Etno, proge, latin ›

Paras biisi... hmmm... Oisko Octavarium. Se Jordanin Moog soolo on aivan mahtava. :DDDD

Tarkoittanet Continuum sooloa kuitenkin ;)

Tarkoittanee Synthesizers.com analogimodulaarisooloa kuitenkin ;)
 
http://www.synthesizers.com/artists/jordan_rudess/index.html

Tarkoittanee Synthesizers.com analogimodulaarisooloa kuitenkin ;)
 
http://www.synthesizers.com/artists/jordan_rudess/index.html
 
äh olit nopeampi. Juuri samaa sanomassa.

Tjaa, yleensä tottunut että Octavariumin alkua suitsutellaan, eikä niinkään niitä muita osia.

Tjaa, yleensä tottunut että Octavariumin alkua suitsutellaan, eikä niinkään niitä muita osia.
 
Mitäs suitsuttamista siinä edes on? Sehän on törkeä plagiaatti Pink Floydin Shine On You Crazy Diamondista (joka yksin on parempi biisi kuin koko DT:n tuotanto).

Mitäs suitsuttamista siinä edes on? Sehän on törkeä plagiaatti Pink Floydin Shine On You Crazy Diamondista (joka yksin on parempi biisi kuin koko DT:n tuotanto).
 
Haluaisinpa nähdä miten Gilmour selviytyy Under the Glass Moonin soolosta. Niinpä. Taisin pistää sulle luun kurkkuun.

Haluaisinpa nähdä miten Gilmour selviytyy Under the Glass Moonin soolosta. Niinpä. Taisin pistää sulle luun kurkkuun.
 
Taitaa olla niin, että Pink Floyd ei selviydy 90% DT:n tuotannosta, mutta so what.

Taitaa olla niin, että Pink Floyd ei selviydy 90% DT:n tuotannosta, mutta so what.
 
Äh. Ajattelin odottaa huomiseen asti, mutta paljastan (kaljan huuruisen)provoni saman tien. Pink Floyd on lempibändejäni niin kuin tuolta omasta jäsenkuvauksestanikin taitaa selvitä.

Äh. Ajattelin odottaa huomiseen asti
 
Nyt on huominen :)

Äh. Ajattelin odottaa huomiseen asti, mutta paljastan (kaljan huuruisen)provoni saman tien. Pink Floyd on lempibändejäni niin kuin tuolta omasta jäsenkuvauksestanikin taitaa selvitä.
 
Eiköhän tällainen vertailu oo ihan turhaa. Mulle uus levy oli pettymys Octavariumin jälkeen. Saisivat tehdä hiukan kevyempää matskua, kun eivät tuota heviprogea oikeen pysty soittamaan uskottavasti.

Eiköhän tällainen vertailu oo ihan turhaa. Mulle uus levy oli pettymys Octavariumin jälkeen. Saisivat tehdä hiukan kevyempää matskua, kun eivät tuota heviprogea oikeen pysty soittamaan uskottavasti.
 
Täysin samaa mieltä.

Eiköhän tällainen vertailu oo ihan turhaa. Mulle uus levy oli pettymys Octavariumin jälkeen. Saisivat tehdä hiukan kevyempää matskua, kun eivät tuota heviprogea oikeen pysty soittamaan uskottavasti.
 
Eivätkö muka? "Dark master, my guide, I will die for you" :)
 
Samaa mieltä.

Nyt kun tämä uusi levy on tullut ostettua ja kuunneltua muutaman kerran niin sanon nyt ainakin alkuun että en kestä näitä lyyrikoita ollenkaan, siis etenkään Petrukin. Hyi mitä tekstiä, tai ehkä ne on ihan ovelia, mutta niin kliseisiä metalli lyyrikoita että ei heti kliseisempää löydä. Portnoyn lyyrikat on ihan mukiin meneviä ja kiva että Labriekin on jotain tehnyt.
Kun lueskelen Petruccin lyyrikoita Awake levyltä niin tulee melkein tippa silmään. Ihan kuin nyt mentäisiin sieltä mistä aita on matalin, tai no, kyllä joku näistä sanoista varmaan diggaa ja pitäisin minäkin mikäli eivät olisi näin kliseisiä.
 
Musiikkissa ei ole valittamista. Ehkä paikoin hieman liian perinteistä, mutta kyllä tällä levyllä eteenpäinkin on menty. Pitää vielä kuunnella jotta itse musiikista voi sanoa kunnolla jotain.
E: On muuten väillä aika kamalan kuuloista. Hyvä esimerkki on The Ministry of Lost Souls jonka alku on mielestäni hirveää, mutta puoli välistä eteenpäin toimii jokseenkin ihan hyvin.

Nyt kun levyä on luukutettu siinä määrin että alkaa muistamaan jo ulkoa joka biisin, niin voin tehdä semmoisen johtopäätöksen että levyllä on monta oikein hyvää ellei loistavaa biisiä ja muutama biisi mitä ei voi jaksaa enää kuunnella. Ensiksi mainittuihin täytyy laskea In the presence of enemies kummatkin osat. Constant motion ja Dark eternal night toimivat myös oikein hyvin, tiukkaa riffittelyä. Levyn kliimaksiksi laskisin The ministry of lost souls ja mammutin jälkimmäisen osan.
 
Forsaken on todella paska biisi IMO. Inhottavia melodioita jotka alkavat vituttaa huomattavan nopeasti, varsinkin kertsi. Repentance on mielestäny vain ylipitkitetty Opeth Damnation-rippaus (kuunnelkaa soolo, jos ei tietäisi että DT:n biisi niin voisi luulla kyllä Opethiksi). Tylsähkö biisi kaikenkaikkiaan. Prophets of war oli alussa helposti levyn paskin biisi kusisine Muse-meininkeineen, mutta kuuntelukertojen myötä ainostaan 3. paskin biisi levyllä, vaikkei sitä vieläkään hyväksi voi kehua.
 
Onko kukaan huomannut DVD:tä katsellessa, että LaBrie oli välillä aika vittuuntunut? Liekkö sen takia jotkut laulukohdat aika väsyneen kuuloisia. Lyriikat on kyllä aika hikisiä ylipäätänsä. Kliseitä viljellään olan takaa vitutukseen asti. Hyvät biisit ovat kuitenkin sen verran hyviä, että kyllä tämä plussan puolelle jää tämä levy. Octavarium kuitenkin mielestäni parempi.
 
Edit: Mainoskatkot toimivat ihan ok tällä levyllä, mitä nyt Rudessin pari mautonta pimputusta

Kyllä huomasin, mutta ilmeisesti hän oli samalla myös innostunut uudesta levystä ja sanoihan hän että näin hauskaa hänellä ei ole ollut studiossa sitten Awaken nauhoitusten.
 
En ole koskaan tehnyt mitään tälläistä, mutta listataanpa DT:n levyt nyt tähän arvosanoin jotka niille pystyn antamaan:
 
When Dream And Day Unite - 7/10
Images And Words - 8/10
Awake - 9+/10
Falling Into Infinity 7/10
Scenes From A Memory Metropolis Part II 8+/10
Six Degrees of Inner Turbulence 7/10
Train Of Thought 7-/10
Octavarium 9/10
Systematic Chaos 7/10

Nyt kun tämä uusi levy on tullut ostettua ja kuunneltua muutaman kerran niin sanon nyt ainakin alkuun että en kestä näitä lyyrikoita ollenkaan, siis etenkään Petrukin. Hyi mitä tekstiä, tai ehkä ne on ihan ovelia, mutta niin kliseisiä metalli lyyrikoita että ei heti kliseisempää löydä.
 
Ennen levyn ilmestymistä ajattelin itse, että tuollaiset huumorilla väännetyt fantasialyriikat kuulostaa todella hauskalle idikselle. Mutta käytännössä ne Dark Masterit ja vampyyritarinat ikävä kyllä päinvastoin vain korostavat niitä musiikin lapsellisia ja muovisia puolia.

Jotenkin vain naurattaa aina kun kuulee "The ultimate god of rotting creation".
 
Huhhuh

Suht pitkän linjan DT-fanina voisi itsekin tehdä pienen listauksen bändin levyistä omin arvosanoin. Uudesta levystä ihan yleisesti sen verran, että kyllähän tuo pettymyksen puolelle sitten ihan loppujen lopuksi jäi :( Hieman liian tutunkuuloisia biisirakenteita ja omaan korvaani väsähtäneitä riffejä. Jotain ihan kivoja juttuja on toki levylle eksynyt, ja onhan siellä pari hyvääkin biisiä. Pakko kyllä silti sanoa että kyseessä on mielestäni yksi Dream Theaterin huonoimmista levyistä. Edelleen toivon vielä, että ko. levy toimisi livenä ja ehkä saisi minutkin vielä syttymään siihen oikein kunnolla.
 
When Dream And Day Unite - 7/10
Images And Words - 10/10
Awake - 9/10
Falling Into Infinity 6/10
Scenes From A Memory Metropolis Part II 10/10
Six Degrees of Inner Turbulence 8/10
Train Of Thought 8/10
Octavarium 7/10
Systematic Chaos 5/10