Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Mitenköhän tuossa vekottimessa menee toimintaperiaate.. Luulisi että tuohon ei hirviästi vaadi jos aikois ite väsätä.
 
Tai vaihtoehtoisesti se on niin vaikea rakentaa, että siitä ei ole tännekkään kirjoiteltu. Jos jollaki on kyseinen vekotin, voisi hän vaikka tsiikailla sinne sisälle, jos se toimintaperiaate selviäis sieltä.

Jos jollaki on kyseinen vekotin, voisi hän vaikka tsiikailla sinne sisälle, jos se toimintaperiaate selviäis sieltä.
 
On tsiigailtu. Sisukset on valettu pikimöhnään, josta ei läpi saa mitään tolkkua - juuri tuollaisten kysymysten varalta. Kopiosuojausta järeemmässä mittakaavassa.

On tsiigailtu. Sisukset on valettu pikimöhnään, josta ei läpi saa mitään tolkkua - juuri tuollaisten kysymysten varalta. Kopiosuojausta järeemmässä mittakaavassa.
 
no pitäis niitten antaa mahdollisuus väsätä ite se, jos joku kerran jaksaa ja tykkää väsätä noita. dawm.. Eli sitä ei vissiin saa tietää mitenkään? Ne kyllä viittii velottaa siitä vekottimesta (kummiski rakennus kustannukset on vaan viitisen euroa)

no pitäis niitten antaa mahdollisuus väsätä ite se, jos joku kerran jaksaa ja tykkää väsätä noita. dawm.. Eli sitä ei vissiin saa tietää mitenkään? Ne kyllä viittii velottaa siitä vekottimesta (kummiski rakennus kustannukset on vaan viitisen euroa)
 
http://www.amptone.com/heetsoundplusebow.htm
 
Kattele tuolta eteenpäin, jos jaksat. Pitäis löytyä.

Ne kyllä viittii velottaa siitä vekottimesta (kummiski rakennus kustannukset on vaan viitisen euroa)
 
Rakennuskustannukset koostuu muustakin kuin varaosista. Lopulliseen tuotteen hintaan sisältyy sitten mm. materiaalit, työntekijöiden palkat, tilojen vuokrat, sähkö, vesi, lämmitysmaksut, suunnittelukustannukset, tietoliikennekulut (puhelin, internet), markkinointikulut (lehtimainokset, messut yms.), patenttikulut, verot, mahd. tullit, jälleenmyyjän osuus, mahd. tukun osuus, mahd. maahantuojan osuus, mahd. toimituskulut tehtaalta tukkuun ja sieltä maahantuojalle ja/tai jälleenmyyjälle jne. Usein ihmettelen että miten jotkut pystyvät myymään tuotteitaan niin halvalla.
 
Sama juttu CD levyjen kanssa. Olen monesti kuullut puhuttuvan että artistit mahtavat olla rikkaita kun levyt maksavat 20 euroa/kpl ja levyjä on myyty jo 10 tuhatta, tekee 200 tuhatta euroa, 1,2 milj. markkaa! Ja artistihan siitä kuitenkin suurimman osan ottaa... Saisivat myydä vähän halvemmalla, riistäjät!
 
Mikko Kankaanpää
http://www.bmelectronics.tk

Rakennuskustannukset koostuu muustakin kuin varaosista.
 
Totta. Mutta tunnuit jättävän huomiotta mm. sellaiset taikasanat kuin halvan työvoiman maat (vuokra, palkkaus), ja tuotannon rationalisointi (suuret tuotantovolyymit, järkeistetyt tuotantotavat, logistiikka). Suurien tuotantovolyymien kautta valmistuskustannukset yhtä tuotetta kohti laskevat (roimasti). Noita E-Bow-kapuloita ei taideta myydä ihan vaan paria kappaletta kuukaudessa, vai?
 
Otit myös puheeksi suunnittelukustannukset. Kun laite on kerran suunniteltu, ei sitä tarvitse enää uudelleen suunnitella. Tuotteen kehittely/suunnittelu nielee rahaa alkuvaiheessa (paljon), mutta sen jälkeen ei kehittely/suunnittelukustannuksia juurikaan esiinny.
 
Hintaa saadaan myös roimasti laskettua kun karsitaan välikäsiä ja myydään tuote suoraan valmistajalta kuluttajalle (pois jää: jälleenmyyjän osuus, mahd. tukun osuus, mahd. maahantuojan osuus, mahd. toimituskulut tehtaalta tukkuun ja sieltä maahantuojalle ja/tai jälleenmyyjälle)
 
Sitten siitä mainostuksesta. Useiden monikansallisten yritysten rahavirroista suuria summia valuu erilaisiin sponsorointisopimuksiin. Kuinka moni kuluttaja haluaisi tietoisesti sponsoroida Peter Buckin lentokonehäiriköintiä saati langanlaihojen mallien heroiinikokeiluja?
 
Sama juttu CD levyjen kanssa. Olen monesti kuullut puhuttuvan että artistit mahtavat olla rikkaita kun levyt maksavat 20 euroa/kpl ja levyjä on myyty jo 10 tuhatta, tekee 200 tuhatta euroa, 1,2 milj. markkaa! Ja artistihan siitä kuitenkin suurimman osan ottaa... Saisivat myydä vähän halvemmalla, riistäjät!
 
Tosi asiassa saisivatkin myydä. Artistille levyn hinnasta jäävä osuus on naurettavan pieni. Vähittäiskauppa nappaa suuren osan hinnasta, samoin arvonlisävero.

Totta. Mutta tunnuit jättävän huomiotta mm. sellaiset taikasanat kuin halvan työvoiman maat (vuokra, palkkaus), ja tuotannon rationalisointi (suuret tuotantovolyymit, järkeistetyt tuotantotavat, logistiikka). Suurien tuotantovolyymien kautta valmistuskustannukset yhtä tuotetta kohti laskevat (roimasti). Noita E-Bow-kapuloita ei taideta myydä ihan vaan paria kappaletta kuukaudessa, vai?
 
Tottakai vaikuttaa mutta kuluja nuo vuokrat ja palkat silti on. EN viitsi edes kuvitella mitä maksaisi valmis tuote jos nuo olisi tehty Suomessa...
 
Niin ja "The EBow is manufactured in Los Angeles."
 
Otit myös puheeksi suunnittelukustannukset. Kun laite on kerran suunniteltu, ei sitä tarvitse enää uudelleen suunnitella. Tuotteen kehittely/suunnittelu nielee rahaa alkuvaiheessa (paljon), mutta sen jälkeen ei kehittely/suunnittelukustannuksia juurikaan esiinny.
 
Nämä kustannukset on laskettu esim. 5000 ensimmäiseen tuotteeseen. Sen jälkeen suunnittelu osuus muuttuu voitoksi...
 
Hintaa saadaan myös roimasti laskettua kun karsitaan välikäsiä ja myydään tuote suoraan valmistajalta kuluttajalle
 
Kyllä, mutta kuinka moni musiikkielektroniikka firma myy laitteitaan suoraan kuluttajalle?
 
Tosi asiassa saisivatkin myydä. Artistille levyn hinnasta jäävä osuus on naurettavan pieni. Vähittäiskauppa nappaa suuren osan hinnasta, samoin arvonlisävero.
 
Kommenttini olikin sarkastinen.
 
Mikko

EN viitsi edes kuvitella mitä maksaisi valmis tuote jos nuo olisi tehty Suomessa...
 
"The EBow is manufactured in Los Angeles."
 
Tuotantokustannuksien ero jonkun Los Angelesin ja suomalaisen teollisuuspaikkakunnan välillä eivät liene merkittäviä, johtuen tilavuokrista yms. tekijöistä.
 
Lisäksi E-bow sijoittuu sellaisille markkinoille jossa kilpailu käydään pikemminkin laatu/brändi "akselilla" kuin hintapuolella, kuten musiikkivermeissä on usein asian laita.
 
Lisäksi E-bow :lle ei taida olla pahemmin kilpailijoita, joten yritys voi hinnoitella tuotteensa (lähes) miten tahtoo.

miten siis niinku toimii..? Onko siinä joku sähkötin joka saa kielen värähtelemään??? tai vastaavaa?

Voisitteko selittää miten tämä mystinen vehje mahtaa toimia ja mihin sitä käytetään sekä minkälaista ääntä se tuottaa.

Voisitteko selittää miten tämä mystinen vehje mahtaa toimia ja mihin sitä käytetään sekä minkälaista ääntä se tuottaa.
 
Tuossa on hyvä selostus:
 
http://www.custom-sounds.com/Kehys.htm
 
Eli lyhyesti (mikä ei tuo oikeutta laitteen monipuolisuudelle) se on sähköinen jousi kitaralle. Hieno peli, tahtoo joskus.

minkälaista ääntä se tuottaa.
 
Kuuntele vaikka Egotripin 'Sinä vain'-biisin alkua.

..sekä minkälaista ääntä se tuottaa.
 
Faith No Moren Stripsearch biisissä on e-bow soolo.

Myös RHCP käyttää biiseissään ebowia. On varmasti ihan hyvä efekti kuhan käyttää harkiten, mikä varmasti alussa tuottaa vaikeutta.
 
Tuolta muuten löytyy joitain klipsejä ebowista:
http://www.ebow.com/ebow/sounds.htm

Niin ja "The EBow is manufactured in Los Angeles."
 
Joka käytännössä tarkoittaa sitä, että latinot kasaavat noita nälkäpalkalla... Itse en kuluttajana jaksa ymmärtää noin kiihkeää pääoman puolustusta. Toki on niin, että kun keksii jotain jolle löytyy kysyntää, niin tuleehan sillä ansaita. Innovatiisisuus tyrehtyisi nopsaan, jos patenteille suotaisiin arvoa neuvostomalliin. Oletettavasti E-bow on kuitenkin tehnyt keksijänsä rikkaaksi ja oletettavasti keksijällään on laiteeseen jotain patentteja. Minua ihmetyttää tapaus e-bowssa se, että markkinoilla ei ole lisenssivalmistajia. Miksi näin?
Sikäli jos e-bowiin liittyy patentteja, niiden omistaja saisi edelleen lisenssimaksuja, vaikka laiteetta valmistettaisiin massatuotantona Kiinassa. Laitteiden hinta tippuisi, ja useammalla olisi varaa kyseisen kaltainen vempele ostaa. Tämä olisi kaikkien etu. Niin keksijän, kiinalaisten kuin kuluttajienkin.
 
E-bow ei liene teknisesti kovinkaan kummoinen konstruktio. Ei varsinkaan sen perusteella, että sen rakennetta salaillaan jollain mönjällä. E-bown kaltaisen laitoksen valmistaminen ei myöskään liene kovinkaan kallista, luultavasti alle 5 euroa kappaleelta. Nokian valmistamien puhelinten keskihinta on alle 10 euroa, se auttaa suhteuttamaan.
 
Niin, että miettikää mitä saatte, jos laitteen ostatte. Minä olen jättänyt ihan periaatteesta ostamatta, vaikka tuollainen himottaakin. Heti kun Behringer valmistaa e-bown, niin sellaisen hankin ;)
 
Ja tällä kaikella halusin sanoa sen, että markkinatalous on yleisen elintason kannalta loistava asia. Toimivassa markkinataloudessa kuluttajan aseman vain tulee olla yhtä vahva kuin tuottajankin. Nykykeskustelussa tämä tuppaa tyystin unohtumaan.

ed: tupla.

miten siis niinku toimii..? Onko siinä joku sähkötin joka saa kielen värähtelemään??? tai vastaavaa?
 
Kitaran mikissä on magneetti, joka synnyttää ympärilleen magneettikentän. Kielet (jotka ovat magneettista materiaalia) synnyttävät värähdellessään tähän magneettikenttään "häiriön". Nyt siis mikin kestomagneetin aiheuttama magn.kenttä värähtelee kielen tahtiin. Magneetin lisäksi mikissä on kela, joka on sijoitettu siten, että tämä värähtelevä magneettikenttä kulkee kelan läpi. Värähtelevä magneettikenttä indusoi kelaan sähkövirran (tämä on luonnonlaki), joka tulee piuhasta ulos vahvariin.
 
Näin toimii lyhykäisyydessään kitaran mikki. Olen melko varma, että E-bow:n toiminta perustuu myös tuohon kitaran mikin magneettikenttään, joka värähtelee kielen tahtiin. E-bow:ssa on kela (=käämi =induktanssi), joka viedään kitaran mikin lähelle siten, että mikin aiheuttama magneettikenttä kulkee E-bow:n kelan läpi. Nyt sama signaali, joka indusoituu kitaramikin kelaan, indusoituu myös E-bow:n kelaan. E-bow:n sisällä signaalia vahvistetaan, ja syötetään lopulta toiseen kelaan. Yhtä lailla kuin muuttuva magneettikenttä indusoi kelaan sähkövirran, myös muuttuva sähkövirta kelassa muodostaa ympärilleen muuttuvan magneettikentän. Tuo toinen kela siis ikään kuin "lähettää" magneettikenttää, jota ensimmäinen kela vastaanottaa. Lähistöllä oleva kitaramikin kela sieppaa E-bow:n lähettämän magneettikentän ja vahvari vinkuu.
 
Tuohon vastaanottopuolelle voisi soveltaa tätä kytkistä:
 
http://kotisivu.mtv3.fi/mtme/audioskooppi.html
 
Tuon olen tehnyt alun perin ihan muihin tarkoituksiin, mutta itse asiassa kuvissa näkyvällä vermeellä olen saanut demonstroitua ikuisen sustainin; minikaiuttimen puhekela sai aikaan riittävän magneettikentän kitaramikeille. Samalla kytkennällä voi rakentaa myös aktiivimikin. Itselläni on toimiva kahden kielen mikki, jonka koostumus on suunnilleen seuraava:
 
Pohjalla on kännykän kaiuttimesta siepattu pyöreä litteä magneetti, jonka päälle on liimattu (kuumaliimalla) kaksi pientä ruuvinpalasta napapaloiksi (nämä siis johtavat magneettikentän välittömästi kielen alle). Napapalojen ympärillä on kaapista löytynyttä käämilankaa niin paljon kuin mahtui. Kela on kytketty osaksi linkin muikaista esivahvistinpiiriä.

näyttää joltaki huumepiipulta

E-bow täristää vain kieltä, se toimii siis myös akustisen teräskielisen kanssa. Eli sähkiksen mikki takaperin toimivana.