, mikä budjettibasisteille on iso plussa.
 
Suora plagiointi à la Behringer on tietysti negatiivinen juttu, mutta kehityksessä on myönteisetkin puolensa. Edullisten soittimien taso on mielestäni parantunut dramaattisesti verrattuna esim. 80-luvun puoliväliin, jolloin itse aloitin soittamisen. Nykyisin jo 300 eurolla saa vallan kunnollisen instrumentin, jolla pärjää alkua pidemmällekin. Kaikki eivät varmaan ole samaa mieltä kanssani, mutta itse aina ihmettelen huokeiden bassojen hyvää laatua kauppoja kierrellessäni.

Vai olisko ollu niin, että 2TEKin keksijä myi patentin jollekin ja makaa nyt sikarikkaana palmujen alla ? Kuulostaa tuo kuvaus tallasta hyvinkin samanlaiselta.
 
Ibanezillahan on näitä monolith tms. talloja jotka on tehty samalla periaatteella.

Muistaakseni näin joskus telkkarissa jonkun suomalaisen opiston(?) tai muun vastaavan keksineen tehdä kitaraan runkoja selluloosasta tiukkaan puristamalla. Ääni ominaisuuksien kuuluisi olla puuta vastaavat ja muuten materiaalin puuta kestävämpää. Kai tällaisesta voisi bassojakin tehdä..
 
http://www.flaxwood.com

Neodymium-magneetit elementteihin, paino on muistaakseni neljännes normaalien painosta.
 
12"-kaappien ja kevyiden kaappien ja vahvistimien esiinmarssi. Hyvinkin suosittuja rapakon takana, esim. Aguilar, Ampeg Portabass.
 
Ns. digitaalisesti ohjatut (class T) päätteet jotka tuottavat huomattavasti paremman hyötysuhteen pienemmässä koossa(esim. 1400w/1U/alle 10kg), ensimmäisiä nuppitoteutuksia Laney B1.
 
3/4-kaistaiset bassojen omat taajuuskorjaimet yleistyneet huomattavasti. EB-MusicMan Bongo.
 
Komposiittirakenteet; luthiitti, hiilikuitu yms. Saatavana on jopa täysin uudelleen mietittyjä basson rakenteita, esim Basslabsin hurjat "muovibassot" jotka painavat vain pari kiloa.
 
Yksittäistallat, esim. Ibanez Monorail, vähentämässä väärien kielien sointia.
 
Fanned Fret System, edellä mainitut Dingwallit. Pidentää B-kielen jopa 37-tuuman skaalalle mutta vastaavasti pingottaa korkeita kieliä vähemmän.
 
5-9-kieliset bassot ja niiden yleistyminen. Überbassoista tärkein merkki on Conklin.
 
Lightwave eli optinen mikkisysteemi jota aina välillä näkee yläpään bassoissa. Mikkien magneettikenttä ei pääse vaikuttamaan sointiin. Yleensä täydennetty piezotallalla.
 
Buzz Feiten Tuning System, helposti parilla nauhansiirrolla asennettava virityssysteemi joka muuttaa basson viritystä hieman korvalle luonnollisemmaksi vähän pianon virityksen tapaan, käyttäjiä esim. MTD ja Washburn.

12"-kaappien ja kevyiden kaappien ja vahvistimien esiinmarssi, vai pitäisikö sanoa comebäk, aikoinaanhan suuri osa bassokaapeista tuppasi olemaan 12" elementeillä varustettuja, esim Marsut.

, vai pitäisikö sanoa comebäk, aikoinaanhan suuri osa bassokaapeista tuppasi olemaan 12" elementeillä varustettuja, esim Marsut.
 
Lähden siitä että ne olivat olettaakseni suurimmaksi osaksi luokkaa 4x12. Nykyäänhän noita pyörii 1x12ina hyvinkin paljon.

Odotan innolla koska Aguilarin kaappeja tulee Suomeen, en oo vielä ainakaa tavannu. Pitäis testata, ku on ulkomailla niin valtavasti kehuttu.

Kyllähän se raaka totuus on ettei 2x12 tuumasista lähde sellasta alapäänpotkua kuin 15-tuumasesta ja varsinkin ku itte on tottunut yläkerrassa 4x10 ja alhaalla 15-tuumanen niin kyllä noi pikku kombot on köykäsiä pelejä!

 
Köykäsiä ovat, varsinkin roudatessa :)
 
Ootko muuten koskaan testannut vaikkapa EBS:n tai Epifanin 2x12":sta?