Tanssimusiikki ›

Kuka mahtaa voittaa Kultaisen Harmonikan, kuka Hopeisen? Kotiseudulta on eräs neito yrittämässä jo useampaan kertaan. Ei liene voittaja-ainesta tälläkään kertaa, sanoi isäni kokemuksen syvällä rintaäänellä, saa nähdä?

Tuossakin lähenee suuntaus että mitä enämpi perse/tissiosastoa näkyy se voittaa. Se on tätä moternia aikaa..Joku ainakin soittaa Suomen Euroviisun

Mitä niiden pitää vetää siellä tänä vuonna? En äkkilukaisulla löytänyt sivuilta sääntöjä. Ei ole tuttuja mukana Kultaisessa eikä Hopeisessa, en tiedä keitä Pelimannimestaruuskisoihin on osallistumassa.

Harmonikalla kilpaileminen on hanurista, kuten myös millä tahansa muulla soittimella.

Harmonikalla kilpaileminen on hanurista, kuten myös millä tahansa muulla soittimella.
 
Ai, musta Mai Lind kilpailua oli kiva katsella/kuunnella.

Kuka mahtaa voittaa Kultaisen Harmonikan, kuka Hopeisen?
 
Mitä väliä sillä on? Parempi ku ei voittais kukaan! Sama tangojen kanssa...;-)
 
Mun mielestä olis hienompaa kun valittaisiin kultainen vaski eli vaskipuhaltajien suomen/maailman/universumin/aurinkokunnan paras vaskipuhallinten soittaja! Ja oikeeta musaa eikä mitään otsä puita, tutsä pensaita, metsäkukkia...
 
(Sori purskuttajat, mulla on vähän huono päivä...)

Nojoo, vähän varmaan täytyy selventää.
 
Loppujen lopuksi kaikenmaailman hanurikilpailuilla on aeinaskin omalla kohdallani ollut samanlainen funktio kuin lukiolla cv:ssä. Lukiossa tosin tuli vähemmän kuparipokaaleja.
 
Elämä on liian lyhyt kilpailemiseksi kutsutulle lihamyllylle. Takahuoneessa puhistaan ja kyräillään kilipaa villasormikkaat käsissä, jotkut kopistelevat mutena Sitä Yhtä Tahtia/Osaa Jonka On Pakko Mennä(R). Se voi tarkoittaa odettevalssin b-osan tahtia, jossa on kertakaikkiaan pakko käyttää sitä pikkirilliä luontevuuden tähden, tahi zäkkijärven polkkaa seksteissä ja tersseissä. Jumallauta, ette voi kuvitellakaan, mimmoinen kohaus etenkin gammalskol-harmonikkamaailmassa kävi, kun silloin eräänä vuonna se yksi heebo soitti "kahden miehen stemmat"!!! Noilla intervalleilla pärjätään varmasti ainakin seuraavat 50 vuotta.
 
Toiset masturboivat melodiabassolaitteillaan, on konsalaista ja nuoriso-osastolaista yleiskielenpuhujaa. Rusetit kaulassa haetaan sitä mahdollisimman tasaista paljetremoloa mahdollisimman vähin hikipisarin. Kylillä kerrotaan, että joku on jossain joskus soittanut triolitremoloakin, ehkä Matti Rantanen, mutta voi olla, että kyseessä olikin vain väärin kuultu kolmen litran muna tms. mauton tanssimuusikkojuttu.
 
Kundit näyttävät simosilmusta erotetuilta siamilaiskaksosilta, emännät mahdollisimman vaarattomilta ja pullantuoksuisilta. Ja hymy: se hiton hymy pitää muistaa joka ainut sekunti, vaikka soittaja näkisi oman äiteensä vihreän hengettömänä yleisön seassa kesken soiton. Mitä väliä millään paljetekniikalla, musiikillisella fleziibiydellä ja musiikillisten lainalaisuuksien tajuamisella, kunhan ilme on naantalin supernova. Tuomaristossa on tietenkin Pirkko Liinamaa, Aira Samulin tai Anne Sällylä, jolta kymppi irkoaa hetj. Mutta musiikin nimeen: nokkahuilu pois hanurista, ja hymy sinne, sassiin!
 
Soittajia on perkeleesti, muttei ainuttakaan muusikkoa. Ne syntyvät aikaisintaan silloin, kun ikä alkaa kakkosella.
 
PS: "Musta Maj Lind -kilpailu" ei voinut olla kiinnittämättä huomiotani. Funk-pianonsoittoa? Pahoittelen dialekti-assosiaattiotani. Onhan kilpailu viihdykettä, myönnän, itse en vain kestä sitä turhan korkeaa hintaa, minkä ketkä tahansa kilpailijat joutuvat monasti maksamaan.
 
"Pääasia että on kivvaa!"

Vastakkainasettelua löytyy, Stratovariuksen/Nightwishin/Yngwie Malmsteenin tilutukset vs. Varisevat lehdet/Tico Tico/Säkkijärven polkka.

Qsiselle plussa, oivaltava satiiria tursuava vuodatus

Qsiselle plussa myös minulta. Tuohon helvetin pisteiden kanssa kilpailemiseen kyllästyin opiskeluaikoina. Kuka saa eniten pisteitä? Paljon sait kurssista? Kuka sen määrää miten itse koet musiikin? Meneekö se yksi trilli nyt ihan oikein. Nuotit on vain ajo ohjeita. Muusikko itse määrää sen kuinka kokee esitettävän musiikin eikä lautakunta tai tuomaristo. Eihän Bach:kaan ole antanut mitään ajo ohjeita, ei tempo merkintöjä ei rekisteröintejä tms. Siis esittäjälle on annettu vapaus teoksen tulkitsemiseen.

Qsiselle plussa myös minulta. Tuohon helvetin pisteiden kanssa kilpailemiseen kyllästyin opiskeluaikoina. Kuka saa eniten pisteitä? Paljon sait kurssista? Kuka sen määrää miten itse koet musiikin? Meneekö se yksi trilli nyt ihan oikein. Nuotit on vain ajo ohjeita. Muusikko itse määrää sen kuinka kokee esitettävän musiikin eikä lautakunta tai tuomaristo. Eihän Bach:kaan ole antanut mitään ajo ohjeita, ei tempo merkintöjä ei rekisteröintejä tms. Siis esittäjälle on annettu vapaus teoksen tulkitsemiseen.
 
No tota joo... Mutta toisaalta, jos ajatellaan musiikinopiskelua, niin jonkinlaiset normit ja rajat on tietysti oltava, muutenhan homma menee vähän vaikeaksi. Kun muistelen omia opiskeluaikojani, niin eniten jaksoivat "vapaan tekemisen" ja "tulkitsemisen" puolesta paasata ne, joilla oli suurimmat vaikeudet ihan perusasioiden omaksumisessa. Todelliset nerot ja oman tiensä kulkijat olivat paljon vähälukuisempi joukko.
 
Mun mielestä tuo esittävän taiteilijan homma on vähän niin kuin säveltäjänkin, että sitten kun osaa soittaa Bachia vaikka viidellä eri tavalla esim. eri aikakausien tai tulkitsijoiden tyyliä mukaillen, niin sitten voi omaakin sanottavaa pikkuhiljaa alkaa tuomaan mukaan, jos sitä on...
 
Ja muuten, jos Bach olis arvannut, että sen teoksia joku soittaisi vielä 300 vuoden päästäkin, niin olis varmasti laittanut vähän esitysohjeitakin... :)

No tota joo... Mutta toisaalta, jos ajatellaan musiikinopiskelua, niin jonkinlaiset normit ja rajat on tietysti oltava, muutenhan homma menee vähän vaikeaksi. Kun muistelen omia opiskeluaikojani, niin eniten jaksoivat "vapaan tekemisen" ja "tulkitsemisen" puolesta paasata ne, joilla oli suurimmat vaikeudet ihan perusasioiden omaksumisessa. Todelliset nerot ja oman tiensä kulkijat olivat paljon vähälukuisempi joukko.
Ja muuten, jos Bach olis arvannut, että sen teoksia joku soittaisi vielä 300 vuoden päästäkin, niin olis varmasti laittanut vähän esitysohjeitakin... :)
 
Osiltaan olet oikeassa ,mutta kun ne tyylit ja tavat muuttuu joka vuosi ja kukaan ei oikein tiedä miten pitää tulkita mikin teos. Näistä asioista on käyty paljon keskustelua oman opettajani kanssa joka on dipl.urkuri ja hänellä pitäisi ja on aika tavalla perspektiiviä sanoa asiasta. Itse hän on antanut minulle aika paljon vapauksia esim. juuri rekisteröintien kanssa ,itsekin hän käyttää melko erilaisia esitystapoja joita "opetetaan" oppilaitoksissa. Hän ei ollenkaan allekirjoita sitä tapaa miten oppilaitoksissa opetetaan soittamaan uruilla barokkia. Kun kuuntelee hänen soittoaan ei ollenkaan haittaa se "tikutuksen" puute miten meille aikanaan opetettiin. Se "hakkaaminen " oli joidenkin kohdalla aivan hirveää.
Viimeiseen lauseeseen, jos Bach olikin niin viisas ettei halunnut kahlita esittäjiä ja antoi tarkoituksella sävelmiensä olla melko vapaasti tulkittavissa....

Loppujen lopuksi kaikenmaailman hanurikilpailuilla on aeinaskin omalla kohdallani ollut samanlainen funktio kuin lukiolla cv:ssä. ...
 
Elämä on liian lyhyt kilpailemiseksi kutsutulle lihamyllylle. ...
 
Soittajia on perkeleesti, muttei ainuttakaan muusikkoa. Ne syntyvät aikaisintaan silloin, kun ikä alkaa kakkosella. ..
 
Sehän on paljolti siitä kiinni, että mitä sieltä kilpailusta hakee. Onhan tuollaiset kiperiä paikkoja, jossa on pakko voittaa itsensä - vaikka on kuinka proo ja ammattilainen ja kyllä taittuu, niin meleko kova paikka se on mennä yksin sen rutkuttimen kanssa televisiokameroiden eteen ruodittavaksi. (Näin kuvittelen, en tiedä). Henkilökohtaisesti nostan tästä hattua niille. Ihan toinen asia on sitten se, että meneekö järjestys oikein ja onko oikeat tyypit finaalissa, mutta se on sitten tuomarien - ja nykyisin vissiin äänestäjienkin - murhe se.
 
Aikamoinen tenavatähtikilpailuhan tuo Kultainenkin on, mutta kyllä siellä on moni muusikonalku antanut melekoosen myrskyvaroituksen, sano. Vaikka nyt tämä taiteilijaprofessori Kalaniemi.
 
Kyllä minä tapitan tänään sen kilvan tiiviisti. Kilpailut on nykyisin ainoa keino saada haitarimusiikkia televisiokanaville.

Kilpailut on nykyisin ainoa keino saada haitarimusiikkia televisiokanaville.
 
Totta!
Katson kyllä myös itse noita nuoria tekniikkataitureita tilaisuuden tullen heitä ihaillen.

Totta!
Katson kyllä myös itse noita nuoria tekniikkataitureita tilaisuuden tullen heitä ihaillen.
 
Kaiken rehellisyyden nimissä näin teen minäkin, hurjan työn takana nuo taidot ovat.

Moni-ilmeinen soitin on tuo harmonikka osaavien käsissä, kun tuota ohjelmaa juuri katselen.
Hirvittää huomenna mennä Savonlinnan satamapuistoon vetään muutama tilu klo 10.00 aamupäivällä haitarilla, kun tuli luvattua tilaajalle ja suomalais-saksaisyleisölle. Rahaakin jopa tuosta saan. No, pokka kestää kyllä ja arvostelut voitaneen lukea sitten m-netistä jonkun toimesta myöhemmin.

Jaahas. Hopposen Sami näköjään voitti. Oltiin hänen bändinsä kanssa laivalla pariinkiin kertaan samaan aikaan ja täytyy myöntää että soittaa hyvin mutta ei tiluta kuitenkaan liikaa. Soittaa siis tyylikkäästi mutta tarpeen tullen lähtee. Mukavia poikia kaikki ja hyvä oli myös bändi, onnea vaan Samille, toivottavasti taas nähdään jossain.

Hyvä Sami ! Onnea ! Kokemus voitti, luulen ma !

Hyvä Sami ! Onnea !
 
Toivotukseen yhdyn myös!!